Hankkeessa on veneen vaihto isompaan, nyt seilaan H-veneellä. Valinta alkaa muuten olla selvä, mutta yksi asia on auki. Finaalissa on vastakkain kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on itseskuuttaava fokka. Myyjä kehuu sitä tosi mukavaksi saaristokryssissä. Vaan itseä mietityttää, nouseeko se tuuleen yhtä hyvin kuin genoavene?
Mitä sanoo asiantunteva raati, onko eroa a) ei lainkaan b) jonkin verran c) paljon?
Mitä sanoo asiantunteva raati, onko eroa a) ei lainkaan b) jonkin verran c) paljon?
Vastaukset 70
Vanhimmat
Keski-kovan tuulen kryssillä toimii ihan ok. Kevyessä tuulessa pieni pinta-ala tuntuu. Avotuulille trimmaaminen on hankalaa.
Nykyisessä+(osatakila)+st-fokka+26+m2+ja+isopurje+38+m2,+uppouma+5,5+t.+Toimii,+ja+viitsii+kryssiä+kapeitakin+rännejä.+Etenkin+jos+vertaa+edelliseen+veneeseeni+(toppi)+jossa+genua+35+m2+ja+isopurje+21m2,+uppouma+4,2t.+Ison+genuan+kiskominen+vendoissa+alkaa+jossain+vaiheessa+kyllästyttää.
Tuuleennousykyky ei liene st-fokan suurin heikkous, vaan muut jo mainitut seikat. Lisäksi st-kiskon toimivuus voi olla kysymysmerkki etenkin vanhemmissa veneissä. Itsellä oli sellainen vm-88, joka piti aina käydä vendan jälkeen potkimassa alas. Toisaalta isolla genualla kryssiminen kapealla väylällä pienellä miehistöllä on työlästä.
H+on+fokkavene.+Nouseeko+se+mielestäsi+hyvin+tuuleen?+On+hyvin+ja+huonosti+tuuleen+nousevia+veneitä+ja+toiset+tarvitsevat+ehdottomasti+genuan+ja+toiset+nousevat+paremmin+fokalla,+jonka+saa+skuutattua+sisemmäksi+ilman+saalinkien+ja+vanttien+rajoitteita.
Joakim,+selittäisitkö+ihan+uteliaisuuteni+vuoksi,+miten+määrittelet+"fokka-+tai+genuaveneen"?++Itselläni+esimerkiksi+on+molemmat,+sekä+ST-fokka+että+150%+genoa.++Se,+kumman+keväällä+laitan+keulalle,+riippuu+lähinnä+kesälomareissun+suunnitelmasta+eli+aionko+pysyä+saaristossa+vai+lähteä+pidemmille+avomerireissuille.
Ompa omituista, että keulapurjevalinta tehdään keväällä. Purjeen vaihto kelin mukaan on pikkujuttu.
Omastamme on poistettu itseskuuttaan kiskot jo edellisten omistajien toimesta. Me poistimme vielä kiskonpään kaiteetkin (=sarvet). Siis purjehdimme tavallisilla purjeilla. Suurin osa näistä veneistä purjehtii silti itseskuuttaavalla. Normaalifokka on myös helppo skuutata.
Määritelmä on selkeä monille nykyveneille, joissa on rustit laidalla. Edellinen veneeni oli sellainen. Siihen ei siis genuaa edes saa.
Sitten on epäselvempiä tapauksia, joissa veneeseen saa myös genuan ja jotkut sitä käyttävätkin. Nykyinen veneeni on sellainen, mutta ko. yksilössä ei ole koskaan ollut genuaa enkä sitä ole koskaan kaivannutkaan. Purjealaa on tarpeeksi ja vene on nopeimpia kokoisiaan fokallakin kevyessä tuulessa.
Kisamielessä vene on fokkavene, kun sen mittakirjassa suurin keulapurje on fokka. Tällöin on yleensä erikseen kevyen tuulen fokka reilulla ahvenselällä. Genuaveneessä fokka on yleensä leikattu kovan tuulen purjeeksi ja se toimii huonosti kevyessä.
