yli puolta Suomen kuntia uhkaa "itsenäisyytemme ajan suurin "hätätila ". Asia on tiedetty vuosikausia, mutta kepu sokea valtapolitiikka
on estänyt asian etenemisen kuntatasolla.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66936
Tyypillinen kepu -mielinen kysymys on ollut tälläkin saitilla, että mitäs
siitä syntyy säästöjä. Säästöjäkin syntyy, mutta kun palvelujen tuottajat -työikäinen väestö monissa kunnissa käy vähiin ja sitä kautta veronmaksajat. Koko maa ei saa kärsiä tästä kepun ahtaasta nurkkapolitiikasta, sillä
pian voi koko Suomi huonosti.
Sitähän Jyrki Katainenkin vaatii myös hallitukselta, että millä rahoitetaan jatkossa palvelut, kun työllisyys on alle tavoitteiden.
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1800
on estänyt asian etenemisen kuntatasolla.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66936
Tyypillinen kepu -mielinen kysymys on ollut tälläkin saitilla, että mitäs
siitä syntyy säästöjä. Säästöjäkin syntyy, mutta kun palvelujen tuottajat -työikäinen väestö monissa kunnissa käy vähiin ja sitä kautta veronmaksajat. Koko maa ei saa kärsiä tästä kepun ahtaasta nurkkapolitiikasta, sillä
pian voi koko Suomi huonosti.
Sitähän Jyrki Katainenkin vaatii myös hallitukselta, että millä rahoitetaan jatkossa palvelut, kun työllisyys on alle tavoitteiden.
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1800
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuossa haastateltiin erästä kokoomuslaista kunnanjohtajaa Varsinais-Suomesta.
- Ei kahden tai kolmen, köyhän kunnan yhdistämisestä mitään säästöjä synny.
- Palvelut siellä ovat jo nyt useimmiten halvemmalla järjestettyjä kuin suuremmilla naapureilla.
- Kapeasta veropohjasta johtuen on kuntien välistä yhteistyötä kuntalaisten palveluiden järjestämisessä edelleenkin kehitettävä ja säästöjä haettava.
"Remontteeraustahan" se on sekin.
tajua, mistä kunnallishallinnon hätätilasta on kysymys.
Kuntaministeri Manninen on saanut potkittua vauhtia yhteistyöhän ainakin pääkaupunkiseudulla. Vuosikymmeniä paikallaan seisoneet vedet ovat lähteneet vihdoinkin liikkeelle:
"...Tilanne on muuttunut nopeasti. Moni seudulla toimiva luottamushenkilö on sanonut, että yhteistyö on viimeisen vuoden aikana kehittynyt saman verran kuin tähän asti vuosikymmenessä, kuvailee sisäministeriön neuvotteleva virkamies Antti Valle tyytyväisenä..."
http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
METROPOLIN YHTEISTYÖ ON TIIVISTYNYT NOPEASTI
Helsingin seudun keskenään erilaiset keskukset haluavat vastata yhteistyön vaatimuksiin nyt vapaaehtoiselta pohjalta. Seudulle pitäisi luoda pikaisesti laaja strategia ainakin maankäytöstä ja liikenneverkosta.
Moni seudun kehittämisen parissa toimiva tyrmistyi, kun sisäministeriön asettaman selvitysmies Jussi-Pekka Alasen raportti tuli ja esitti lain säätämistä pääkaupunkiseudun takkuilevan yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteistyötä pidettiin tärkeänä, mutta siihen velvoittavaa lakia liian rajuna pakkokeinona.
Kritiikistä huolimatta raportilla on saattanut olla tarkoitettuakin suuremmat vaikutukset: yhteistyöhön on herätty nyt ennätysmäisellä vauhdilla.
- Tilanne on muuttunut nopeasti. Moni seudulla toimiva luottamushenkilö on sanonut, että yhteistyö on viimeisen vuoden aikana kehittynyt saman verran kuin tähän asti vuosikymmenessä, kuvailee sisäministeriön neuvotteleva virkamies Antti Valle tyytyväisenä.
Se ei välttämättä ole kovin suuri saavutus, sillä sooloilua seudulla on riittänyt. Edes pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia eivät ole päässeet yksimielisyyteen usein keskeisistäkään asioista.
Raportin seurauksena alkoi kuitenkin tapahtua. Vastavedoksi laille perustettiin pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja lisää on luvassa myös ministeriöstä.
