Suorituskyky luovilla eri halsseilla

Köli ja tuuligradientti ovat hyviä ajstuksia, mutta jälkimmäinen ei voi aina suosia samaa halssia.

seppomartti kirjoitti:

Köli ja tuuligradientti ovat hyviä ajstuksia, mutta jälkimmäinen ei voi aina suosia samaa halssia.

Tuuligradientilla on taipumus olla toiseen suuntaan tehden paaran halssista paremman näköisen pohjoisella pallonpuoliskolla. Joskus toki menee toiseenkin suuntaan riippuen siitä mikä ilmiön aiheuttaa tarkastelukohdassa mutta yleensä tuuli kiertyy Suomessa ylöspäin mentäessä myötäpäivään.

windshear kirjoitti:

Tuuligradientilla on taipumus olla toiseen suuntaan tehden paaran halssista paremman näköisen pohjoisella pallonpuoliskolla. Joskus toki menee toiseenkin suuntaan riippuen siitä mikä ilmiön aiheuttaa tarkastelukohdassa mutta yleensä tuuli kiertyy Suomessa ylöspäin mentäessä myötäpäivään.

Lue lisää

Windshear on toinen juttu, mikä on paikallinen ja rannan läheisyydessä muttei pysyvä ero eri halssien suorituskyvyssä. .Viittaat ilmeisesti choriolisilmiöön. Tuulen suunta ylös noustessa kiertyy oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla. Se vaikuttaa kuumailmapallolla ja purjekoneella lennettäessä muttei korkeallakaan 10m korkeuseroissa. Ilmiötä voi katsella lentodäätiedoista.
Pintatuulessa veneen maston korkeudella chorioliksella ei ole merkitystä. Vaikutus olisi alle asteen suuruinen.

seppomartti kirjoitti:

Windshear on toinen juttu, mikä on paikallinen ja rannan läheisyydessä muttei pysyvä ero eri halssien suorituskyvyssä. .Viittaat ilmeisesti choriolisilmiöön. Tuulen suunta ylös noustessa kiertyy oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla. Se vaikuttaa kuumailmapallolla ja purjekoneella lennettäessä muttei korkeallakaan 10m korkeuseroissa. Ilmiötä voi katsella lentodäätiedoista.
Pintatuulessa veneen maston korkeudella chorioliksella ei ole merkitystä. Vaikutus olisi alle asteen suuruinen.

Lue lisää

Suuri muutos tapahtuu lyhyellä korkeuserolla juuri pinnan lähellä, jossa nopeus tippuu nollaan nopeasti. Riippuu valtavasti päivän kelistä, mutta on aina samaan suuntaa. Eri halsseilla pitää ajaa ja trimmata eri lailla. Toisella on helpompaa.
http://www.oceansail.co.uk/Articles/WindTwistArticle.php#mozTocId67216
http://www.ockam.com/2013/06/02/wind-shear/

Joakim1 kirjoitti:

Suuri muutos tapahtuu lyhyellä korkeuserolla juuri pinnan lähellä, jossa nopeus tippuu nollaan nopeasti. Riippuu valtavasti päivän kelistä, mutta on aina samaan suuntaa. Eri halsseilla pitää ajaa ja trimmata eri lailla. Toisella on helpompaa.
http://www.oceansail.co.uk/Articles/WindTwistArticle.php#mozTocId67216
http://www.ockam.com/2013/06/02/wind-shear/

Lue lisää

Se on selvä, että keveissä tuulissa tuulen nopeus vähenee alaspäin nopeasti etenkin veden pintaa lähestyttäessä. Ja joissain olosuhteissa erityisesti. Wind sheariin olen lentäessä meinannut kukistua. Se kun voi esiintyä maalla ja matalalla lentäessä.. Tuulen hidastuessa suuntakin muuttuu. Matkapurjehtijakin huomioi wind shearin lähinnä tvistillä., Mutta tämä tärkeä havainto ei selitä sitä, mitä kysytään , eli miksi veneen toinen halssi on on aina nopeampi olipa kelissä wind shear tai ei.
Vai ajatteletko, että wind shear voisi selittää veneen pysyvän halssieron?