"Itseskuuttaava+fokka+on+kai+yleensä+n.+90%+kun+saalinkien+eteen+mahtuu+103-110%+fokka.+Lisäksi+itseskuuttaavasta+puuttuu+jaluspisteen+säätö+korkeus+tai+pituussuunnassa+vesillä.+Saattaa+olla+monta+reitkää+plokille,+mutta+säätö+vaatii+plokin+irrottamisen.+"
Niinpä,+lomareissulla+minäkin+jätän+kakkosgeuan+kotiin+ja+päivittäin+valitsen+joko+150+%:n+ykkösen+tai+110+%:n+kolmosen,+ellei+sitten+spinnu+riitä+päivän+tarpeisiin.+Spinnujakin+on+vain+yksi+lomalla+mukana,+toinen+kotona.
Itse ottaisin itseskuuttaavan lisäksi toisen, suuremman keulapurjeen mukaan joko fokan tai genuan ja tietysti spinnun. Ensisijaisesti itse lähden purjehtimaan, toissijaisesti veneilemään. Kyllä vene tarvitsee itseskuuttaavan lisäksi voimakkaampaa keulapurjetta.
Kiitos selvityksestä. Tuo rustien sijoitus tekee tietysti asian selkeäksi. Mittakirjaan perustuva on varmaan epäselvempi, vai arvaanko väärin, että siinä joukossa voi olla veneitä, joissa voisi käyttää genoaa?
TS36elle: sinulla ei varmaan ole rullalaitetta keulapurjeessa? Se keulapurjeen vaihtelu näyttää olevan lähinnä niiden juttu, joilla keulapurje joka tapauksessa otetaan alas päivittäin. Yli 30-jalkaisissa näyttää kuitenkin olevan lähes aina rulla eikä niissä vaihdella purjeita kesän kuluessa. Spinnu voi olla tai sitten ei. Tuntuu siltä, ettei useimmilla edes ole kuin joko fokka tai genoa.
Tämä on matkapurjehtijan kokemus. Raasereihin olen nähnyt kannettavan monennäköistä purjepötkylää.
Hmm..
Sitten on tietty määritelmiä, mikä on fokka ja mikä genua sen mukaan onko sen takakulma maston etu- vai takapuolella.
H:n "fokka" ulottuu maston takapuolelle. Kulkee sillä kohtuullisesti myös myötätuuleen.
Rustit ovat laidalla, joten isomman genuan virittely vaatisi omat virityksensä.
On matala säilytysrulla eli sillä ei voi pienentää purjetta.
Matkapurjehduksessa on myös olennaista kevyen tuulen suorituskyky eli tuulet 2-3 m/s slöörillä ja 4-5 m/s lenssillä. Iso merkitys, jos näissä oloissa pystyy etenemään purjein ja välttämään koneajon.
Miksi sitä koneajoa pitäisi väkisin vältellä???
"Matala säilytysrulla" ??? Siis millainen? Minullakin on matala rulla, Hoodin päättymättömällä köydellä. Sillä voi pienentää purjetta, mutta millainen tuo "säilytysrulla" on rakenteeltaan?
Suurin syy välttelemiseen on koneajon kohtuuton tylsyys. Melut ja tärinät suun muut pikkuharmit siihen päälle.
Sinulla on kone huonosti asennettu, jos se aiheuttaa edes havaittavaa saati häiritsevää tärinää tai häiritsevää melutasoa. Tylsyysväittämässä on perääkin, mutta toisaalta olemattomassa tuulessa purjehtimisen yrittäminen on vähintään yhtä tylsää. Koneajossa voi paremmin katsella maisemia tai vaikka lukea.
