Ja meni hän asumaan kaupunkiin, niin kutsuttuun Nasaretiin; Näin oli täyttynyt se, mitä on profeettojen kautta ilmoitettu: 'Nasarealaiseksi kutsutaan'. (Matt. 2:23, nimi 'Nazouraios' saattaa merkitä vähäistä tai juurivesaa ja ennustus viitata johonkin Raamatun ulkopuoliseen profetiaan)
Usein tässä kohtaa monet skeptikot ja denialistit esittävät väitteen jonka mukaan Matteus tahallisesti valehteli, sillä Nasaretia ei ollut olemassa ennen 200 -lukua. Näin he päättelevät, siitä ettei tätä kylää ole mainittu säilyneissä teksteissä sitä aiemmin. Tosin osa heistä myöntää, että teksteja ja muita lähteitä on voinut tuhoutua ja kadota ajan myötä.
Oli miten oli, perinteisesti arkeologit arvioivat siitähuolimatta Nasaretissa olleen noin paristakymmenestä viiteenkymmenen taloa 1,6 hehtaarin kokoisella alueella, ja katsovat että kyseessä olisi ollut noin vähänpäälle 100 hengen vaatimaton maalaiskylä. Tämä kyseinnen kylä sijoitetaan Nykyiseen Nasaretiin samalle vanhankaupungin ja latinalaiskorttelin mäennyppylälle jolla sijaitsee pyhän Joosefin kirkko, Valkoinen moskeija, Neitsyt Marian kaivo ja Ilmoituksen basilika.
Tuolla alueella onkin tehty useita arkeologisia kaivauksia, ja vaikka löydöt ovat olleet vähäisiä, on arvioitu että kylä on ollut ainakin asuttu katkeamattomasti aina neoliittiselta kaudelta pronssikauden loppupuolelle ja asutettu sitten ensimmäisen vuosisasan alussa uudelleen.
Uusinpiin löytöihin kuuluu ensimmäisen vuosisadan alkupuolelle ajoitettu asuninrakeennus, jonka maata kaivaneet työmiehet löysivät sattumalta. Arkelogien mukaan löydetty asumus on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen, siis hyvin tyypillinen nasaretilainen asumus Jeesuksen oletetulta aikakaudelta. Paikan arkeologisia tutkimuksia johti henkilö nimeltä Jardenna Alexandre, ja vuonnan 2010 esiin oli jo kaivettu kaksihuoneisen rakennuksen seiniä, sekä maahan kaivettu säiliö, johon kerättiin sadevettä.
Tästä siis kaikessa hiljaisuudessa uutisoi takavuosina muumuassa Iltalehti, Ilta-sanomat, Kaleva, Mtv, Yle, Tieteen kuvalehti ja Seurakuntalainen. Näistäkin ainoastaan Seurakuntalainen nimesi löydetyn rakennuksen suoraan Jeesuksen lapsuuden kodiksi (mikä tekee lehdestä epäluotettavan), kuun taas muut mediat tyytyivät puhumaan Jeesuksen tai Jeesuksen lapsuuden aikaisesta talosta.
Silti, monesti vedotaan että kyse on joku huijauksesta tai kyseessä olisi joku muu kylä kuin Raamatun Nasaret. Tätä perustellaan sillä, ettei tätä pientä kylää mainita Vanhassa testamentissa eikä sen aikaisissa suurten kaupunkien luetteloissa. Evankeliumin kirjoitusten jälkeen, Nasaretin nimi tulee esiin vasta 200 -luvulla.
Mitä sitten mainitaan tuossa 200 -luvulta olevassa lähteessä? Sen mukaan temppelin hävityksen jälkeen Hapises -niminen pappissuku asettui Nasaret -nimiseen kaupunkiin, johon suvulla oli jo ennestään suhteita. Tämän seikan mainitseminen on kuitenkin monille skeptikoille ja denialisteille vaikeaa, sillä se antaa olettaa Nasaretin olleen olemassa jo ensimmäisen juutalaissodan aikoihin vuosina 66–73 jaa.
Usein tässä kohtaa monet skeptikot ja denialistit esittävät väitteen jonka mukaan Matteus tahallisesti valehteli, sillä Nasaretia ei ollut olemassa ennen 200 -lukua. Näin he päättelevät, siitä ettei tätä kylää ole mainittu säilyneissä teksteissä sitä aiemmin. Tosin osa heistä myöntää, että teksteja ja muita lähteitä on voinut tuhoutua ja kadota ajan myötä.