seppomartti kirjoitti:

Se on selvä, että keveissä tuulissa tuulen nopeus vähenee alaspäin nopeasti etenkin veden pintaa lähestyttäessä. Ja joissain olosuhteissa erityisesti. Wind sheariin olen lentäessä meinannut kukistua. Se kun voi esiintyä maalla ja matalalla lentäessä.. Tuulen hidastuessa suuntakin muuttuu. Matkapurjehtijakin huomioi wind shearin lähinnä tvistillä., Mutta tämä tärkeä havainto ei selitä sitä, mitä kysytään , eli miksi veneen toinen halssi on on aina nopeampi olipa kelissä wind shear tai ei.
Vai ajatteletko, että wind shear voisi selittää veneen pysyvän halssieron?

Lue lisää

Onko aloittaja sanonut, että ongelma on aina ja kaikkialla jo pidemmän aikaan. Jonkinlainen Wind shear on aika usein ja vaikuttaa merkittävästi. Aloittaja ei ole kertonut miten hän asiaa lähestyy.

Windeksin vinous ei esimerkiksi minulla vaikuttaisi mitään, kun en sitä juuri katsele luovilla. Tuulimittarin vinous voisi minulla jo jotain vaikuttaa ja wind shearhän juuri aiheuttaa tuulimittarin vinoutta, mutta ei vaan sitä.

Lokianturin vinous aiheuttaisi myös minulla ihmetystä. Mastolla näkyy kokoajan sekä loki että SOG, joten pienten virtausten Suomessa kävisi aika nopeasti selväksi, että loki ei näytä symmetrisesti. Lokianturin "vinous" voi johtua siitä, että anturi ei ole kölilinjan suuntainen, mutta pahempi virhe voi tulla siitä, että lokianturi ei ole keskilinjalla ja on turhan lähellä köliä. Yhdessä veneessä lokianturi oli asennettu n. 30 cm kölin etupuolelle ja "normaalisti" rinnakkain kaiun kanssa. Tuo oli aivan toivoton tapaus. Loki oli oikeastaan käyttökelvoton aina kun oltiin lähelläkin luovia. Halssilta toiselle oli eroa 1,5 solmua eikä kumpikaan ollut oikein.

Edellinen veneeni kellui huomiota herättävän vinossa satamassa. Peräkulmista veteen mitattuna eroa oli 7 cm ja leveys tuossa 2,15 m eli n. 2 astetta. Vene oli 28-jalkainen ja painoi 3 tonnia. Suoraksi tuon sai laittamalla yhden miehen laidalle. Ei ollut havaittavissa suorituskykyerona eri halsseilla. Vesitankin, kylmäboksin ja keittiön kaappien täyttö oikaisivat veneen lomakunnossa. Tuon oikaiseva momentti oli vain 45 kgm/deg, joten tilanne on tietysti eri kuin 185 kgm/deg veneessä.

Joakim1 kirjoitti:

Onko aloittaja sanonut, että ongelma on aina ja kaikkialla jo pidemmän aikaan. Jonkinlainen Wind shear on aika usein ja vaikuttaa merkittävästi. Aloittaja ei ole kertonut miten hän asiaa lähestyy.

Windeksin vinous ei esimerkiksi minulla vaikuttaisi mitään, kun en sitä juuri katsele luovilla. Tuulimittarin vinous voisi minulla jo jotain vaikuttaa ja wind shearhän juuri aiheuttaa tuulimittarin vinoutta, mutta ei vaan sitä.