Meikäläisellä on vähän päivästä kiinni, mitä tehdään, jos tuuli putoaa 2-3 m/s tasolle. Ja tietty tuulen suunnastakin, jos se 3 m/s on suoraan takaa tai suoraan edestä, niin sitten kone käynnistyy taatusti. Jos se on riittävän sivulta viemään luovimatta siihen suuntaan, johon ollaan menossa, niin kulkeehan vene sillä yleensä vielä neljää solmua. Toisena päivänä se riittää, toisena ei.
Kunnollinen purjevene kryssii jo mainiosti kolmen metrin nappivastaisessa. Oletko kokeillut?
Ei se vaan ole mielekästä. Koneella kulkee niissä oloissa vähintään kuutta solmua, purjeilla saa nelisen solmua mutta kuljettava matka pitenee suunnilleen kolmanneksen. Siinä alkaa miehistö kysellä, että miks hemmetissä me täällä lillutaan?
Vaihda miehistöä!
Onko sulla kiire johonkin? Mitä varten purjehtimaan yleensä lähdit?
Kyllä se nyt vaan on matkapurjehtijalla usein niin, että ollaan myös menossa johonkin, ei pelkästään purjehduksen vuoksi merellä. Syitä siihen, että haluaa pitää kiinni jostain aikataulusta tai muuten päästä mahdollisimman pian perille on vaikka miten paljon. Eikä siihen ole muilla mitään arvostelun paikkaa.
Voi olla, että leikkipurjehtijat, jotka vaan lähtee päiväksi ulos ja palaa illaksi kotisataman baariin kiskomaan kiiltävänappisessa klubitakissa ja valkoisissa vinkkelihousuissa valkeakupuinen kipparilakki päässä, silkkiliina kaulassa gintoniceja, eivät tätä ymmärrä.
Miksi kiellät muita arvostelemasta, vaikka itse arvostelet muita?
Koetapa ajaa ensi kerralla hieman alemmas. alle 37 asteen nousukulma ei ole mielekäs juuri millään veneellä kevyessä 3 m/s tosituulessa. Silloin VMG vastaiseen kasvaa veneelläsi 3,2 solmusta vähintään 3,5 solmun, ja venevauhti neljästä 4,5...5,0 solmun välille.
Kunnollinen purjevene minne? Minulla on kunnollinen purjevene valtamerille, ja se kryssi hyvin kun on tuuli, jolloin kolmen metrin aalto... no ei nyt aivan, mutta pointtini= tukevat,lujat myrskyihin tarkoitetut kunnolliset purret vaatii tuulta...
ST-fokka on erinomainen. Kryssillä ihan paras, avotuulilla toimii myös, kun virittää toisen säätököyden jolla saa takaliikin sulkemaan. Tällä saa myös virsarin toimimaan hyvin.
Jos vertaat Hansea muihin kruisereihin on Hanse paras purjehtija. Ei pärjää ainakaan kevyellä c/r veneille, mutta Benet, Bavat etc on täysin suupaloja.
Yleinen trendi on ettei genoaveneitä enää tehdä. Itse en sellaista hankkisi, koska desing on pysyvästi vanhentunut ja perustellusti. Helppous ja mukavuus korostuu ja oikein tehty fokkavene on erinomainen ja nopea.
Hanset on usein muutettu niin, että niissä käytetään jenniä. Usein näkee, että jenni jää hansessakin normikäyttöön kun sellainen on kerran hankittu ja nykyisin purjeita ei juuri enää vaihdeta tuulen mukaan.
Ehkei kyse ole siitä että millä kryssitään, vaan siitä että kryssitäänkö?
Vanhemmat kyllä, niissä pieni etukolmio ja genoa voi olla hyvä ratkaisu vauhdikasta purjehdusta hakevalle. Suunnilleen 2010 alkaen mastot siirtyi taaksepäin jolloin keulakolmio kasvoi. Uudemmissa harvoin genuoita, enemmän sitten C0 :ja.
Genoalla vanhat Hanse esim 370 ja 400 on jo lähellä c/r samanikäisten veneiden vauhtia.