Kolmentoista kunnan edustajat istuvat saman pöydän ääreen maaliskuussa. Valle pitää jo neuvottelukuntaa hyvänä saavutuksena.
- Neuvottelukunta on avannut uusia latuja. Ensimmäistä kertaa seudun poliitikoilla on säännöllinen areena tavata. Poliitikot ovat olleet hirveän valmiita tähän, asialle on ollut selvä tilaus.
Valtion lakihankkeella onkin nyt meneillään aikalisä. Sen aikana seudun kunnilla on mahdollisuus osoittaa, että yhteistyöhön ryhdytään. Jos lakia lähdetään viemään eteenpäin, se säädetään normaalissa aikataulussa. Mutta lailla ei ole niin kiire kuin itse yhteistyöllä.
- OECD:n arviossakin todetaan, että jos seudun kehitys polarisoituu menestyjiin ja häviäjiin, koko seudun kilpailukyky kärsii. Jotkut vapaamatkustajat hyötyvät, mutta kasvun edellytykset syödään.
Seudulle halutaan luoda yhteinen strategia ainakin liikenteestä ja maankäytöstä. Molemmat ovat kärsineet siitä, että kukin kaupunki on tähän asti ajatellut lyhytnäköisesti vain itseään.
Tyypillinen esimerkki yhteisymmärryksen puutteesta on Etelä-Espoon raideyhteys, jota on suunniteltu jo vuosikymmenet. Helsinki haluaisi Espooseen metron, Espoo ennemmin pikaraitiotien. Kompromissina ei ole rakennettu kumpaakaan.
- Kasvua on hallittava, muuten ihmisten aika kuluu työmatkoihin ja ruuhkissa istumiseen. Meillä on hyvät edellytykset kehittää joukkoliikennettä, mutta se vaatii yhteistyötä.
Joukkoliikenne on yksi hyvä syy sille, että Kerava ja Kirkkonummi ovat kiinnostuneita liittymään sitä järjestävään YTV-alueeseen. Valle pitää jo pitkäikäistä yhteistyövaltuuskuntaa omilla aloillaan hyvänä instrumenttina, joskin sanoo, ettei YTV ehkä sopisi laajemman sateenvarjon levittäjäksi.
- Toiminnallinen pääkaupunkiseutu on laajempi käsite kuin YTV-alue. On kuitenkin tervetullutta, että sen alue laajenee niihin kuntiin, joissa se koetaan tarpeelliseksi. Eivät meidän tavoitteemme ja YTV:n toiminta ole vastakkaisia.
Valtion visioissa seudun yhteistyötä mietitään kolmentoista kunnan kesken. Pääkaupunkiseudun, Kirkkonummen ja Sipoon lisäksi mukana ovat Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Lännessä mukaan kuuluu Vihti. Valle ei halua kuitenkaan sulkea rajoja tähänkään.
- Ei tämä joukko sulje muita kuvioita pois. Yhteistyötä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja muiden seutujen kanssa voidaan tehdä kuten ennenkin. Toimintaa on olemassa muutenkin yli rajojen.
Valtion väliintuloa on arvosteltu ja pääkaupunkiseutu on viestittänyt haluavansa päättää yhteistyöhaluistaan itse.
Valle kuitenkin korostaa, että valtio ei tässä asiassa halua olla puolueeton tai neutraali osapuoli.
- Meillä on vahva kansallinen intressi. Vaikka tässä on kyse yksittäisten kuntien välisestä yhteistyöstä, Helsingin seudun menestyminen vaikuttaa koko Suomeen. Näen pitkällä tähtäimellä välttämättömänä, että luodaan alueesta monikeskuksisempi.
Petri P. Pentikäinen
Jos arvon Sir voisi vielä kertoa miten tuo 'hätätila' poistuu kuntarajoja siirtämällä ?
Kerron sen itse kun vastausta saa muuten odottaa.
Se poistuu siten, että vanhainkodit, koulut ja terveyskeskukset yms. lakisääteiset palvelut ovat yhä suurempia laitoksia, jotka sijaitsevat yhä kauempana palvelujen tarvitsijasta. Tätä siis kuntalaisten pitäisi haluta. Säästöjä siitä ei synny, sen Sirkin on jo sentään tajunnut.
Eihän siitä mitään säästöjä synny, että yksiä päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja suljetaan, kun samalla toisia laajennetaan kalliilla rahalla, jotta "evakot" voidaan siirtää niihin.