Lokianturin vinous aiheuttaisi myös minulla ihmetystä. Mastolla näkyy kokoajan sekä loki että SOG, joten pienten virtausten Suomessa kävisi aika nopeasti selväksi, että loki ei näytä symmetrisesti. Lokianturin "vinous" voi johtua siitä, että anturi ei ole kölilinjan suuntainen, mutta pahempi virhe voi tulla siitä, että lokianturi ei ole keskilinjalla ja on turhan lähellä köliä. Yhdessä veneessä lokianturi oli asennettu n. 30 cm kölin etupuolelle ja "normaalisti" rinnakkain kaiun kanssa. Tuo oli aivan toivoton tapaus. Loki oli oikeastaan käyttökelvoton aina kun oltiin lähelläkin luovia. Halssilta toiselle oli eroa 1,5 solmua eikä kumpikaan ollut oikein.

Edellinen veneeni kellui huomiota herättävän vinossa satamassa. Peräkulmista veteen mitattuna eroa oli 7 cm ja leveys tuossa 2,15 m eli n. 2 astetta. Vene oli 28-jalkainen ja painoi 3 tonnia. Suoraksi tuon sai laittamalla yhden miehen laidalle. Ei ollut havaittavissa suorituskykyerona eri halsseilla. Vesitankin, kylmäboksin ja keittiön kaappien täyttö oikaisivat veneen lomakunnossa. Tuon oikaiseva momentti oli vain 45 kgm/deg, joten tilanne on tietysti eri kuin 185 kgm/deg veneessä.

Lue lisää

Tuo toivottoman tuntuiseksi kuvaamasi lokin asennus ei taida olla harvinaisuus, siis rinnakkain ja kölin eteen. Ajatteletko, että olisi parempi asentaa vaikka peräkkäin ja kauemmaksi eteen?. Silloin olisi parempi käyttää kaiun sisäpuolista asennusta lokin edessä.
Jos asentaa eteen näyttävän kaukuanturin, niin se aiheuttaa turbulenssin kuten lokipotkurikin, eli ei käy peräkkäin eikä hyvin rinnakainkaan.
Symmetristä sisustan lay outia pitäisi suosia, että vene kelluisi suorassa ja nukkumapaikat ja tankit jakautuisivat tasaisesti puolillensa. Lastattuna ja veneen suurentuessa oikaiseva momentti suurenee ja epäsymmetrian haitta pienenee. Saat ilmeisesti ohjelmasta veneesi vesitankin, septitankin tai jääkaapin momentin. Ne ovat aika pieniä.

seppomartti kirjoitti:

Tuo toivottoman tuntuiseksi kuvaamasi lokin asennus ei taida olla harvinaisuus, siis rinnakkain ja kölin eteen. Ajatteletko, että olisi parempi asentaa vaikka peräkkäin ja kauemmaksi eteen?. Silloin olisi parempi käyttää kaiun sisäpuolista asennusta lokin edessä.
Jos asentaa eteen näyttävän kaukuanturin, niin se aiheuttaa turbulenssin kuten lokipotkurikin, eli ei käy peräkkäin eikä hyvin rinnakainkaan.
Symmetristä sisustan lay outia pitäisi suosia, että vene kelluisi suorassa ja nukkumapaikat ja tankit jakautuisivat tasaisesti puolillensa. Lastattuna ja veneen suurentuessa oikaiseva momentti suurenee ja epäsymmetrian haitta pienenee. Saat ilmeisesti ohjelmasta veneesi vesitankin, septitankin tai jääkaapin momentin. Ne ovat aika pieniä.

Lue lisää

Itse laittaisin lokianturin aina keskilinjalla ja edellisessä veneessäni niin olikin. Nykyisessä ei ole eikä oikein voi laittaakaan, koska keskilinjalla on jäykistelaipio. Kaiku voi olla sivulla, mutta ei ilmeisesti oikein lokianturin takana. Tuossa edellisessä veneessä anturit olivat rinnakkain, mutta tietysti silloin kaiku on enemmän sivulla kuin tavallisesti. En havainnut siinä mitään ongelmaa.