Meillä on iso genoa, mutta kunnon vinssit. Koskaan ei ole tullut tilannetta, että genuan tai vinssien kanssa olisi mitään haastetta. On tietysti totta, että kryssittäessä genoa pitää jalustaa puolelta toiselle, mutta en pidä tätä yhtään sen ongelmallisena, kuin fokan jalustaminen, oletus tietysti on, että vinssit on riittävät ja ei turhaan tumpeloida käännöstä älyttömän nopealla käännöksellä ja suurella ruorin pyörityksellä - vaan homma tehdään hallitusti.
Kevyellä tuulella olemme järjestäen nopeampia kryssillä, kuin fokalla varustetut modernimmat veneet.
Fokka veneissä usein käytetään lisäpurjeita (genaakkeri, spinnu jne.) erikseen, jotka toimivat hyvin avomerellä, mutta suomen saaristossa eivät kovin hyvin. Toki genua veneissäkin voi näitä purjeita lisäksi käyttää. Kukaan joka käyttää genaakkeria ei valita, että se olisi kamalan vaikea ja työläs - en minäkään. Ei ole myöskään genua työläs tai hankalampi, kuin fokka. (kovalla tuulella tietysti kätetään pienempää purjepintaa - purjepinta sovitetaan tuuleen)
Nämä on näitä muoti juttuja, että nyt tehdään vähän erilaisia veneitä kun aiemmin. Tulevaisuudessa mastot on korvattu siivillä ja ihmiset on sitä mieltä, että on aivan hullua, että kukaan laittaisi kangasta purjeiksi, mutta sitä saa vielä odottaa muutamia kymmeniä vuosia.
Ehkä+pointti+on+käyttämässäsi+sijamuodossa:+"meillä+on"
Iso genoa toki toimii jos veneen koko miehistö on yhtä innostunut sen käytöstä.
Nykyään tuppaa vaan olemaan niin, että helppokäyttöisyys ja vaivattomuus ovat tärkeämpiä. Jopa pakollisia jotta saa muun perheen liikkeelle. Joskus nähnyt kun purjeita vaihdellaan tuulessa ja sateessa eikä homma kiinnosta kun kipparia niin ymmärtäähän tuon.
Tosin epäilen nopeuttanne verrattuna oikeasti nopeisiin fokkaveneisiin. Jos veneesi on 80-90
luvun designia häviät kuitenkin toteutuksessa niin paljon että isompi keula ei pelasta tilannetta kun ihan kevyissä metrin, parin tuulessa. Sitten tulee noutaja.
Aloittaja+kysyi,+nouseeko+vene+kryssissä+itseskuuttaavalla+fokalla+paremmin+vai+huonommin+tuuleen+kuin+genoavene.+Oletetaan,+että+st-+kisko,+skuutti++ja+purje+ovat+hyvät.
Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan. Kisko on cruisereissa yleensä kannella leveän ruffin reunassa ja vantit ja saalingit estävät muutenkin genoan skuuttauksen tarpeeksi keskelle. Tavallisella fokalla saa saman edun kiskojen paikasta riippuen joko suoraan (kiskot tarpeeksi keskellä esim. ruffin päällä) tai inhaulereilla. Lisäksi skuuttipisteiden paikkaa voi säätää lennossa kelin mukaan kuten yllä todetaan.
Itseskuuttaava fokka on aina kompromissi helppouden ja purjehdusominaisuuksien välillä.
Itseskuuttaava on erinomainen kompromissi. Purjehdus on turvallista, mukavaa ja helppoa. Perhesopu säilyy eikä tarvitse maanitella vaimoa ja lapsia vesille.
Aika monta avioliittoa ja harrastusta tullut tiensä päähän, kun isännällä on fiksaatio vaihdella purjeita ja laittaa perhe ryynäämään vanhanaikaisten jennien kanssa.
Eiköhän+tuo+110%+tule+Lys-säännön+määritelmistä+(vanhentuneista?).+Eli+jos+J+enintään+1,1+niin+sääntö+määritteli+purjeen+fokaksi.