Sitä paitsi hoitajien/opettajien suhde hoidokkien/oppilaiden määrään on sama, joten palkkakuluissakaan ei säästetä.
Myös koulukyyditykset maksavat kunnille. Päivähoitolasten kuljetukset lankeavat vanhempien suoraan maksettavaksi. Tosi älytöntä kansantaloudellisesti ajaa lapsi kolmenkymmenen kilometrin päähän uuden kuntakeskuksen päiväkotiin, palata sieltä takaisin lähtöpisteeseen ja jatkaa työpaikalle. Työmatkan pituudeksi syntyy yhteen suuntaan jopa lähes sata kilometriä.
Aivan pienimpiä kouluja toki suljetaan nytkin, jos oppilaita on hyvin vähän, mutta tämä tehokkuuden haku mahtuu nykyistenkin kuntarajojen sisälle.
Jotain on pakko tehdä, että mikä ratkaisuksi ?
Palataan vanhaan malliin. Monta sukupolvea asuu samassa taloudessa. Ei taida onnistua nykyisellä asuntokannalla ja muutoinkaan nykyasenteilla .
On tahoja sentään vielä, joissa vanhuksia kunnioitetaan, eikä jätetä heitteille.
tulee kaikille hyvä olo. Perustetaan Suomeen vain yksi kunta.
mitään ja jäädään odottamaan, mitä tuleman pitää ?
Ei tässä mitään 'hätätilaa' ole olemassa. Jokaisella kunnalla ja alueella on omat ongelmansa, jotka ratkeavat paikallisten tahojen voimin. Se on sitä 'remonttia', jota on tapahtunut aina ja tulee tapahtumaan. Valtion tehtäväksi jää talouskasvun ja työllisyyden parantaminen.
On ikävää, että vanhat perhearvot on nykyisessä 'hyvinvointi'yhteiskunnassa jääneet jalkoihin. Näillä remonttimiehillä jää yksittäinen ihminenkin jalkoihin vaikka he muuta luulevat.
Mitähän ne ratkaisut ovat. Rahat taitaa loppua myös valtiolta. Kenenkä rahoilla tässä eletään jatkossa, kun ei veromarkat riitä, eikä verotusta voi kiristää ? Niin, eikä ole tekijöitä,ihmisiä tekemään niitä palveluja joka kunnassa.
Ja mikähän on remonttimiesten ratkaisu tähän pulmaan ? En ole sellaisia nähnyt. Rahaa on ja ihmisiä, jos on halua. Paniikkinappulan kanssa huseeraajat ovat sitten asia erikseen, saavat aikaan vain vahinkoa.
Yritän sanoa, että ei ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua näihin ongelmiin. Mikään ei estä kuntia yhdistymästä, jos päättäjtä uskovat, että se jotakin ratkaisee. Puheet 'kuntaremontista' taas on pelkkää sisällötöntä pulinaa.
Päätösten perustana pitää kuitenkin olla ihminen ei raha.
sosialistien tapaan pankista. Sosialisoidaan pankit.
KUN RAHAA KUULEMMA ON !
Miksei Suomessa voida vähentää kuntien tehtäviä?
Eikös Ruotsissakin ole jonkinasteinen maakuntahallinto? Siirretään suurin osa kuntien
tehtävistä maakuntahallinnolle.
Useimmissa länsi-Euroopan maissa on maakuntahallinto. Sellaiseen järjestelmään oli kova pyrky Suomessakin mutta se kariutui SDP:n pitkään valtakauteen.
Sisäministeri Jouni Backmanin läpiajamat uudistukset pirstoivat maakuntarakenteen ehkäpä lopullisesti. Vahva Helsingistä johdettu keskushallinto on SDP:n tahto. Erityisesti tämä on korostunut puheenjohtaja Paavo Lipposen aikana. Hän on suhtautunut ankaran kielteisesti aluehallintovaatimuksiin ja puhunut siinä yhteydessä pilkallisesti "paikallis-satraapeista".
Kumma juttu ettei eurooppalainen hallintomalli kelpaa Suomeen kun kaikessa muussa vaaditaan eurooppalaisuutta. Suomalaistyyppinen keskushallintomalli on demokratian irvikuva ja pahinta impivaaralaisuutta.
Maakuntahallinto vähentäisi tosiaankin kuntien omaa valtaa. Se loisi hyvän mahdollisuuden kuntamäärän järkeistämiseen Ruotsin tapaan.