muuhun maahan verrattuna. Valtava poistoputki menee merelle, että se siinä sitten, tarvi välitellä enempää, vihreät taputtaa.... Puhutaankin muunmaan saasteista, joita imetetään maahan, antaa uutta kasvua, että se huonoa. Maalla kierrätetään kaikki hajoava, ei lasketa merelle. Kaikki puutarha ym hajoava jäte, muuttuu hyväksi mullaksi parissavuodessa.
Helsingissä asumisen kalleus on päättäjien etu – kustannuksia voitaisiin alentaa, jos niin haluttaisiin.
Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä nostaa hintoja pääkaupunkiseudulla.
Osa toimijoista jopa ilman veroja toimii.
Raivaavat ympäriltään kasvillisuuden ja pintamaan ja peittävät sen yhä uusilla kodeilla, liikenneväylillä, ostoskeskuksilla ja pysäköintialueilla. Jo tällaisen kaupungin silminnähtävä ympäristöjalanjälki on valtava.
Seurauksena on Suomen kallein asuminen.
Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keskihinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehtosopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elinehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön.
Helsingin – hintatasoa puolustellaan maantieteellisillä erityisolosuhteilla. Molemmissa asuntojen tarjontaa ja elämisen kustannuksia on kuitenkin mahdollista alentaaa.
Helsingissä asumisen kalleus on päättäjien etu – kustannuksia voitaisiin alentaa, jos niin haluttaisiin.
Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä nostaa hintoja pääkaupunkiseudulla.
Osa toimijoista jopa ilman veroja toimii.
Raivaavat ympäriltään kasvillisuuden ja pintamaan ja peittävät sen yhä uusilla kodeilla, liikenneväylillä, ostoskeskuksilla ja pysäköintialueilla. Jo tällaisen kaupungin silminnähtävä ympäristöjalanjälki on valtava.
Seurauksena on Suomen kallein asuminen.
Tarjonnan pitäminen kysyntää pienempänä selittää myös sen, miksi asuntojen keskihinnat Helsingin seudulla ovat kaksinkertaiset maakuntakeskuksiin verrattuna. Työehtosopimukset ja rakennustarpeiden hinnat ovat samat. Kun hintojen ja vuokrien jatkuva nousu on kuitenkin sekä asuntonsa jo maksaneiden etu että uusien asuntovelallisten elinehto, ensimmäistä asuntoaan etsivät jäävät auttamatta vähemmistöön.
Helsingin – hintatasoa puolustellaan maantieteellisillä erityisolosuhteilla. Molemmissa asuntojen tarjontaa ja elämisen kustannuksia on kuitenkin mahdollista alentaaa.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tällä palstalla ei saa esittää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia ja kopioida suoraa tekstiä muista julkaisuista
Selitys sekin valtavaan Helsingin luonnon sotkemiseen.
Omin sanoin voi vaikka pankkolängvitsillä avautua, mutta muista julkaisuista kopioiminen on kielletty.
Missä kopioita näet ?
Etkö enää muista?
Täältä olet kopsannut: http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005369300.html
Kepuloisien maataloussaasta Aurajokea Itämereen..
Se vain propakantaa.
Yritetään muutta suunta siihen pääkaupungin valtavaan saastekuormaan luontoon, merellä valtava poistoputki. ym
Ainainen rakentaminen myös saastuttaa. Kuin ei maassa olisi tilaa, jossa jätökset muuttuu kierrossa hyödyllisiksi kierrättetäviksi aineiksi.
Luonto ei tykkää kaupungeista.
Raivaavat ympäriltään kasvillisuuden ja pintamaan ja peittävät sen yhä uusilla kodeilla, liikenneväylillä, ostoskeskuksilla ja pysäköintialueilla. Jo tällaisen kaupungin silminnähtävä ympäristöjalanjälki on valtava.
Seurauksena on Suomen kallein asuminen.
juu mutta persaakiset voip olla tiällä varpaisjärvellä tahi muuvalla muaseuvulla
tyhmyyttähän myö tiällä valitettaan
Helsinki on maan murheenkryyni kalleudessaan.
Ei ihmistä ole tarkoitettu asumaan häkkeihin, vaikka kesytetty onkin.
Maata on jaajasti ympärillä oikeaa asuinympäristöä.
Niin ja kun Helsingin rinnalle laitetaan suomalainen maatalous ja sen tehoviljely, on vesistöt pilattu niin sisämaasta kuin mereltä
Onneksi Helsingissä on vähän kepulaisia, muuten selittelisivät nk. Kittilän hullutporot luonnonpaskomista
Hyvä kuitenkin kun löytyi syyllinen maataloudesta. Hesa on murheenkryyni sotkemisessa.
varmaan joskus ihmetellään, miten saatu kierettyä, ja kaiken paskan laittaminen merelle.
Tuskin Muikku mittailee hesan edus vesillä.
>>Todennäköisesti tuntemattoman teollisuuspäästön aiheuttama häiriö jatkuu edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamon biologinen typenpoisto on häiriintynyt vakavasti, ja typpeä ohjautuu vesistöön poikkeuksellisen paljon. Lukuisista selvityksistä huolimatta aiheuttajaa ei vielä ole selvinnyt.
