Fokka vs. genoa

Joakim, selittäisitkö ihan uteliaisuuteni vuoksi, miten määrittelet "fokka- tai genuaveneen"? Itselläni esimerkiksi on molemmat, sekä ST-fokka että 150% genoa. Se, kumman keväällä laitan keulalle, riippuu lähinnä kesälomareissun suunnitelmasta eli aionko pysyä saaristossa vai lähteä pidemmille avomerireissuille.

KysyväEksyyAina kirjoitti:

Joakim, selittäisitkö ihan uteliaisuuteni vuoksi, miten määrittelet "fokka- tai genuaveneen"? Itselläni esimerkiksi on molemmat, sekä ST-fokka että 150% genoa. Se, kumman keväällä laitan keulalle, riippuu lähinnä kesälomareissun suunnitelmasta eli aionko pysyä saaristossa vai lähteä pidemmille avomerireissuille.

Lue lisää

Ompa omituista, että keulapurjevalinta tehdään keväällä. Purjeen vaihto kelin mukaan on pikkujuttu.

Omastamme on poistettu itseskuuttaan kiskot jo edellisten omistajien toimesta. Me poistimme vielä kiskonpään kaiteetkin (=sarvet). Siis purjehdimme tavallisilla purjeilla. Suurin osa näistä veneistä purjehtii silti itseskuuttaavalla. Normaalifokka on myös helppo skuutata.

KysyväEksyyAina kirjoitti:

Joakim, selittäisitkö ihan uteliaisuuteni vuoksi, miten määrittelet "fokka- tai genuaveneen"? Itselläni esimerkiksi on molemmat, sekä ST-fokka että 150% genoa. Se, kumman keväällä laitan keulalle, riippuu lähinnä kesälomareissun suunnitelmasta eli aionko pysyä saaristossa vai lähteä pidemmille avomerireissuille.

Lue lisää

Määritelmä on selkeä monille nykyveneille, joissa on rustit laidalla. Edellinen veneeni oli sellainen. Siihen ei siis genuaa edes saa.

Sitten on epäselvempiä tapauksia, joissa veneeseen saa myös genuan ja jotkut sitä käyttävätkin. Nykyinen veneeni on sellainen, mutta ko. yksilössä ei ole koskaan ollut genuaa enkä sitä ole koskaan kaivannutkaan. Purjealaa on tarpeeksi ja vene on nopeimpia kokoisiaan fokallakin kevyessä tuulessa.

Kisamielessä vene on fokkavene, kun sen mittakirjassa suurin keulapurje on fokka. Tällöin on yleensä erikseen kevyen tuulen fokka reilulla ahvenselällä. Genuaveneessä fokka on yleensä leikattu kovan tuulen purjeeksi ja se toimii huonosti kevyessä.

"Itseskuuttaava fokka on kai yleensä n. 90% kun saalinkien eteen mahtuu 103-110% fokka. Lisäksi itseskuuttaavasta puuttuu jaluspisteen säätö korkeus tai pituussuunnassa vesillä. Saattaa olla monta reitkää plokille, mutta säätö vaatii plokin irrottamisen. "
Juurin näin, eli vastaus "eroa on jonkin verran" - ja kuten kirjoitin niin sen vuoksi kilpapurjehdusta harrastettaessa ei käytetä st-fokkaa.
Minun tapauksessa st-fokka 26 m2 ja 110 % fokka olisi n. 30 m2. Kokonaispurjeala 64 tai 68 m2.
Kun st-fokallakin reivikynnys on siellä 7-8 m/s paikkeilla, niin cruisailuun en tarvitse yhtään lisää purjepinta-alaa.
Mutta tuliko tuossa ajatusvirhe "saattaa olla monta reikää plokille" - vai tarkoitko plokin sijaan skuuttia purjeen skuuttikulmassa, vai? Veneeni itsejalustuskisko (vai onko tuo myös levanki, koska näyttää siltä?) on aika pitkä, monissa on lyhyempiä. Siinä voi rajoittimilla säätää skuuttipistettä niin ettei se ole aina kiskon päässä vaan keskemmällä. Vähän opettelussa vielä, mutta näyttää siltä että tuota säätöä voi ja kannattaa tässä veneessä käyttää kelin mukaan. Ja skuuttikulmaan pikasakkeli, jotta voi kelin kevennyttyä vaihtaa sitä reikää.
Kuinka moni genuan tai fokan skuuttiplokia viitsii käydä siirtelemässä matkapurjehduksen aikana, siis normaaliskuuttauksella - osa porukasta ymmärtää ja näistä osa viitsii.