Köli muuttaa virtauskenttää edessäänkin. Mitä lähempänä köliä ollaan, sitä voimakkaampi muutos on. Tietysti myös etäisyys keskilinjalta vaikuttaa, samoin pohjanmuoto. Jos anturi on keskilinjalla, se tietysti näyttää samaa molemmilla halsseilla, mutta lukema voi riippua sorrosta eli ei välttämättä näytä oikein eri purjehdustilanteissa. Parhaiten lokianturi toimii, kun se on mahdollisimman kaukana kölin edessä. Rajana liiallinen herkkyys ilmassaoloon. Nykyisessä veneessä anturi on ehkä 1,5 m kölin edessä keulapunkan alla sen melkein takareunassa. Kölin jänne on 1 m, jolloin sen häiriötä ei enää huomaa, vaikka anturi on 10-15 cm keskilinjalta. Ehkä paras paikka voisi olla 1/3 kölin etureunasta kohti vesilinjan etureunaa.

Painon aiheuttama momentti on helppo laskea käsin, jos ei tarvitse miettiä vapaan vesipinnan vaikutusta. Jos tuo 300 kg vesitankki on vaikkapa keskimäärin 1,6 m keskilinjalta tulee siitä 1,6*300 eli 480 kgm momentti, joka aiheuttaa 2,6 asteen kallistuman 184 kgm/deg veneelle. Suuremmilla kallistumilla pitää sitten ottaa huomioon myös cos(kallistus) termi sekä veneen oikaisevan momentin vähenemine kulman kasvaessa.

Tuossa minun aiemmalle veneelleni mainitsemassa 2 asteen kallistumassa 45 kgm/deg oikaisevalla momentilla tarvitaan vain 90 kgm momentti. Se syntyy jo lähellä laitaa olevalla 75 l tankilla (tuollainen oli, mutta ei aivan laidalla, vaan sohvan alla) tai sillä yhdellä laidalla olevalla 75 kg henkilöllä (veneen leveys 2,8 m). Kylmäboksiin ja pentterin kaappeihin laitetut painot näkyvät tuossa. 40 jalkainen ja 28 jalkainen vaativat aivan eri momentit. Leveysero ei ole lainkaan samassa suhteessa kuin momenttiero, joten 40 jalkainen vaatii n. 3-kertaiset painot samaan kallistumaan laidalle.

Joakim1 kirjoitti:

Itse laittaisin lokianturin aina keskilinjalla ja edellisessä veneessäni niin olikin. Nykyisessä ei ole eikä oikein voi laittaakaan, koska keskilinjalla on jäykistelaipio. Kaiku voi olla sivulla, mutta ei ilmeisesti oikein lokianturin takana. Tuossa edellisessä veneessä anturit olivat rinnakkain, mutta tietysti silloin kaiku on enemmän sivulla kuin tavallisesti. En havainnut siinä mitään ongelmaa.

Köli muuttaa virtauskenttää edessäänkin. Mitä lähempänä köliä ollaan, sitä voimakkaampi muutos on. Tietysti myös etäisyys keskilinjalta vaikuttaa, samoin pohjanmuoto. Jos anturi on keskilinjalla, se tietysti näyttää samaa molemmilla halsseilla, mutta lukema voi riippua sorrosta eli ei välttämättä näytä oikein eri purjehdustilanteissa. Parhaiten lokianturi toimii, kun se on mahdollisimman kaukana kölin edessä. Rajana liiallinen herkkyys ilmassaoloon. Nykyisessä veneessä anturi on ehkä 1,5 m kölin edessä keulapunkan alla sen melkein takareunassa. Kölin jänne on 1 m, jolloin sen häiriötä ei enää huomaa, vaikka anturi on 10-15 cm keskilinjalta. Ehkä paras paikka voisi olla 1/3 kölin etureunasta kohti vesilinjan etureunaa.