Mikä+J-mitta+sopisi+parhaiten+kaveriksi+150+%:lle+genualle?+Veneessä+on+toppiriki+ja+saalingit+suoraan+sivuille.+Pitäisi+skuutata+vanttien+sisäpuolelta.+Toppirikisten+mittakirjoissa+on+useimmiten+kovan+tuulen+purjeena+vähän+alle+100+%+fokka+ja+kevyemmälle+kelille+140-150+%+genua.
!00%+LP+fokka,+joka+on+mahdollisimman++korkea.+Se+on+tehokas+kryssipurje+ja+siihen+voi+reissupurjehtija+sommitella+slab+reef+mahdollisuuden.
Minulla+oli+sekä+edellisessä+toppirikisessä+että+nykyisessä+osarikisessä+110+%:nen+kolmosgenua.++Kun+kolmoseen+vaihdon+jälkeen+reivasi+isoa,+oli+tuuliskaala+jo+varsin+laaja.+Kolmosreivi+ja+kolmosgenua+toimi+vielä+20++m/s+kryssilläkin,+kun+kilpailusta+oli+kyse.+Ja+kolmonen+vanttien+sisäpuolelle+skuttattuna+osarikissä,+toppirikissä+olisi+osunut+alasaalinkiin.
Niin+suuri+kuin+veneeseen+mahtuu+sisäpuolelta+skuutattuna+mahtuu,+eli+LP+=+J+*+COS+(keulaharuksen+kulma+pystysuoraan+nähden).+
Missä veneessä J on vain 1,1 (metriä?)?
Ei kai se J ainakaan 1,1 jalkaa ole.
2,4 mR luokassakin J on jo 1,56 metriä, eikä sitä lyhyemmän J-mmitan venettä tule kyllä mieleeni. http://www.fin24metre.org/_assets/media/wp-content/uploads/2015/03/2.4-mR-veneen-yleiskuvaus-2015.pdf
"Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan"
Kyllä, ja lisäksi siitä että samalla takilan korkeudella tulee vähemmän indusoitua vastusta kun nostovoimaa on pienemmällä purjepinnalla vähemmän, ja siten L/D kevyessä kelissä paranee. Nousukulma taas on aerodynaamisen ja hydrodynaamisen vastuskulman summa, ja edelliseen L/D vaikuttaa suoraan. Onhan ko vastuskulma määritelmältään tan(kulma) = D/L.
Pienempi purje ei kuitenkaan aina samallakaan korkeudella paranna nousukulmaa, koska se voi huonontaa hydrodynaamista vastuskulmaa, silloin kun hydrodynaaminen nostovoima pienenee paljon enemmän kuin vastus.
Joko viisastelet tai nuo mittasäännöt ovat sinulle outoja.
Tietskin tarkoitin sitä että LP < 1,1*J = fokka lys-säännön mukaan.
Jos+kyse+ei+ole+itseskuuttaavasta,+ei+purjeen+tarvitse+mahtua+pinkeänä+maston+editse.+Skuuttikisko+on+tyypillisesti+n.+15+asteen+kulmassa+keskilinjaan,+jolloin+15+asteen+etustaagin+kallistumalla+mahtuu+100+%+fokka+suorienkin+saalinkien+eteen+suoralla+ahvenselällä.+Itse+asiassa+tuohon+mahtuu+ahvenselkääkin,+sillä+purje+kiertyy+eli+kulma+sivulle+on+suurempi+ylempänä+ja+lisäksi+saalingit+eivät+olemaston+etureunassa+ja+kapenevat+laitaa+kohti.+
Toisaalta keulaharuksen sagi eli notko aiheuttaa fokan takaliikin siirtymisen lähemmäs saalinkeja. Jos mitoitus on niin tarkka, että saalinkien kapeneminenkin on otettava huomioon, kannattaa muistaa tämäkin.