Oli miten oli, perinteisesti arkeologit arvioivat siitähuolimatta Nasaretissa olleen noin paristakymmenestä viiteenkymmenen taloa 1,6 hehtaarin kokoisella alueella, ja katsovat että kyseessä olisi ollut noin vähänpäälle 100 hengen vaatimaton maalaiskylä. Tämä kyseinnen kylä sijoitetaan Nykyiseen Nasaretiin samalle vanhankaupungin ja latinalaiskorttelin mäennyppylälle jolla sijaitsee pyhän Joosefin kirkko, Valkoinen moskeija, Neitsyt Marian kaivo ja Ilmoituksen basilika.
Tuolla alueella onkin tehty useita arkeologisia kaivauksia, ja vaikka löydöt ovat olleet vähäisiä, on arvioitu että kylä on ollut ainakin asuttu katkeamattomasti aina neoliittiselta kaudelta pronssikauden loppupuolelle ja asutettu sitten ensimmäisen vuosisasan alussa uudelleen.
Uusinpiin löytöihin kuuluu ensimmäisen vuosisadan alkupuolelle ajoitettu asuninrakeennus, jonka maata kaivaneet työmiehet löysivät sattumalta. Arkelogien mukaan löydetty asumus on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen, siis hyvin tyypillinen nasaretilainen asumus Jeesuksen oletetulta aikakaudelta. Paikan arkeologisia tutkimuksia johti henkilö nimeltä Jardenna Alexandre, ja vuonnan 2010 esiin oli jo kaivettu kaksihuoneisen rakennuksen seiniä, sekä maahan kaivettu säiliö, johon kerättiin sadevettä.
Tästä siis kaikessa hiljaisuudessa uutisoi takavuosina muumuassa Iltalehti, Ilta-sanomat, Kaleva, Mtv, Yle, Tieteen kuvalehti ja Seurakuntalainen. Näistäkin ainoastaan Seurakuntalainen nimesi löydetyn rakennuksen suoraan Jeesuksen lapsuuden kodiksi (mikä tekee lehdestä epäluotettavan), kuun taas muut mediat tyytyivät puhumaan Jeesuksen tai Jeesuksen lapsuuden aikaisesta talosta.
Silti, monesti vedotaan että kyse on joku huijauksesta tai kyseessä olisi joku muu kylä kuin Raamatun Nasaret. Tätä perustellaan sillä, ettei tätä pientä kylää mainita Vanhassa testamentissa eikä sen aikaisissa suurten kaupunkien luetteloissa. Evankeliumin kirjoitusten jälkeen, Nasaretin nimi tulee esiin vasta 200 -luvulla.
Mitä sitten mainitaan tuossa 200 -luvulta olevassa lähteessä? Sen mukaan temppelin hävityksen jälkeen Hapises -niminen pappissuku asettui Nasaret -nimiseen kaupunkiin, johon suvulla oli jo ennestään suhteita. Tämän seikan mainitseminen on kuitenkin monille skeptikoille ja denialisteille vaikeaa, sillä se antaa olettaa Nasaretin olleen olemassa jo ensimmäisen juutalaissodan aikoihin vuosina 66–73 jaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Room.15:12. Biblia (1776). Ja sanoo Jeseias: sen pitää oleman Jessen juuren, joka on nouseva pakanoita hallitsemaan, jonka päälle pakanat toivonsa pitää. Jes.11:1. 11:10, Ilm.5:5. 22:16.
Uskotko Raamattua vai skeptikkoja? Vai Matteus muka valehdellut. Hullua! Kaikki evankeliumit todistavat asian varsin selkeästi.
Matt. 2:23
23 ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.
Mark. 1:9
9 Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.
Luuk. 2:4
4 Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun.
Joh. 1:45-46
45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooseksen laki ja profeettojen kirjat todistavat! Hän on Jeesus, Joosefin poika Nasaretista." 46 "Nasaretistako?" Natanael kysyi. "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" "Tule, niin näet", sanoi Filippus.
Englannin kielellä asiaa on referoitu tuolla
http://www.jesusneverexisted.com/nazareth.html
Siellä on myös muuta informaatiota mielikuvitusjeesuksesta.
Järkyttävän näköinen sivusto. Asiasisältö hukkuu kuvottavaan ulkoasuun.
«Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.»
Nämä "jotta kävisi toteen"-tarinat nostavat väistämättä esiin sen mahdollisuuden, että ne on sepitetty vastaamaan valittuja profetioita. Varsinkin kun tarinoiden sisältö ei saa ulkopuolista vahvistusta ja vaikuttaa muutenkin epäuskottavalta.
Siis tämä:
'Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.'
On kääntäjien luoma tulkinta, siitä mitä evankeliumissa sanotaan tai oikeastaa, mitä kirjoittaja sanomallaan tarkoittaa. Puhtaapi, lähempänä alkutekstiä, käännös kulkeekin:
'Näin oli täyttynyt se, mitä on profeettojen kautta ilmoitettu: 'Nasarealaiseksi kutsutaan'.
Kyse on siis ennustuksen täyttämisestä, eikä suinkaan siitä että todistetaan ennustuksen toteutumisesta. Lisäksi tuo nimi 'Nazouraios' saattaa merkitä vähäistä tai juurivesaa. Mutta kuka siis ennusti että Messiasta tullaan kutsumaan vähäiseksi?
Luuk. 4:16-30 kertoo tapauksesta, jossa raivostunut väkijoukko ajoi Jeesuksen synagogasta vuoren jyrkänteelle hänen kotikaupungissaan Nasaretissa.
Nykyisen Nasaretin alueen maantiede sopii tähän kertomukseen vain kohtalaisesti. Kaupungin alueella ei ole jyrkänteitä, mutta jonkin matkan päässä kylläkin. On arveltu, että jyrkänne olisi voinut olla tämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Precipice
Tuntuu erikoiselta, vaikkakaan ei mahdottomalta, että väkijoukko olisi jaksanut ajaa Jeesusta takaa noinkin pitkän matkan.
«On arveltu, että jyrkänne olisi voinut olla tämä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Precipice
Tuntuu erikoiselta, vaikkakaan ei mahdottomalta, että väkijoukko olisi jaksanut ajaa Jeesusta takaa noinkin pitkän matkan.»
Tuo nyppylä on nimetty evankeliumikertomuksen mukaan. On ollut matkailullinen ja ns teologinen tarve löytää uskottavan oloinen paikka kerrotulle tapahtumalle.
Kun Googlaa Nasaretista vanhoja kuvia, voi havaita miten nykyinen vanha kaupunki sijaitsi jyrkkärinteisen mäennyppylän päällä. Mäen nyppylä eu tosin ollut mitenkään hurjan iso tai korkea. Nasaretin pikkukylä sijaitsi arkeologien mukaan samalla paikalla kuin nykyinen vanhakaupunki. Sen takana rinteellä, oli Jeesuksen elinaikaan oli myös pengerretty viinitarha. Mielikuvat hurjista, äärimmäisen korkeista, kallion jyrkänteistä ovat vain omiamme.
Josephus ei ainakaan juutalaiskapinan kuvauksessaan tietänyt koko paikasta yhtään mitään vaikka luetteli viereiset kylät ja kaupungit.
Oletko aivan varma että Josefus mainitsee teoksessaan jokaikisen Juudean ja Galilean kaupungin, pikkukaupungin, kylän ja pikkukylän? Vai saattaisiko kyseessä olla ainostaan merkittävimmät, keskeisimmät ja tärkeimmät paikat? Arkeologit ovat viimekkin aikoina löytäneet koko Välimeren alueelta pikkukyliä joita antiiki
lähteissä ei mainita. Ne aiheuttavat toisaalta päänvaivaa, koska kaikella "järjellä" näitä kyliä ei pitäisi olla olemassa tai sitten ennakko oletuksissa on virhe.
Matt 2:23 «Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi".»
Mihin profetiaan tämä evankelimiteksti viittaa? Voisiko joku paremmin asioita tunteva kertoa?
Tämä profetia: 'Nasarealaiseksi kutsutaan' ei löydy Vanhasta testame tista. Sen kirjat kanonisoitiin vasta toisella vuosisadalla ajanlaskun jälkeen. Mitäluultavammin se viittaa johonkin kanonisoidun Raamatun ulkopuoliseen ennustukseen. Rabbiinisista lähteistä päätellen tuohon aikaan liikkui kaiken laisia messiaanisia ennustuksia esim ennustettiin että Messias varustaa armeijan ja murskaa Rooman kaikki seitsemä kukkulaa kuin Joosua Jerikon muurit kertomuksissa konsanaan (kertomus Messiaasta).