Painon aiheuttama momentti on helppo laskea käsin, jos ei tarvitse miettiä vapaan vesipinnan vaikutusta. Jos tuo 300 kg vesitankki on vaikkapa keskimäärin 1,6 m keskilinjalta tulee siitä 1,6*300 eli 480 kgm momentti, joka aiheuttaa 2,6 asteen kallistuman 184 kgm/deg veneelle. Suuremmilla kallistumilla pitää sitten ottaa huomioon myös cos(kallistus) termi sekä veneen oikaisevan momentin vähenemine kulman kasvaessa.

Tuossa minun aiemmalle veneelleni mainitsemassa 2 asteen kallistumassa 45 kgm/deg oikaisevalla momentilla tarvitaan vain 90 kgm momentti. Se syntyy jo lähellä laitaa olevalla 75 l tankilla (tuollainen oli, mutta ei aivan laidalla, vaan sohvan alla) tai sillä yhdellä laidalla olevalla 75 kg henkilöllä (veneen leveys 2,8 m). Kylmäboksiin ja pentterin kaappeihin laitetut painot näkyvät tuossa. 40 jalkainen ja 28 jalkainen vaativat aivan eri momentit. Leveysero ei ole lainkaan samassa suhteessa kuin momenttiero, joten 40 jalkainen vaatii n. 3-kertaiset painot samaan kallistumaan laidalle.

Lue lisää

0-3 asteen kallistuksessa voima x voiman varsi on yksinkertainen maallikollekin. Mutta ballastivesi ja muut momentit ovat purjehdustilanteessa mutkikkaampia 20-25 asteen kallistuksessa ja vedenalaisen rungon kääntyessä epäsymmetriseksi. Yhden hienon ohjelman olen nähnyt, mikä laski eri kallistuksilla ja kuormauksilla kaikki arvot mukaan luettuna kölin kallistelun vaikutukset etu- takasuunnassa. Täytyy etsiä löytyisikö.
Lokipotkurista juttu ajalta ennen gps ja decca-aikaa, jolloin matkan mittaamisella oli sananmukaisesti elintärkeä merkitys . Pohjanmerellä merenkäyntiä oli sen verran, että Baltic 33n lokipotkuri kuohussa ei enää näyttänyt. Olin varautunut tarkaksi kalibroidulla Walker laahuslokilla, mikä oli tarkka mutta kalat söi molemmat potkurit pois. Kattegatin mataliin vesiin päästyäni pienet irtonaiset levähituset jumittivat lokipotkurin (silloin ei ollut nykyistä rattaanpyörää vaan eri akselisuunta). Nyt gps on poistanyt matkamittauksen merkityksen. Nopeuden soisi kuitenkin näyttävän oikein. Pistän anturin n. 1-1.5m köli eteen keskilinjaan.

seppomartti kirjoitti:

0-3 asteen kallistuksessa voima x voiman varsi on yksinkertainen maallikollekin. Mutta ballastivesi ja muut momentit ovat purjehdustilanteessa mutkikkaampia 20-25 asteen kallistuksessa ja vedenalaisen rungon kääntyessä epäsymmetriseksi. Yhden hienon ohjelman olen nähnyt, mikä laski eri kallistuksilla ja kuormauksilla kaikki arvot mukaan luettuna kölin kallistelun vaikutukset etu- takasuunnassa. Täytyy etsiä löytyisikö.
Lokipotkurista juttu ajalta ennen gps ja decca-aikaa, jolloin matkan mittaamisella oli sananmukaisesti elintärkeä merkitys . Pohjanmerellä merenkäyntiä oli sen verran, että Baltic 33n lokipotkuri kuohussa ei enää näyttänyt. Olin varautunut tarkaksi kalibroidulla Walker laahuslokilla, mikä oli tarkka mutta kalat söi molemmat potkurit pois. Kattegatin mataliin vesiin päästyäni pienet irtonaiset levähituset jumittivat lokipotkurin (silloin ei ollut nykyistä rattaanpyörää vaan eri akselisuunta). Nyt gps on poistanyt matkamittauksen merkityksen. Nopeuden soisi kuitenkin näyttävän oikein. Pistän anturin n. 1-1.5m köli eteen keskilinjaan.