Tosin purjehtija, joka maksimoi fokan mitat näin tarkasti, yleensä myös huolehtii siitä että keulaharus kiristetään mahdollisimman pienelle sagille.
Öö, jos kyseessä on kovan tuulen fokka, ei pinta-alaa tarvitse maksimoida. Jos taas tarkoitus on käyttää fokkaa myös kevyemmässä kelissä, tarvitaan myös notkoa.
Kysymyksen+esittäjällä+on+toppiriki+150%+genualla+ja+saalingit+tulevat+suoraan+sivulle.
Missä toppirikisessä on keulaharus 25 astetta takaviistossa? Toppirikisessä on yleensä korkea keulakolmio, jolloin kulma on 15-18 asteen paikkeilla. Noin viistoja keulaharuksia on ehkä joissain 3/4 rikisissä veneissä, joissa on hyvin matala keulakolmio. Vaikkapa n. 10-11 m veneessä on tyypillisesti n. 4 m J-mitta. 15 asteella keulakolmio olisi n. 15 m, 18 asteella n. 12,5 m ja 25 asteella n 8,5 m. Ei kai missään tuon kokoisessa toppirikisessä ole vain 8,5 m keulakolmiota?
Skuuttikulma voi olla paljon vähemmän. Vaikka saalingit olisivat tasapaksut, ne ovat yleensä maston keskivaiheilla eli ei etureunan tasalla.
Saalingit ovat yleensä maston keskivaiheilla ollessaan saman verran etureunan takana kuin keulaharuksessa on sagia.
Niissä vanhoissa puuveneissä tai niiden kopioissa joissa on matala ja pitkä köli ja siten korkealla oleva painopiste, sekä keulaharus kaukana edessä puukspröötin päässä on todellakin varsin usein 25 asteen keulaharuskulma vaikka onkin toppiriki. Olen nähnyt 8m pitkän kannella olevan maston J-mitalla 4,2 m, genua 24 m^2. Toki sellaiset ovat nykyään todellisia harvinaisuuksia, varsinkin niin pienessä maassa kuin suomessa.
Onhan+tuo+toki+mahdollinen,+mutta+tuollaisessa+sitten+150%+genua,+joka+on+siis+8+m+korkea+ja+6+m,+leveä+on+jo+vähintäänkin+koominen+ja+todella+tehoton+luovilla.+Varmaankin+kysyjä+olisi+maininnut,+jos+hänellä+olisi+noin+poikkeuksellinen+toppiriki,+jossa+on++keulaharus+puukspröötissä.
Kiitos+neuvoista!+Etustaagin+kulma+on+17+astetta,+joten+keulakolmioon+mahtuu+n.+95-96+%+fokka.+Haavena+olisi+käyttää+sitä+perhepurjehduksilla+yleispurjeena.+Lisäisin+inhaulerit+fokalle,+koska+nykyisillä+kiskoilla+skuuttikulma+olisi+vähän+leveä+11+°.
11+astetta+ei+kyllä+mielestäni+ole+leveä,+vaan+ihan+riittävän+kapea,+eli+kyse+ole+suomen+nopeimpiin+kuuluvista+yksirunkoisista+raasereista.+Voi+siihen+silti+inhaulerit+laittaa,+kunhan+jaluskulma+ei+ole+aivan+kannessa+kiinni.+Et+kuitenkaan+vieläkään+ole+kertonut,+aiotko+käyttää+tuota+fokkaa+rullalla+vai+ilman,+eli+voiko+siihen+laittaa+vaakalattoja+vai+ei?
Mites tällainen ratkaisu.
Kaksi rullaa keulalla, toisessa iso genua ja toisessa itseskuutaava fokka?
http://www.yachtdesign-va.de/Yachting_Monthly.pdf
Muutamia+kysymyksiä+aiheen+vierestä.+Skuuttikulma:+onko+genoaveneessä+yleensä+isompi+n.+15astetta+ja+fokkaveneessä+pienempi++n+8?.+Vai+voiko+näin+yleistää?.+
Optimaalinen skuuttikulma riippuu hyvin paljon veneestä ja usein veneissä on fyysisiä rajoituksia, jolloin optimaalista ei voi käyttää.
