kommunismi, ovat vain aatteellisia hallintomuotoja, eikä mitään ns. uskontoja.
Vaikka edellä mainitut aatesuunnat ovat periaatteessa jonkinasteisia uskontoja, on niiden palvonta kohteet realistista henkilö palvontaa, joiden kohteet ovat maallisia, ei siis utopistisia.
Ateistina pidän näitä suuntauksia aina ja vain eduntavoittelujen keinoina.
Olemassahan on periaatteessa vain yksi kasa "hyvää", josta yritetään erilaisin keinoin saada osuus, joko pienempi, enempi, tai sitten kaikki.
Vaikka edellä mainitut aatesuunnat ovat periaatteessa jonkinasteisia uskontoja, on niiden palvonta kohteet realistista henkilö palvontaa, joiden kohteet ovat maallisia, ei siis utopistisia.
Ateistina pidän näitä suuntauksia aina ja vain eduntavoittelujen keinoina.
Olemassahan on periaatteessa vain yksi kasa "hyvää", josta yritetään erilaisin keinoin saada osuus, joko pienempi, enempi, tai sitten kaikki.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näistä kolmesta vain kapitalismi ei ole uskonto.
Taitaapi olla niistä vaarallisin, yllyttää uskomattomiin asioihin olemattomuuksista.
Nimenomaan, yllättävää että vain niin harva tajuaa asian.
>Taloususkonto syntyi individualisaation oheistuotteina
Talousajattelu on valtamagiaa, nykyajan uusi valtauskonto, taloususkonto. Todellisuuden objektivaatiosta ajatuskulissiksi omaksuttu numeerinen näennäiseksaktius noituu tehokkaasti ymmärryksen niin että talousajattelu luo "pätevyyden" illuusion.
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159145-mita-on-uskonto
Talousajattelussa raha on pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman nykyinen muoto, mikä on johtanut ajattelun täydellistymisen myötä rahatalouden autonomisoitumiseen ja irtoamiseen reaalitaloudesta.>
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143087-kesa-ei-koita-koyhille
Hys.hys, ei niille kaikkea saa kertoa.
<<Vaikka edellä mainitut aatesuunnat ovat periaatteessa jonkinasteisia uskontoja, on niiden palvonta kohteet realistista henkilö palvontaa, joiden kohteet ovat maallisia, ei siis utopistisia.>>
Ihmisillä on taipumus ihailla itseään ylempänä olevia ja halveksia itseään "alempia". Siksi kaikki ihmisten tekemät oppirakennelmat ja systeemit tuottavat hännystelyä ja suosittujen ihmisten mielistelyä. Juuri tätä vastenmielistä ilmiötä varhaiskristillinen kirjailija Tertullianus arvosteli oman aikansa pakanuudessa:
<<Kristityt eivät osallistu keisareiden typerään palvontaan, vaan tekevät paremmin — he rukoilevat keisareiden puolesta. Kristityillä on varaa tulla kidutetuiksi ja kuolla, ja mitä enemmän heitä poljetaan, sitä enemmän he kasvavat – ”kristittyjen veri on siemen”.>>
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tertullianus
Yksipuolinen valkopesevä näkemyksesi alkukirkosta ei pysty kumoamaan faktaa: Jumalaa ei ole olemassa.
>Miksi sitten kirkonmiehet asettuvat tukemaan islamia ja wahhabismia? Syy on hyvin yksinkertainen. Islamin jumala on sama kuin kristinuskon jumala. Juutalaisillakin on aivan sama jumala.
Paradoksaalisesti kirkonmiehet voivat tuomita joidenkin muslimien teot, mutta jos he tuomitsisivat islamin, tai sen kirjaimellisen tulkinnan wahhabismin, he joutuisivat asettamaan oman jumalansa epäiltyjen penkille, eivätkä he tietenkään voi tehdä sitä. Juuri tästä syystä suomalaiset kirkonmiehet ovat asettuneet tukemaan islamistisia piirejä, wahhabismia, ja muitakin islam-suuntauksia ja muslimeja. Kyse on samasta jumalasta, jota ei voi vastustaa tai arvostella. Ja tämä jumala ei ole suomalaisten, suomalainen tai mitenkään sidoksissa suomalaisuuteen tai Suomeen. Näin nykyinen arkkipiispakin on aivan avoimesti todennut.>
http://sallimunnauraa.omablogi.fi/2016/03/30/islamismi-ja-miksi-sita-suvaitaan/