lkoisiin.
Rikkaat eivät osallistu verojen maksamiseen ja talkoisiin
https://suomimedia.wordpress.com/2015/07/26/rikkaat-eivat-osallistu-veronmaksamiseen/
Nykyään rikkaimmat aina yhteiskunnallisen katastrofin sattuessa käyttävät shokkitilaa hyväkseen ja yrittävät ajaa läpi niitä oman etunsa mukaisia uudistuksia, jotka eivät muuten menisi läpi.
Katastrofin lajilla ja syyllä ei ole väliä. Finanssikriisi, tsunami, vesipula, lama, energiakriisi ja sota ovat kaikki myönteisiä mahdollisuuksia. Kun valtio – esim. Kreikka tai Suomi – horjuu, sitä on helpompi töniä haluttuun suuntaan ilman äänestäjien suostumusta. Shokkitilan aikana äänestäjiä on myös helpompi suostutella.
Mihin suuntaan horjuvaa valtiota sitten tönitään? Kuoppaa kohti.
Rikkaimmat ihmiset ja suurimmat yritykset käyvät sotaa valtiota vastaan. Eivät mitään tiettyä maata vaan valtion ideaa vastaan. Heidän mukaansa verojen alentaminen on aina oikeaa politiikkaa ja yksityistäminen parantaa tuottavuutta aina. Valtion rahapula ei heistä koskaan johdu rikkaiden yhä tehokkaammasta veronkierrosta, vaan aina liian lempeästä sosiaaliturvasta, liian korkeista palkoista, liian hyvistä työehdoista, jotka kaikki vähentävät ahkeruutta, työintoa, kannattavuutta ja ennen kaikkea kilpailukykyä.
Siksi he vaativat uudistuksia, joiden todellinen päämäärä on valtion lakkauttaminen, vallan siirtäminen rahalle ja ihmisille.
Se kuulostaa vapauttavalta, mutta se tarkoittaa vahvemman oikeutta kaikkeen. Ja heikomman oikeutta siihen mitä almuna irtoaa.
Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan halua jäädä markkinoiden armoille käymään kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Siksi rikkaimmat tarvitsevat shokkitaktiikkaa, jolla valtiota ajetaan alas, mutta samalla hämätään väittämällä, että kyse on päinvastaisesta, esimerkiksi “hyvinvointivaltion pelastamisesta”. Retoriikkaan kuuluu myös väittää Margaret Thatcherin sanoin, että ”Vaihtoehtoa ei ole”.
Suomen uusi hallitus on fanaattisemmin tällä linjalla kuin yksikään aikaisempi. Se pääsi valtaan, koska riittävän suuri osa ihmisistä – myös köyhistä ihmisistä – uskoi, että työttömyyden ja valtion rahapulan syy on muiden laiskuudessa. Harva uskoo, että häntä itseään on kohdeltu liian lempeästi, annettu liikaa palkkaa, liian hyvää koulutusta ilmaiseksi ja lellitty kunnallisella päivähoidolla. Ne on aina ne muut.
Eräs perussuomalainen poliitikko möläytti äsken Facebookissa, että ”Ei nollatyösopparit tunnu olevan ongelma kuin kusipäille”. Sitten hän sanoi saman kiltimmin http://www.teemulahtinen.fi/2015/03/17/en-kannata-nollatuntisopimusten-kieltamista/ .
Rikkaat eivät osallistu verojen maksamiseen ja talkoisiin
https://suomimedia.wordpress.com/2015/07/26/rikkaat-eivat-osallistu-veronmaksamiseen/
Nykyään rikkaimmat aina yhteiskunnallisen katastrofin sattuessa käyttävät shokkitilaa hyväkseen ja yrittävät ajaa läpi niitä oman etunsa mukaisia uudistuksia, jotka eivät muuten menisi läpi.
Katastrofin lajilla ja syyllä ei ole väliä. Finanssikriisi, tsunami, vesipula, lama, energiakriisi ja sota ovat kaikki myönteisiä mahdollisuuksia. Kun valtio – esim. Kreikka tai Suomi – horjuu, sitä on helpompi töniä haluttuun suuntaan ilman äänestäjien suostumusta. Shokkitilan aikana äänestäjiä on myös helpompi suostutella.