Lue lisää

Onhan minulla ORC VPP-ohjelma, joka laskee nuo kaikki. Tosin ei erittele momentteja, vaan kertoo vain uuden optimikallistuman ja vauhdin. Ehkä designer-versio erittelee momentitkin?

Kyllä 20-25 asteen kallistumallakin voi laskea voima x varsi sivusuuntaisen painon siirron vaikutuksen. Varsi pienenee tosin cos(kallistuma) verran. Jos tulosta verrataan veneen oikaisevaan momenttiin, pitää myös huomioida sen pieneminen kallistuksen kasvaessa. Jos siis painovesitankki kallistaa paikallaan 3 astetta, se vaikuttaa 20 asteen kallistumassa todennäköisesti hiukan enemmän kuin 3 astetta kallistumaan samalla purjevoimalla.

Esimerkiksi minun veneellä lisämomentti 20-25 asteen kallistuma-alueella yhden asteen kallistumamuutokseen on 70% siitä mitä se on veneen ollessa pystyssä. cos(kallistuma) taas on 0.91-0,94 tuolla alueella, joten se painonsiirto, jolla vene kallistui pystyssä 3 astetta, muuttaisi kallistumaa n. 4 astetta 20-25 asteen alueella.

Veneeni on melko pyöreäpohjaisena ja kapealla vesilinjalla varsin alkuherkkä. Yhdellä toisella samaa ikä- ja kokoluokkaa olevalla prosenttiluku on 55%. Vastaavasti vielä kapeamman vesilinjan veneissä kuten Avance 36 tai jotkut Infernot luku on 80% luokkaa.

"syitä riirrää" kohtiin 2 ja 3 kommentti. Kuvittelin vesi ja pa-tankien vaikuttavan paljon. RM-käppyrän tietokonesimulaatiossa 12,3m x 3.70m/9,5t purren 300kg:n vesiballasti keskiveneessä aivan laidalla aiheutti vain 2 asteen kallistuman. Painopiste veneessä on vesilinjassa. Painopisteen siirtäminen tai veneen kallistaminen tavanomaisilla tankeilla on vaikutukseltaan minimaalinen. 4-6 miestä "läskiä laidalla" on toinen juttu.

seppomartti kirjoitti:

"syitä riirrää" kohtiin 2 ja 3 kommentti. Kuvittelin vesi ja pa-tankien vaikuttavan paljon. RM-käppyrän tietokonesimulaatiossa 12,3m x 3.70m/9,5t purren 300kg:n vesiballasti keskiveneessä aivan laidalla aiheutti vain 2 asteen kallistuman. Painopiste veneessä on vesilinjassa. Painopisteen siirtäminen tai veneen kallistaminen tavanomaisilla tankeilla on vaikutukseltaan minimaalinen. 4-6 miestä "läskiä laidalla" on toinen juttu.

Lue lisää

2 asteen kallistuma vastaanoin suunnilleen 10% oikaisevasta momentista 20 asteen kallistumalla.
Jos siis oikaiseva momentti ilman ballastia on 20 asteen kallistumalla x, on se ballastin kansssa toisella halssilla 0.9 x ja toisella 1,1 x. Sama asia kuin että toisella halssilla on 22% suurempi oikaiseva momentti kuin toisella ballastin kanssa. Sillä on jo olennainen vaikutus suorituskykyyn, eli ei mitään vaikeutta havaita lokilukemassa tai GPS:n speed over ground:ssa.
.
Unohdit kertoa sen kommentin 2-kohtaan.
Eli mitä se vene vinossa oikein mahtaakaan tarkoittaa. Ei kai kuitenkaan veneen ihan normaalia kallistumista tai sortokulmaa, eihän kumpikaan aiheuta mitään eroa halssien välille, kun eivät ole syitä ollenkaan vaan seurauksia.