Ja TS36 mukaan purjeen vaihto kelin mukaan on pikkujuttu. Tietysti on, jos on purje mukana. Mutta kun lähdetään kuukaudenkin reissuun, niin vielä näissä 36 ft kokoluokissa pitää funtsata että mitä stuuvaa mukaan. Onko järkeä kuskata varmuuden vuoksi kevyen tuulen kryssipurjeita?

Päinvastoin kuin Joakim, Neb-sails arvelee että st-fokka on kokenut uuden tulemisen:

"Self tacking fokka, ST-fokka, itsejalustava fokka, on vanha tuttu joka on kokenut uuden tulemisen kuulalaakeriratsastajien myötä. ST-vaunun taattu liikkuminen kaikissa olosuhteissa on tehnyt ST-fokasta varteenotettavan ainakin niille jotka liikuvat paljon kapeikoissa.

Uusimmat venetyypit ovat monasti varustettu osatakilalla ja soveltuvat näin hyvin ST-fokalle koska pinta-alahäviö (ei voida tehdä suuremmaksi kuin 100% J) on suhteellisen pieni. Itsejalustava fokka varustetaan aina latoilla, jotta etukolmio saadaan täytettyä purjeella kokonaan ja kapea yläosa saadaan toimimaan tehokaasti. "

Selftacking kirjoitti:

"Itseskuuttaava fokka on kai yleensä n. 90% kun saalinkien eteen mahtuu 103-110% fokka. Lisäksi itseskuuttaavasta puuttuu jaluspisteen säätö korkeus tai pituussuunnassa vesillä. Saattaa olla monta reitkää plokille, mutta säätö vaatii plokin irrottamisen. "
Juurin näin, eli vastaus "eroa on jonkin verran" - ja kuten kirjoitin niin sen vuoksi kilpapurjehdusta harrastettaessa ei käytetä st-fokkaa.
Minun tapauksessa st-fokka 26 m2 ja 110 % fokka olisi n. 30 m2. Kokonaispurjeala 64 tai 68 m2.
Kun st-fokallakin reivikynnys on siellä 7-8 m/s paikkeilla, niin cruisailuun en tarvitse yhtään lisää purjepinta-alaa.
Mutta tuliko tuossa ajatusvirhe "saattaa olla monta reikää plokille" - vai tarkoitko plokin sijaan skuuttia purjeen skuuttikulmassa, vai? Veneeni itsejalustuskisko (vai onko tuo myös levanki, koska näyttää siltä?) on aika pitkä, monissa on lyhyempiä. Siinä voi rajoittimilla säätää skuuttipistettä niin ettei se ole aina kiskon päässä vaan keskemmällä. Vähän opettelussa vielä, mutta näyttää siltä että tuota säätöä voi ja kannattaa tässä veneessä käyttää kelin mukaan. Ja skuuttikulmaan pikasakkeli, jotta voi kelin kevennyttyä vaihtaa sitä reikää.
Kuinka moni genuan tai fokan skuuttiplokia viitsii käydä siirtelemässä matkapurjehduksen aikana, siis normaaliskuuttauksella - osa porukasta ymmärtää ja näistä osa viitsii.

Ja TS36 mukaan purjeen vaihto kelin mukaan on pikkujuttu. Tietysti on, jos on purje mukana. Mutta kun lähdetään kuukaudenkin reissuun, niin vielä näissä 36 ft kokoluokissa pitää funtsata että mitä stuuvaa mukaan. Onko järkeä kuskata varmuuden vuoksi kevyen tuulen kryssipurjeita?

Päinvastoin kuin Joakim, Neb-sails arvelee että st-fokka on kokenut uuden tulemisen:

"Self tacking fokka, ST-fokka, itsejalustava fokka, on vanha tuttu joka on kokenut uuden tulemisen kuulalaakeriratsastajien myötä. ST-vaunun taattu liikkuminen kaikissa olosuhteissa on tehnyt ST-fokasta varteenotettavan ainakin niille jotka liikuvat paljon kapeikoissa.

Uusimmat venetyypit ovat monasti varustettu osatakilalla ja soveltuvat näin hyvin ST-fokalle koska pinta-alahäviö (ei voida tehdä suuremmaksi kuin 100% J) on suhteellisen pieni. Itsejalustava fokka varustetaan aina latoilla, jotta etukolmio saadaan täytettyä purjeella kokonaan ja kapea yläosa saadaan toimimaan tehokaasti. "

Lue lisää

Niinpä, lomareissulla minäkin jätän kakkosgeuan kotiin ja päivittäin valitsen joko 150 %:n ykkösen tai 110 %:n kolmosen, ellei sitten spinnu riitä päivän tarpeisiin. Spinnujakin on vain yksi lomalla mukana, toinen kotona.