Mihin suuntaan horjuvaa valtiota sitten tönitään? Kuoppaa kohti.
Rikkaimmat ihmiset ja suurimmat yritykset käyvät sotaa valtiota vastaan. Eivät mitään tiettyä maata vaan valtion ideaa vastaan. Heidän mukaansa verojen alentaminen on aina oikeaa politiikkaa ja yksityistäminen parantaa tuottavuutta aina. Valtion rahapula ei heistä koskaan johdu rikkaiden yhä tehokkaammasta veronkierrosta, vaan aina liian lempeästä sosiaaliturvasta, liian korkeista palkoista, liian hyvistä työehdoista, jotka kaikki vähentävät ahkeruutta, työintoa, kannattavuutta ja ennen kaikkea kilpailukykyä.
Siksi he vaativat uudistuksia, joiden todellinen päämäärä on valtion lakkauttaminen, vallan siirtäminen rahalle ja ihmisille.
Se kuulostaa vapauttavalta, mutta se tarkoittaa vahvemman oikeutta kaikkeen. Ja heikomman oikeutta siihen mitä almuna irtoaa.
Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan halua jäädä markkinoiden armoille käymään kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Siksi rikkaimmat tarvitsevat shokkitaktiikkaa, jolla valtiota ajetaan alas, mutta samalla hämätään väittämällä, että kyse on päinvastaisesta, esimerkiksi “hyvinvointivaltion pelastamisesta”. Retoriikkaan kuuluu myös väittää Margaret Thatcherin sanoin, että ”Vaihtoehtoa ei ole”.
Suomen uusi hallitus on fanaattisemmin tällä linjalla kuin yksikään aikaisempi. Se pääsi valtaan, koska riittävän suuri osa ihmisistä – myös köyhistä ihmisistä – uskoi, että työttömyyden ja valtion rahapulan syy on muiden laiskuudessa. Harva uskoo, että häntä itseään on kohdeltu liian lempeästi, annettu liikaa palkkaa, liian hyvää koulutusta ilmaiseksi ja lellitty kunnallisella päivähoidolla. Ne on aina ne muut.
Eräs perussuomalainen poliitikko möläytti äsken Facebookissa, että ”Ei nollatyösopparit tunnu olevan ongelma kuin kusipäille”. Sitten hän sanoi saman kiltimmin http://www.teemulahtinen.fi/2015/03/17/en-kannata-nollatuntisopimusten-kieltamista/ .
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä kirjoitus on aivan täyttä asiaa.
Rikkaiden sosiaalietuudet eivät leikkaa toimeentulotukea...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/9585683/rikkaiden-sosiaalietuudet-eivat-leikkaa-toimeentulotukea---
Kokoomuslainen, sitoutumaton iltapäivälehti, Iltalehti kirjoitti lapsilisistä otsikolla "Irtiotto - Guzenina leikkaisi lapsilisiä". Urpilainen ahdingossa. Urpilainen ei leikkaisi Iltalehden mukaan kaikkein rikkaimpien suomalaisten lapsilisiä: "... kaikilla suomalaisilla on oltava lakisääteinen oikeus samanlaisiin etuisuuksiin varallisuudesta riippumatta.
Jep. Jep. kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on oltava lakisääteinen oikeus samanlaisiin etuisuuksiin varallisuudesta riippumatta.
Vaan kun ei ole. Sosiaaliturva on Suomessa rakennettu siten, että rikkailla ja keskituloisilla lapsilisä ja takuueläke lisäävät tuloja - mutta köyhillä leikkaavat tuloja. Luit aivan oikein rikkailla lisäävät ja köyhillä leikkaavat. Urpilaisen varmaan tarkoittikin (vasemmistopuolueen ja oppositiopuolueen puheenjohtajana), että kaikilla on oltava lakisääteinen oikeus samanlaisiin etuisuuksiin myös lapsilisiin ja takuueläkkeisiin.
Toimeentulotuen varassa elävät lapsiperheet ja eläkeläiset ovat myös yhteiskunnan jäseniä, suomalaisia, joiden pitää saada samansuuruiset sosiaalietuudet... vaan kun eivät saa.