Olkoon sitten Raamatun kaanonin ulkopuolinen profetia. Sen löytämiseen on ollut huomattava tarve ja paine. Eipä kuitenkaan ole löydetty.
Jotkut ovat arvelleet, että evankeliumin kirjoittaja olisi ajatellut nasiireita koskevia tekstejä. Sekin tuntuu kovin keinotekoiselta tai pahemmassa tapauksessa joko väärinkäsitykseltä tai tahalliselta vääristelyltä.
>>Jotkut ovat arvelleet, että evankeliumin kirjoittaja olisi ajatellut nasiireita koskevia tekstejä. Sekin tuntuu kovin keinotekoiselta tai pahemmassa tapauksessa joko väärinkäsitykseltä tai tahalliselta vääristelyltä.
Vaikka Adventismi-osiossa ollaan, en malta olla lainaamatta tähän Jehovan todistajien järjestön näkemystä asiasta. Selittelyn määrästä voi päätellä, että asia on hyvin kiusallinen.
Lainaus:"Matteus osoitti, että nimitys Nasaretilainen oli ennustettu profetioissa yhdeksi merkiksi, josta Jeesus Kristus voitaisiin tunnistaa luvatuksi Messiaaksi. Hän kiinnitti lukijoittensa huomion tähän, kun hän kertoi, miten Joosef toi Marian ja tämän lapsen takaisin Egyptistä Herodeksen kuoleman jälkeen. Matteus kirjoitti: ”Saatuaan lisäksi unessa jumalallisen varoituksen hän [Joosef] poistui Galilean alueelle, ja sinne tultuaan hän asettui asumaan Nasaret-nimiseen kaupunkiin, jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeettojen välityksellä: ’Häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.’” (Mt 2:19–23.)
Nasaretia ei mainita Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. Jotkut ajattelevat Matteuksen viitanneen johonkin kadonneeseen profeettakirjaan tai johonkin kirjoittamattomaan perimätietoon, mutta Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat käyttävät ilmausta ”puhuttu profeettojen välityksellä” vain viitatessaan samaan Heprealaisten kirjoitusten kanoniseen kokoelmaan, joka meillä on nykyään. Asian ymmärtämisen avain on ilmeisesti nimityksen Nasaretilainen rinnastaminen sanaan neʹtser, jonka jo aiemmin mainittiin tarkoittavan ’vesaa’.
Tämän valossa on selvää, että Matteus viittasi siihen, mitä Jesaja (11:1) oli sanonut Messiaasta: ”Iisain kannosta on puhkeava virpi, ja vesa [we·neʹtser] hänen juuristaan tulee hedelmälliseksi.” Myös heprealainen sana tseʹmaḥ tarkoittaa ’vesaa’, ja jotkut muut profeetat käyttivät sitä puhuessaan Messiaasta. Matteus käytti monikkoa, kun hän sanoi, että ”profeetat” olivat puhuneet tästä tulevasta ”Vesasta”. Esimerkiksi Jeremia kirjoitti ”vanhurskaasta vesasta”, joka olisi Daavidin jälkeläinen (Jer 23:5; 33:15). Sakarja kuvailee kuningas-pappia, ”jonka nimi on Vesa”, ja tämä profetia voi soveltua vain Jeesus Nasaretilaiseen, suureen hengelliseen Temppelinrakentajaan (Sak 3:8; 6:12, 13)."
https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200003189
Raamattu toteutuu jälleen kirjaimellisesti. Evoluutioteoria leviää kuin syöpä ja Raamatun totuus lakaistaan maton alle. Raamatun ohje uskovalle:
2 Tim. 2:16-17
16 Vältä epäpyhiä ja tyhjänpäiväisiä puheita, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pitemmälle 17 ja heidän oppinsa leviää kuin syöpä.
Uskovaisten ei saa alkaa väittelemään jumalattomien kanssa. He eivät siitä hurskaimmiksi tule.
2Tim.2:17. Biblia (1776). Ja heidän puheensa syö ympäriltänsä niinkuin ruumiin mato; jotka on Hyneneus ja Philetus.
Ei ole kaupunkia vaan pieni kyläpahanen. Hautausmaa ja kaivo löydetty.Hautausmaan lähellä ei saanut asua.