Skuutipisteen säätö on ollut jo aikoja vakiona köysisäätö, sen säätäminen ei ole enää viitsimis-, ainoastaan osaamiskysymys. Useammin kuin skuutin pää, on ST-fokan nurkassa ploki ja skuutissa 1:2 talja, koska kapea ja korkea purje vaatii paljon vetoa ja säätö on hyvin tarkka. Taljalla säätökin sietää tuplaten suuremmat muutokset ja tuplaten suuremmat skuutin venymät.

Siinä NEB on oikeassa, että nykyään saa kiskoon parempia heloja kuin 20 v sitten. Siltikään uusissa veneissä harvoin näkee ST-kiskoja, jopa useammin näkee kannessa entisen ST-kiskon paikatut pultin reiät. Onhan ST-fokka edelleen oivallinen kapine, mutta sen käyttöala vain useimmissa konstruktioissa on kovin kapea.

Selftacking kirjoitti:

"Itseskuuttaava fokka on kai yleensä n. 90% kun saalinkien eteen mahtuu 103-110% fokka. Lisäksi itseskuuttaavasta puuttuu jaluspisteen säätö korkeus tai pituussuunnassa vesillä. Saattaa olla monta reitkää plokille, mutta säätö vaatii plokin irrottamisen. "
Juurin näin, eli vastaus "eroa on jonkin verran" - ja kuten kirjoitin niin sen vuoksi kilpapurjehdusta harrastettaessa ei käytetä st-fokkaa.
Minun tapauksessa st-fokka 26 m2 ja 110 % fokka olisi n. 30 m2. Kokonaispurjeala 64 tai 68 m2.
Kun st-fokallakin reivikynnys on siellä 7-8 m/s paikkeilla, niin cruisailuun en tarvitse yhtään lisää purjepinta-alaa.
Mutta tuliko tuossa ajatusvirhe "saattaa olla monta reikää plokille" - vai tarkoitko plokin sijaan skuuttia purjeen skuuttikulmassa, vai? Veneeni itsejalustuskisko (vai onko tuo myös levanki, koska näyttää siltä?) on aika pitkä, monissa on lyhyempiä. Siinä voi rajoittimilla säätää skuuttipistettä niin ettei se ole aina kiskon päässä vaan keskemmällä. Vähän opettelussa vielä, mutta näyttää siltä että tuota säätöä voi ja kannattaa tässä veneessä käyttää kelin mukaan. Ja skuuttikulmaan pikasakkeli, jotta voi kelin kevennyttyä vaihtaa sitä reikää.
Kuinka moni genuan tai fokan skuuttiplokia viitsii käydä siirtelemässä matkapurjehduksen aikana, siis normaaliskuuttauksella - osa porukasta ymmärtää ja näistä osa viitsii.

Ja TS36 mukaan purjeen vaihto kelin mukaan on pikkujuttu. Tietysti on, jos on purje mukana. Mutta kun lähdetään kuukaudenkin reissuun, niin vielä näissä 36 ft kokoluokissa pitää funtsata että mitä stuuvaa mukaan. Onko järkeä kuskata varmuuden vuoksi kevyen tuulen kryssipurjeita?

Päinvastoin kuin Joakim, Neb-sails arvelee että st-fokka on kokenut uuden tulemisen:

"Self tacking fokka, ST-fokka, itsejalustava fokka, on vanha tuttu joka on kokenut uuden tulemisen kuulalaakeriratsastajien myötä. ST-vaunun taattu liikkuminen kaikissa olosuhteissa on tehnyt ST-fokasta varteenotettavan ainakin niille jotka liikuvat paljon kapeikoissa.

Uusimmat venetyypit ovat monasti varustettu osatakilalla ja soveltuvat näin hyvin ST-fokalle koska pinta-alahäviö (ei voida tehdä suuremmaksi kuin 100% J) on suhteellisen pieni. Itsejalustava fokka varustetaan aina latoilla, jotta etukolmio saadaan täytettyä purjeella kokonaan ja kapea yläosa saadaan toimimaan tehokaasti. "

Lue lisää

Itse ottaisin itseskuuttaavan lisäksi toisen, suuremman keulapurjeen mukaan joko fokan tai genuan ja tietysti spinnun. Ensisijaisesti itse lähden purjehtimaan, toissijaisesti veneilemään. Kyllä vene tarvitsee itseskuuttaavan lisäksi voimakkaampaa keulapurjetta.