seppomartti kirjoitti:

"syitä riirrää" kohtiin 2 ja 3 kommentti. Kuvittelin vesi ja pa-tankien vaikuttavan paljon. RM-käppyrän tietokonesimulaatiossa 12,3m x 3.70m/9,5t purren 300kg:n vesiballasti keskiveneessä aivan laidalla aiheutti vain 2 asteen kallistuman. Painopiste veneessä on vesilinjassa. Painopisteen siirtäminen tai veneen kallistaminen tavanomaisilla tankeilla on vaikutukseltaan minimaalinen. 4-6 miestä "läskiä laidalla" on toinen juttu.

Lue lisää

Eikö 300kg aivan laidalla ole sama kuin 4 miestä laidalla elleivät ole erityisen läskejä. Eihän sekään vaikuta kuin 2-3 astetta 10 tonnin veneessä.

syitäriittää kirjoitti:

2 asteen kallistuma vastaanoin suunnilleen 10% oikaisevasta momentista 20 asteen kallistumalla.
Jos siis oikaiseva momentti ilman ballastia on 20 asteen kallistumalla x, on se ballastin kansssa toisella halssilla 0.9 x ja toisella 1,1 x. Sama asia kuin että toisella halssilla on 22% suurempi oikaiseva momentti kuin toisella ballastin kanssa. Sillä on jo olennainen vaikutus suorituskykyyn, eli ei mitään vaikeutta havaita lokilukemassa tai GPS:n speed over ground:ssa.
.
Unohdit kertoa sen kommentin 2-kohtaan.
Eli mitä se vene vinossa oikein mahtaakaan tarkoittaa. Ei kai kuitenkaan veneen ihan normaalia kallistumista tai sortokulmaa, eihän kumpikaan aiheuta mitään eroa halssien välille, kun eivät ole syitä ollenkaan vaan seurauksia.

Lue lisää

Kommenttini kohtaan 2 olisi ollut, etten tiedä miten se mitattaisiin. Tyhjänä, vedessä mutta mikä referenssipinta veden pintaan verrattuna?.Ja kuvaisiko se veneen kallistusta?.
Oikaiseva momentti veneelle oli 184kgm mutta ko 300 litran vesiballastin momentin olen unohtanut. Hihasta ravidtsmslla arvaan pienrmmäksi kuin 10% 20astessa. Mutta normaaleissa suomiveneissä tankkien epäsymmetrian en usko siirtävän painopistettä.

Vaikea uskoa että ainakaan missään sarjatuotantoveneessä olisi niin paljon epäsymmetrisyyttä runkomuosossa, että siitä voisi aiheutua havaittavissa tai mitattavissa olevaa eroa suorituskykyyn eri halsseilla.
Sehän vaatinee ainakin 5 cm eroa poikittaismitoissa 10 metrin veneessä, ja todellisuudessa erot lienevät muutaman millin suuruusluokkaa, tai ei ainakaan 5mm enempää.
Ehkä jossain itsetehdyssä ruiskubetoniveneessä voisi olla 5cm, siis ilman muottia tehdyssä.

Harva ajaa kryssiä peräsinkulman perusteella. Useimmat varmaan virtauslankojen perusteella ja hyvän autopilotin omistajat tuulimittarin ilmoittaman kryssikulman perusteella. 2013 peräsimen lrroituksen jälkeen en ole viitsinyt peräsinkulmaindikaattoria kalibroida, kun en juuri sitä katsele.
Peräsinkulman tietäminen on tärkeä veneen balanssin arvioimisessa. Kryssissä 3-5 astetta on hyvä ja pinnaohjauksessa sen automaattisesti havaitsee. Hyvässä rattiohjauksessa pinnapaineen myös tuntee mutta kun muistutit niin taidan tarkistaa peräsinkulmaindikaattorin ja vilkuilla enemmän- siis varmistaakseni, ettei ole käsikarru päällä.