Jos veneessä on yksi pitkä kisko, yleensä skuuttikulma kapenee mitä taaemmaksi vaunu tulee. Tyypillisesti kisko lienee 12-15 asteen paikkeilla eli fokkakin tulee tuohon. Sitten joissain veneissä on toinen kisko fokalle tai pelkkä fokkaa varten suunniteltu kisko. Se voi olla sisempänä, mutta 8 astetta on kyllä todella vähän. Inhaulerilla saatetaan vetää tuollaisille lukemille, mutta kovemmassa tuulessa on useimmissa veneissä parempi päästää paljon ulemmaksi.
Omassa veneessäni kisko on jossain 12 asteen paikkeilla fokalle. Kisafokkia vedän inhaulerilla tuosta ehkä jonnekin vajaaseen 10 asteeseen. Cruisingfokissa skuuttikulma on niin alhaalla, ettei inhaulaus onnistu. Ei tuossa havaittavaa eroa tule nousukulmassa, mutta kryssivauhti lienee hieman parempi kisafokalla (muutama prosentti?). Ehkä jossain 8-9 m/s paikkeilla en enäää inhaulaa.
Skuuttikulma tulee suhteellisen tuulen ja vaadittavan voiman mukaan. Mitä kevyempi tuuli ja mitä nopeampi vene, sitä pienempi on suhteellisen tuulen kulma samalla tosituulen kulmalla. Siksi isoissa kisaveneissä skuuttikulmat ovat todella pieniä, puhumattakaan jääpursista.
Mites muuten st-fokan skuuttia olisi tarkoitus säätää? Minulla on 4 reikää skuuttikulmassa, muistaakseni olen aina pannut köyden kiinni toiseksi alimpaan, koska edellinen omistaja, joka rikasi veneen luovutuksessa, oli niin tehnyt. Ei sitä oikein osaa testatakaan, kun pitäisi olla vakioidut olosuhteet, että osaisi arvioida mikä vaikuttaa ja mihin ja miksi :)
Ne metallisen leveän skuuttikulman reiät ovat minun mielestäni st-fokassa vastine skuuttipisteen siirrolle etyeen-taakse. Eli virtauslangoilla haetaan paras reikä.
Jos pysytään kysyjän asiassa niin skuuttikiskot kannessa ja fyysiset esteen takilassa eivät vaikuta, koska kysymyksen asettelu oli st-fokka vs genoa kryssissä. Jos käyttää maksimifokkaa, niin erillinen fokan kisko sisenpänä olisi hyvä, tai barberi, tai alumiinirenkailla järjestetty 3D skuuttaus, minkä nimeä en tunne. Jos käyttää rullatun genoan korvaavaa vain kovan tuulen fokkaa, esim kutteristaagissa, niin muutoin fokalle huono pitkä skuuttikisko on yllättävän toimiva. Keli on jo silloin sellainen, ettei ainakaan kruiserilla voi ajaa korkeaa kurssia ja 12-15 asteen skuuttikulma menettelee.
Tuo virtauslangoilla hakeminen tuntuu vähän oudolta ajatukselta tässä, eihän sitä köyttä pysty siirtelemään purjeen ollessa auki toisin kuin skuuttivaunua kiskolla. Mutta jos yritän miettiä ajatuksesi taustaa, niin näinkö se menee:
-jos skuuttipiste on takana, on köysi plokilta purjeelle loivemmassa kulmassa vaakatasoon nähden kuin skuuttipisteen ollessa ihan edessä
-siis st-fokan skuutin laitto alimpaan reikään vastaisi skuuttivaunun vetämistä aivan taakse ja vastaavati ylimpään reikään vaunun viemistä aivan eteen.
Näinkö?
