http://www.msn.com/fi-fi/autot/uutiset/vesiliirrossa-olevaa-autoa-ei-voi-ohjata-–-siihen-joutuminen-on-kuitenkin-helppo-välttää/ar-AAslYmL?li=AA8sbb&ocid=spartandhp
asiantuntija aina kehottaa laittamaan paremmat renkaat taakse, itse laitan aina paremmat renkaat eteen, varsinkin kesärenkaat. Syy tähän on se että paremmat renkaat edessä eivät lähde vesiliirtoon ja poistavat veden lähes kokonaan ajouralta johon huonommat takarenkaat tulevat sekunnin murto-osan päästä. Näin ei takapääkään lähde vesiliirtoon.
Mutta kukin tyylillään, minä en sitä muuta asiantuntijan takia, vaan toimin niin kuin itse parhaaksi näen.
asiantuntija aina kehottaa laittamaan paremmat renkaat taakse, itse laitan aina paremmat renkaat eteen, varsinkin kesärenkaat. Syy tähän on se että paremmat renkaat edessä eivät lähde vesiliirtoon ja poistavat veden lähes kokonaan ajouralta johon huonommat takarenkaat tulevat sekunnin murto-osan päästä. Näin ei takapääkään lähde vesiliirtoon.
Mutta kukin tyylillään, minä en sitä muuta asiantuntijan takia, vaan toimin niin kuin itse parhaaksi näen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Samaa mieltä - mistähän se "paremmat taakse"-vouhotus taannoin lähti?? Tajuaahan sen nyt ratissa ja takapuolessaan, kuinka fysiikan lait vaikuttavat!
Autolla pärjää, jos edes edessä on kohtalainen pito. Siinä on (talvellakin) veto, jarrujen pääpaino ja ohjaus - tottakai etupää on tärkeämpi. Jos edessä on nastat, niin takana menettelee jopa kesäkumit, jos valita pitää.
Etuvetoauto huonolla keulapidolla on paInajainen!!
Perusteluna saattaa olla se, että vaarallisin paikka joutua vesiliirtoon on kaarreajossa, jossa takarenkaat eivät välttämättä kuljekaan eturenkaiden osittain kuivaamalla väylällä, vaan pahimmassa tapauksessa juuri siitä, mihin eturenkaat ovat veden mennessään roiskaisseet.
Jos auton takapää menettää pitonsa, se alkaa heittäytyä poikittain ja on auton oikaisu ja hallinnassa pitäminen myös paljon vaikeampaa kuin jos etupää luistaa, jolloin yleensä auto vain puskee suoraan.
Tämä kerrottuna ja tiedossa, täytyy kuitenkin kertoa, että itsekin pyrin pitämään paremmat renkaat etuakselilla. Ollaan vaan varovaisia siellä ulkona. ;)
joo mutta henkilöauton kyseessä ollen kaarteessakin pyörät menevät käytännössä samaa uraa, ellei nyt ihan alle 10 kmh pihamaalla pyöräytellä ratti ääriasennossa. Jos vauhtia on 80kmh, kaarrekin on jo niin loiva että renkaat menevät samoilla urilla.
Hyvä, näin äkkiä löydettynä meitä on jo kolme "samanmielistä". odotellaan josko joku laittaisi perustellen vastakkaisen ajatuksen.
Miten kannattaa menetellä, kun huomaa, että pito hävisi.
menettely on kyllä oikein selostettu linkissä. Manuaalilla kytkin pohjaan kaasu alas, automaatilla kaasu pois. Eikä mitään äkkiliikkeitä, rauhallinen ohjaus kun pito taas löytyy , niinkauan kuin pitoa ei etupyörissä ole, auto menee suoraan.
Noin suunnilleen.... tilanteen mukaan, tilanteitahan voi olla vaikka mitä.
Nykyautoissa on luistonestot, joten kaasulla ei voi sen enempää oikaista luisua kuin sitä pahentaakaan, eli vesiliirrossa kaasua hiukan hellitetään ja pidetään maltti päällä ohjauspyörän kanssa muistaen, että kun pito palaa etupyöriin etupää haukkaa siihen suuntaan, mihin pyörät osoittavat.
Mekaanisella, takapyöriin vaikuttavalla käsijarrulla voi myös yrittää kikkailla, mutta se vaatii etukäteisharjoittelua suljetulla liukkaan kelin radalla ja oikein kunnon kovavauhtisessa nelipyöräluisussa kässärilläkin voi lähinnä päättää sen, singahtaako pellolle keula vai kylki edellä. ; )
Mikään turvavaruste tai neliveto ei kumoa fysiikan lakeja. Olosuhteisiin nähden liian kovalla tilannenopeudella kaarteeseen tultaessa matka jatkuu kaarteen tangentin suuntaisesti äkkipysähdykseen metsään, tolppaan tai vastaantulijan keulaan.
Tuosta tuli mieleen 80 luvun työmatkat, matkan varrella oli yksi kaarre jossa kallistus tehty väärään suuntaan, syksyisin ensimmäisillä liukkailla metsikössä oli useinkin auto. Tällaiset "tiemestarin mokat" on tosi vaarallisia.
Johtuu varmaan takavetoisista autoista. Ne olivat herkempiä karkaamaan luisuun, jos oli huonommat renkaat takana. Esim. takavetoinen Lada, kevyt peräinen, ilman hiekkasäkkiä kontissa.