Häiriötilanne käynnistyi maanantaina n. klo 03.00 ja sen selvittäminen aloitettiin välittömästi. Tilanne jatkuu edelleen tänään sunnuntaina, eikä häiriötilanteen aiheuttanutta ulkopuolista tekijää ole pystytty selvittämään. Päästö on todennäköisesti tapahtunut viime viikon ja mahdollisesti tämän alkuviikon aikana.
No minusta suurempi saastuttaja on maaseudun "kepuörvelö", joka omalla olemuksellä pilaa kylät .
On tietenkin kun mereen kusevat ja paskantavat.
Mokomatkin käy paskalla hesan merelle.
Vajaa miljoona ihmistä sotkee meren jätöksillään. Muualla maassa kun luonto hoitaa puhdistuksen tekemällä siitä uusiota, hyvää kasvualustaa kasveille ym.
On se niin väärin kun muualla ei saa sotkea merta.
Kun Päijänne putki oli huollossa ja hesalaisille otettiin vettä vantaasta, kävin aina kusella veden ottamon yläpuolellä aamuisin työmatkalla, vaikka pienen ylimääräisen lenkin täytyi ajaakkin heh heh,,,,,,,,,,,,,,,,
Onko lääketiede löytänyt ratkaisun, että kusi voidaan päästä poistaa, juntti heh heh,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Hesan silakoilta se ainakin vie toisen silmän.
Helsingin seudulle vesivessan haittavero. Helsingin seudulta pitää kieltää uusien vesiwc:n teko
Miksi se Peräjunttilan vesivessa saastuttaa vähemmän?
Google.maps on peittänyt meret harmaaksi, enää ei näe kun laivat kyntää paskavellissä Helsingin edustalla..
Tietysti on niin että vähän yli miljoonan asukkaan Suomen pääkaupunkiseutu on pahin Itämeren saastuttaja. Noin 10 miljoonan Pietarin seutu ei tietysti saastuta. Eikä yli kymmenen miljoonan Berliinin seutu eikä lähes 10 miljoonan Varsovan seutu, vaikka Itämereen nekin jätevetensä laskevat. Itämereen jätevetensä laskevia miljoonakaupunkeja on muitakin Tanskan salmien tällä puolen, mutta kaikkien niidenkin jätevedet ovat puhtaita.
Edellinen oli huumoria. Sitten vakavasti: Meren pahimmat saastuttajat Suomessa eivät ole mitkään kaupungit. Ne puhdistavat jätevetensä. Maatalous saastuttaa paljon pahemmin, sen jätevesiä ei puhdisteta.
Maatalouden lietelannoista ne levälautat pahimmin syntyvät, se on selvää. Pietarin jätevesistä kyllä myös Suomenlahdella vellovat levät, jotka merivirrat painavat Suomen rannikolle. Pietarinkin jätevedet ovat puhdistuneet melkoisesti, suomalaisethan sinne on puhdistamoja rakentaneet.
Helsinkiläisen kannalta tilanne venäläisten ja maalaisten kanssa on sama: he vähentävät vesien ravinnekuormitusta jos me maksamme sen. Omaan piikkiin ei viitsi tehdä mitään.
Maaseutua ei voi tuoda, mutta sen ravinteet voi valuttaa mereen.
Helsingin jätevedet puhdistetaan.
Mutta ei anneta faktojen haitata. Jatka vaan kouhottamistasi.
Helsingin+jätevesiä+ei+kaikkia+puhdisteta.+Kaupungissa+on+lukuisia+sekaviemäreitä+(jäte+&+sadevesi)+jotka+laskevat+suoraan+mereen,+samaten+ns+ylivuotoputkia,+joista+esim+rankkasateen+aiheuttama+jätevedenpuhdistamon+kapasiteetin+ylittävä+virtaama+menee+puhdistamattomana+mereen.+Pelkästään+nämä+ylivuotoputket+vievät+noin+1000+tonnia+typpeä.+
Mihin "puhdistetut" ravinteet päätyvät, puistoihin, viheralueille ja viljavuustutkintoja ei taatusti tehdä, sieltä ne iloisesti huuhtoutuu mereen, eli koko puhdistusprosessi on täysin turha niin kauan kun ravinteita ei palauteta kiertoon..
Sinäkin voit käydä hakemassa "metsäpirtin multaa" HSY:ltä ja käyttää sitä oikein ja vastuullisesti.
https://www.hsy.fi/metsapirtinmulta/fi/osta-multaa/nouda/Sivut/default.aspx
Viikin jalostamosta erotettu liete jatkojalostetaan valmiiksi mullaksi Sipoossa kompostointikentällä.
Viherrakentamisessa käytetyn valmiin mullan ravinteet eivät tietenkään huuhtoudu läheskään yhtä paljon kuin maalaisten pelloilleen ajama raaka lanta. Joskus hämmästyttää miten huonosti "luonnonläheiset maalaiset" ymmärtävät miten ravinteet luonnossa kiertävät. Ehkä maanviljelyssä tarvittava ydinosaaminen liittyykin tukiaisten anomiseen.