Seppomartti kirjoitti:

Harva ajaa kryssiä peräsinkulman perusteella. Useimmat varmaan virtauslankojen perusteella ja hyvän autopilotin omistajat tuulimittarin ilmoittaman kryssikulman perusteella. 2013 peräsimen lrroituksen jälkeen en ole viitsinyt peräsinkulmaindikaattoria kalibroida, kun en juuri sitä katsele.
Peräsinkulman tietäminen on tärkeä veneen balanssin arvioimisessa. Kryssissä 3-5 astetta on hyvä ja pinnaohjauksessa sen automaattisesti havaitsee. Hyvässä rattiohjauksessa pinnapaineen myös tuntee mutta kun muistutit niin taidan tarkistaa peräsinkulmaindikaattorin ja vilkuilla enemmän- siis varmistaakseni, ettei ole käsikarru päällä.

Lue lisää

Juju on siinä että pilotti palauttaa peräsinlavan luulemalleen nollakulmalle kun kurssi on saatu kohdilleen. Jos lapa ei oikeasti mene suoraan, vene mutkittelee jatkuvasti. Toisella halssilla juuri tuo virhe on toista halssia suurempi

Matalan keskuksen liike on usein meillä koiliseen ja tuulen suunnan muuttuessa vanhan aallokon suunta poikkeaa uudemmasta. Valtamerellä vallitsee vielä maininki kaukaa ja jostain eri suunnasta. Tuloksena on kaoottinen aallokko.
Jos matalan keskus kulkee itään havannoijan etelä- tai pohjoispuolelta, niin mikä voima kääntäisi aaltoa aina 25 astetta samaan suuntaan kun tuulet kääntyvät eri tavalla?. Jos se olisi maapallon pyöriminen niin tuulettomassa tilassa meillä.olisi aina vakioaallokko.
En usko ensi kuulemalta. Eikä selitä venekohtaista halssieroa.

Tarkimmin ja helpoimmin ORCi runkomittauksella, saat samalla polaarit ja tasoitusluvut kisaamista varten. Tämä toki maksaa jotain.

Itse saat suuntaa-antavat ( - 0,5 ... 2,5 astetta) tulokset talvitelakoinnin yhteydessä, käyttäen vatupassia ja paria suoraa putkipalkkia. Tarkkuus riippuu mittavälineistä ja työn laadusta, sekä olosuhteista, esim tuulettomuus. Vatupassilla tarkistat kölin kaltevuuden pystysuoraan nähden sivusuunnassa takareunasta ja kyljistä, sekä parraslistan korkeus-erot styyrpuuri/paapuuri yhtä kaukaa keulasta, esim rustien kohdalta. Nistä yhdessä määrität kölin sivusuuntaisen kaltevuuden suhteessa runkoon.
Laitat ne putkipalkit molemmista päistään vakio etäisyydelle toisistaan yhdensuuntaisesti eri puolille köliä, toisen paa- ja toisen styyrpuurin puolelle veneen pituussuuntaisesti kiinni köliin, siis siten että köli jää niiden väliin. Sitten mittaat keulaan kiinnitetystä painolla varustetusta langasta etäisyydet vaakasuoraan poikittaisuunnassa putkipalkkien symmetriaakselille, ja teet saman mittauksen perän keskilinjalta. Jos köli on suorassa on molempien tulos se, että lanka roikkii putkipalkkien symmetrialinjalla. Jos eroa on, niin mittojen erotus jaettuna mittapisteiden välimatkalla pituussuunnassa on yhtäsuurikuin kulmavirheen tangentti.
Niiden keskiarvo kertoo kölin sivusuuntaisen asennusvirheen rungon keskilinjalta, mikäli parrasmittausten perusteella vene oli suorassa. Mikäli ei ollut tulee rungon sivukallistumasta korjaustermi, jonka laskemiseksi tarvitset myös painolankojen korkeuserot putkipalkkien ja parraslinjan väliltä.