Unta tukevien lääkkeiden poisjättäminen.

Oon 40-vuotias mies ja sairastan tyypin 2 kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja itselleni tyypillisiä oireita ovat nopeasykliset mielialanvaihtelut ja masennuspainotteisuus. Kärsin myös ajoittain lievästä hypomaniasta. Sellaisia pitkiä tasaisia jaksoja mulla ei ole, vaan elämä on jatkuvaa oireilua. Enimmäkseen oireilu on nopeasyklisiä tasaisen mielialan ja masennuksen vaihtelua, johon liittyy myös ahdistusta. Oon syönyt sairauteen psyykelääkkeitä säännöllisesti yli 10 vuotta. Masennusta en oo lääkkeillä saanut kuriin.

Oon käyttänyt Ketipinoria tukemaan unta jo yli 10 vuotta. Se on koko ajan aiheuttanut itselleni sivuoireita; mm. hitautta aivoissa, sumua, tunteettomuutta, tylsistymistä ja sitä, että en jaksa ja viitsi tehdä mitään. Oon puhunut asiasta lääkärini kanssa jo vuosia. Annostus on ollut vuosien mittaan ylimmillään 300mg ja viimeisten vuosien aikana annostus on ollut sivuoireiden vuoksi 50mg per päivä.

Jouduin jokin aika sitten sairaalahoitoon raskaan masennuksen vuoksi. Siellä juttelin tutun lääkärin kanssa lääkkeistä ja Ketipinorin sivuoireista. Hän ehdotti, että lopetan sen kokonaan ja kokeilen, miltä nukkuminen tuntuu ilman unta tukevaa lääkitystä. Olin aluksi kauhuissani, sillä en oo nukkunut ns. luomuna yli 10 vuoteen. Mutta luotin lääkäriin ja jätimme Ketipinorin pois sairaalassa. Pari ekaa yötä olivat todella vaikeita ja en nukkunut käytännössä ollenkaan. Sen jälkeen nukuin n. viikon 3-4 tuntia yössä. Noin 1,5 viikon jälkeen unet parantuivat jälleen hieman. Nyt oon ollut ilman mitään unta tukevaa lääkitystä n. 2 kuukautta ja nukun ihan hyvin. Oon ollut todella yllättynyt, miten nopeasti nukkuminen on normalisoitunut ilman mitään unta tukevaa lääkitystä.

Seuraavassa hyödyt, jotka oon huomannut itselläni, kun nukun ns. luomuna ja ilman mitään unta tukevaa lääkitystä:
- Uni on syvempää ja näen mm. enemmän unia.
- Heräilen yöllä paljon vähemmän. Keskellä yötä heräämiset ovat vähentyneet ehkä 2/3 osaa.
- Oon aamulla virkeämpi. On helpompi nousta sängystä ylös.
- Sumuisuus ja tylsistyneisyys ovat vähentyneet, mutta eivät ehkä niin paljon kuin oisin toivonut.
- Itseluottamukseni on kasvanut, kun huomaan, että pärjään ilman unta tukevaa lääkitystä.
- Nukkumaan meneminen on jollain tasolla helpompaa, kun ei tarvitse katsoa kelloa, milloin lääkkeet pitää ottaa ja ei tarvitse odotella lääkkeen vaikuttamisen alkamista. Voin käytännössä mennä nukkumaan milloin siltä tuntuu.
- Sairauden oireet ovat ainakin alussa vähentyneet. Masennusta on ollut vähemmän.

Koin hyväksi asiaksi ajaa unta tukevan lääkityksen alas sairaalaolosuhteissa. Siellä se on paljon helpompaa kuin kotona. Sairaalassa on pakko mennä sänkyyn nukkumaan tiettyyn aikaan ja herätys on tiettyyn aikaan. Sairaalassa rytmit tulevat pakosta kuntoon. Lisäksi siellä on saatavilla paljon tukea ja keskusteluapua henkilökunnalta. Tiedän, että sairaala on rankka paikka ajaa lääkitystä alas, mutta itselleni se sopi ja oon ylpeä itsestäni, että pystyin sen siellä tekemään. Kotona se on paljon vaikeampaa. Vaatii todella paljon itsekuria maata koko yö kotona sängyssä ja valvoa, kun alussa uni ei tule. Itse valmistauduin henkisesti siihen, että nukun huonosti seuraavat 2-3 viikkoa ja voi mennä tyyliin vuosi ennen kuin unet normalisoituvat ilman unta tukevaa lääkitystä. Oli iso yllätys, että "luomu-uni" onnistui itselläni näinkin nopeasti.

Toivon, että kukaan teistä lukijoista ei voi huonosti ja joudu sen takia sairaalaan. Mutta jos joutuu lähtemään sairaalahoitoon ja haluaa kokeilla isojakin muutoksia lääkitykseen (mm. unta tukevien lääkkeiden alasajo), niin sairaala on mun mielestä hyvä paikka kokeilla noita muutoksia.

Tässä omat vinkkini, mitä kannattaa tehdä, kun jättää unta tukevat lääkkeet pois. Nämä eivät ehkä sovi kaikille (koska olemme kaikki yksilöitä), mutta itselleni ne toimivat hyvin:
- Kevyt aerobinen liikunta aamulla ja iltapäivällä ulkona. Paras paikka lenkkeillä on metsä.
- Kevyt iltapala. Itse otan iltapalan hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja syön kevyesti.
- Säännöllinen uni-valverytmi. Tämä on tärkein asia. Alussa aina samaan aikaan nukkumaan ja aina samaan aikaan ylös. Myös viikonloppuna. Kannattaa luoda rytmi niin, että menee aikaisin nukkumaan.
- Kun alussa valvoo yöllä, älä käytä yöllä kännykkää sängyssä, älä lue kirjaa tai älä nouse sängystä pois. Tiedän, että tämä on alussa todella vaikeaa ja vaatii itsekuria. Aivoille on opetettava heti alussa, että yöllä on aika nukkua.
- Kofeiinista kannattaa pysyä erossa keskipäivän jälkeen.
- Lämmin iltasuihku. Se rentouttaa.
- Sen asian hyväksyminen, että alussa uni ei tod.näk tule.
- Unipäiväkirjan pitäminen.

Toivottavasti näistä olisi jollekkin hyötyä, joka haluaa eroon unta tukevista lääkkeistä. Se onnistuu kyllä, mutta vaatii valtavasti itsekuria. Alku on aina vaikein, siihen kannattaa valmistautua ja se kannattaa hyväksyä. Itselleni tämä on ollut hyvä asia ainakin toistaiseksi. Jos haluat kokeilla nukkua ilman lääkkeitä, kannattaa asiasta jutella aina ensin lääkärin kanssa.