Olemme aviopari, jolla seksielämän on muuten sujunut hyvin, mutta pieni ero meissä on.
Minä (nainen) kiihotun paljon siitä tunteesta että minut omistetaan ja/tai minä saan omistaa sängyssä toisen.
Mieheni taas on erilainen. Hän kiihottuisi todella paljon ajatuksesta kimpasta.
Olemme nyt puhuneet mahdollisuudesta kimppaan ja leikkeihin jonkun muun kanssa, mutta olen kertonut miehelleni että tekisin sen ainoastaan hänen vuokseen ja todennäköisesti en itse muuta hommasta saisi, sillä minulla ei koskaan ole ollut fantasiaa esim kahdesta miehestä yhtä aikaa...
Olen myös kertonut että minua ajatus todennäköisesti satuttaisi paljon jos näkisin hänen touhuavan toisen kanssa ja yrittänyt kertoa että jos hän haluaisi olla muiden kanssa toivoisin että hän tekisi sen sitten luvallani, mutta niin että minun ei tarvitsisi katsoa.
Nyt kuitenkin kun keskustelimme säännöistä kimpassa, sanoin että toivoisin ettei hän sen kummemmin sitten miestä koskisi, ottaisi suihin vaan kimpassa olisi enemmän kyse minusta ja miehestäni ja toinen mies voisi esim sitten työntyä minuun.
Mieheni mielestä olen tässä itsekäs, olenko tosiaan, vaikken alunperinkään saa koko ajatuksesta mitään vaan olisin valmis joustamaan että mieheni saisi edes jotakin kimppafantasiastaan?
Itse koen että olen valmis aika isoonkin uhrauksen ja olen kertonut miehelleni että tuokin saattaisi minua jo loukata mutta siitä pitäisi vain puhua sitten yhdessä.
Mitä ajatuksia tällainen herättää ja juu, tiedämme molemmat ettemme näillä ajatuksilla voida kimppaan oikeasti lähteä, mutta kiinnostaa silti tietää, että olenko huomaamattani todella itsekäs, vaikka tunnen itse toisin?
Minä (nainen) kiihotun paljon siitä tunteesta että minut omistetaan ja/tai minä saan omistaa sängyssä toisen.
Mieheni taas on erilainen. Hän kiihottuisi todella paljon ajatuksesta kimpasta.
Olemme nyt puhuneet mahdollisuudesta kimppaan ja leikkeihin jonkun muun kanssa, mutta olen kertonut miehelleni että tekisin sen ainoastaan hänen vuokseen ja todennäköisesti en itse muuta hommasta saisi, sillä minulla ei koskaan ole ollut fantasiaa esim kahdesta miehestä yhtä aikaa...
Olen myös kertonut että minua ajatus todennäköisesti satuttaisi paljon jos näkisin hänen touhuavan toisen kanssa ja yrittänyt kertoa että jos hän haluaisi olla muiden kanssa toivoisin että hän tekisi sen sitten luvallani, mutta niin että minun ei tarvitsisi katsoa.
Nyt kuitenkin kun keskustelimme säännöistä kimpassa, sanoin että toivoisin ettei hän sen kummemmin sitten miestä koskisi, ottaisi suihin vaan kimpassa olisi enemmän kyse minusta ja miehestäni ja toinen mies voisi esim sitten työntyä minuun.
Mieheni mielestä olen tässä itsekäs, olenko tosiaan, vaikken alunperinkään saa koko ajatuksesta mitään vaan olisin valmis joustamaan että mieheni saisi edes jotakin kimppafantasiastaan?
Itse koen että olen valmis aika isoonkin uhrauksen ja olen kertonut miehelleni että tuokin saattaisi minua jo loukata mutta siitä pitäisi vain puhua sitten yhdessä.
Mitä ajatuksia tällainen herättää ja juu, tiedämme molemmat ettemme näillä ajatuksilla voida kimppaan oikeasti lähteä, mutta kiinnostaa silti tietää, että olenko huomaamattani todella itsekäs, vaikka tunnen itse toisin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet itsekäs!
Tuntuu kurjalta sanoa, mutta te ette sovi ettekä kuulu toisillenne. Sinä haluat parisuhteen jossa on hellyyttä, ja miehesi haluaa jotain aivan muuta. Älä satuta itseäsi miehesi vuoksi!