Eläkekatto on tehtävä.

Rahastoissa on paljon rahaa, hieman vajaa 200 miljardia, juuri siksi, että sitä meidän vakuutusmaksujen rahasto-osilla sinne rahastoitu.

Mitä suuremmat ansiot, sitä suuremmat vakuutusmaksut ja edelleen sitä suurempi vakuutusmaksun rahasto-osuus tilitetään rahastoon. 'Haittapuolena' tietysti näistä suurista ansioista vakuutusmaksuineen on se, että niistä kertyy myös suuri eläke aikanaan. 🤔

Jos eläkekatto asetetaan, niin siitähän seuraa, että nuo suuret vakuutusmaksutkin ja suuren maksut noihin rahastoihinkin poistuvat ja menevät jonnekin muualle. Ja siellä ne kyllä varmasti eivät koidu työeläkejärjestelmän hyödyksi.

Takuueläke, toimeentulotuet, muut sosiaalituet, yle-vero jne ovat aivan muuta kuin työeläkejärjestelmän juttuja. Eläkekatto ei niihinkään itsessään mitään muutosta tietenkään toisi, niistä päätetään ihan muissa yhteyksissä.

Sekin on ihan hyvä muistaa, että työeläkejärjestelmän työeläke perustuu ansiotuloihin. Kukin saa sieltä työansioihin perustuvan eläkkeen, joka on tuloista riippumatta laskettu kaikille samojen laskusääntöjen ja -kaavojen mukaan. Työeläkkeen tarkoitus ei ole nostaa elintasoa eläkkeellä olon aikana.

Tämä on taas poliittista populismia, joka ei perustu mihinkään tutkimustietoon vaan on pelkkää yleistä luuloa. ETK on tutkinut asiaa pariin otteeseen ja viimeisin selvitys on vuodelta 2015.

Kansainvälisen vertailu paljastaa, että eläkekatto ei suinkaan estä suurien eläkkeiden maksamista, vaan päinvastoin, ja lisäksi pienituloisimmat jopa kärsivät eläkekatosta:

"Maissa, joissa on käytössä eläke- tai eläkepalkkakatto, on yleisesti käytössä sopimuksenvaraisia ratkaisuja, joilla sovitaan eläkkeen karttumisesta myös eläkepalkkakaton ylittävien tulojen osalta. Kokonaiseläke muodostuu näin lakisääteisestä eläkkeestä ja sitä täydentävistä työmarkkinoilla sovituista lisäeläkejärjestelyistä. Yleistäen voinee sanoa, että mitä matalammalla tasolla eläkepalkkakatto on, sitä keskeisemmässä asemassa erilaiset katon puhkaisevat lisäeläkejärjestelmät maassa yleensä ovat. Yksi lisäeläkejärjestelmien heikkouksista liittyy niiden kattavuuteen. Usein juuri heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, kuten nuoret ja pienituloiset, jäävät lakisääteistä järjestelmää täydentävästä sopimuksenvaraisesta eläketurvasta pois."

Suomessa eläkekaton säätäminen nostaisi välittömästi sekä työntekijöiden että työnantajien eläkemaksuja, mikä iskisi pahiten pienituloisiin:

"Järjestelmät, joissa lakisääteiselle eläkkeelle on määrätty melko matala katto, eivät näytä johtavan tasaisimpaan tulonjakoon. Eläkkeiden rahoituksen näkökulmasta eläkepalkkakaton toteuttaminen merkitsisi Suomen oloissa sitä, että osasta maksutuloa luovuttaisiin samalla kun eläkemenossa ei tapahtuisi mainittavia muutoksia. Järjestelyn seurauksena eläkepalkkakaton alle jäävien maksutasoa olisi nostettava, jotta eläkesitoumuksista pidettäisiin kiinni. Rahoituksellinen tasapaino palautuisi vasta kymmenien vuosien kuluttua."

ETK:n tilastoista näkee myös, että yli 5000€ eläkkeitä saavien Suomessa asuvien lukumäärä on vain 14801 henkilöä (1,0% kaikista). Puhtaasti matemaattisesti tämän joukon eläkkeitä pienentämällä ei todellakaan ole mitään merkitystä pienempien eläkkeiden korottamiselle tai tuloerojen tasaamiselle. Pienten eläkkeiden nostamiseen täytyy siis löytää aivan muut keinot, mutta se onkin jo toinen juttu.