Näin ajattelen. Säätövara on pieni mutta purjekin lyhyt. Säädöllä haettaisiin keskimääräinen eli vähiten huono reikä. Eihän sitä purjehduksen aikana voi siirrellä.
Usein noissa on aika iso kulmavahvike, jossa on säätövaraa yllin kyllin. Tarvittava säätömatka on suoraan verrannollinen vaunun ja purjeen kiinnityskohtien väliseen etäisyyteen. Tämä voidaan yleensä tehdä varsin pieneksi itseskuuttaavassa.
Jos tuo säätövara ei riitä, voi säätövaraa lisästä nostamalla tai laskemalla (jos mahdollista) purjetta etustaagissa. Tuolla saattaisi jopa korvata koko säädön ja tehdä säädön purjehtiessa mahdolliseksi. Eli cuningham fokan alakulmaan ja purjeen korkeussäätö sen ja fallin avulla. Näin tehdään mm. Albin Expressissä ja 606:ssa. Tietysti rullapurjeessa homma menee vaikeaksi, mutta siinäkin kertaluotoinen säätö onnistuu sakkelilla tai narunpätkällä.
Vaikkapa tästä kuvasta näkee hyvin, että muutos reiästä toiseen muuttaisi skuutin vetosuuntaa jo varsin oleellisesti. Samoin fokan nosto etustaagissa 5-10 cm.
http://4.bp.blogspot.com/-1dc3CdZSaWs/UHrqRrBlmHI/AAAAAAAAAuw/jMS92tkU_yw/s1600/IMG_3310.jpg
Kuva minun ottamani ja vanhasta veneestäni. Lopullinen paras skuuttipiste löytyi kahden etummaisen reiän välistä. Ts. skuuttiköysi pujotettiin molemmista läpi ja paalusolmu siihen. Sen jälkeen siihen ei tarvinnut koskea. Purje oli aivan maksimimittainen ja ahvenselällä. Tehokas ja mukava. Välillä laitoin tuplaskuutit (normaali kisko lisäksi). Hyvä ratkaisu jos välillä kryssiä ja välillä pidempään sivutuulta. Näkyy tuossa videolla kohdassa 1:58 min. https://youtu.be/wnM8OHqSgB0
Näyttää jakavan mielipiteitä ja keskustelu meni osittain jo yli ymmärrykseni. Mutta kiitos kaikille asiaan paneutuneille. Kyllä tästä eväitä jatkopohdintaan sai.
Niin tai näin. Fokkavene joka tapuksessa.
Mitä toi nyt oli tarkoittavinaan?
Fokkavene oli st-kiskoa tai ei.
Ei toi nyt vieläkään aukea. Miten niin fokkavene, eihän läheskään kaikki veneet ole fokkaveneitä. Miten voit niin väittää?
Ainoa järkevä hankinta on fokkavene. Fokkavene voi olla itseskuuttaavalla tai sitten vaan desing jossa on keulassa on fokka. Tuossa pari esimerkkiä, tosin ST-fokkaa ei ole kummassakaan. Eikä tietty tarvitse olla noin c/r painotteinen, mutta idea tullee selville.
http://www.sittbrunnen.se/nyheter2/2082-fraeschingar-foer-fartbitna-dehler-34-vs-x-34
Vanhemmat desingit voi toimia avomeri tai pitkänmatkan paatteina. Mutta normi saaristo- ja lomapursi on järkevää olla moderni fokkavene. Ihan joka syystä.
Se on just tätä kun kaikenkarvaset peräkylän einarit puhuvat jotain peräseinäjoen murretta kuvitellen että muut ymmärtävät mitä ne jollakin sanalla millonkin tarkoittavat kun kirjakieltä ymmärtävä luulee sanan tarkoittavan juuri sitä mitä se kirjakielessä tarkoittaa.
Puhuisivat edes purjehdusslangia mutta kun eivät sitäkään osaa. Menkää jonnekin savolaisten tekovitsikkäälle palstalle kun kerran osaatte esittää ääliöitä niin taitavasti.