Joakim1 kirjoitti:

Määritelmä on selkeä monille nykyveneille, joissa on rustit laidalla. Edellinen veneeni oli sellainen. Siihen ei siis genuaa edes saa.

Sitten on epäselvempiä tapauksia, joissa veneeseen saa myös genuan ja jotkut sitä käyttävätkin. Nykyinen veneeni on sellainen, mutta ko. yksilössä ei ole koskaan ollut genuaa enkä sitä ole koskaan kaivannutkaan. Purjealaa on tarpeeksi ja vene on nopeimpia kokoisiaan fokallakin kevyessä tuulessa.

Kisamielessä vene on fokkavene, kun sen mittakirjassa suurin keulapurje on fokka. Tällöin on yleensä erikseen kevyen tuulen fokka reilulla ahvenselällä. Genuaveneessä fokka on yleensä leikattu kovan tuulen purjeeksi ja se toimii huonosti kevyessä.

Lue lisää

Kiitos selvityksestä. Tuo rustien sijoitus tekee tietysti asian selkeäksi. Mittakirjaan perustuva on varmaan epäselvempi, vai arvaanko väärin, että siinä joukossa voi olla veneitä, joissa voisi käyttää genoaa?

TS36elle: sinulla ei varmaan ole rullalaitetta keulapurjeessa? Se keulapurjeen vaihtelu näyttää olevan lähinnä niiden juttu, joilla keulapurje joka tapauksessa otetaan alas päivittäin. Yli 30-jalkaisissa näyttää kuitenkin olevan lähes aina rulla eikä niissä vaihdella purjeita kesän kuluessa. Spinnu voi olla tai sitten ei. Tuntuu siltä, ettei useimmilla edes ole kuin joko fokka tai genoa.

Tämä on matkapurjehtijan kokemus. Raasereihin olen nähnyt kannettavan monennäköistä purjepötkylää.

Joakim1 kirjoitti:

Määritelmä on selkeä monille nykyveneille, joissa on rustit laidalla. Edellinen veneeni oli sellainen. Siihen ei siis genuaa edes saa.

Sitten on epäselvempiä tapauksia, joissa veneeseen saa myös genuan ja jotkut sitä käyttävätkin. Nykyinen veneeni on sellainen, mutta ko. yksilössä ei ole koskaan ollut genuaa enkä sitä ole koskaan kaivannutkaan. Purjealaa on tarpeeksi ja vene on nopeimpia kokoisiaan fokallakin kevyessä tuulessa.

Kisamielessä vene on fokkavene, kun sen mittakirjassa suurin keulapurje on fokka. Tällöin on yleensä erikseen kevyen tuulen fokka reilulla ahvenselällä. Genuaveneessä fokka on yleensä leikattu kovan tuulen purjeeksi ja se toimii huonosti kevyessä.

Lue lisää

Hmm..

Sitten on tietty määritelmiä, mikä on fokka ja mikä genua sen mukaan onko sen takakulma maston etu- vai takapuolella.

H:n "fokka" ulottuu maston takapuolelle. Kulkee sillä kohtuullisesti myös myötätuuleen.

Rustit ovat laidalla, joten isomman genuan virittely vaatisi omat virityksensä.

KysyväEksyyAina kirjoitti:

Kiitos selvityksestä. Tuo rustien sijoitus tekee tietysti asian selkeäksi. Mittakirjaan perustuva on varmaan epäselvempi, vai arvaanko väärin, että siinä joukossa voi olla veneitä, joissa voisi käyttää genoaa?

TS36elle: sinulla ei varmaan ole rullalaitetta keulapurjeessa? Se keulapurjeen vaihtelu näyttää olevan lähinnä niiden juttu, joilla keulapurje joka tapauksessa otetaan alas päivittäin. Yli 30-jalkaisissa näyttää kuitenkin olevan lähes aina rulla eikä niissä vaihdella purjeita kesän kuluessa. Spinnu voi olla tai sitten ei. Tuntuu siltä, ettei useimmilla edes ole kuin joko fokka tai genoa.

Tämä on matkapurjehtijan kokemus. Raasereihin olen nähnyt kannettavan monennäköistä purjepötkylää.

Lue lisää

On matala säilytysrulla eli sillä ei voi pienentää purjetta.

Matkapurjehduksessa on myös olennaista kevyen tuulen suorituskyky eli tuulet 2-3 m/s slöörillä ja 4-5 m/s lenssillä. Iso merkitys, jos näissä oloissa pystyy etenemään purjein ja välttämään koneajon.

TS36 kirjoitti:

On matala säilytysrulla eli sillä ei voi pienentää purjetta.

Matkapurjehduksessa on myös olennaista kevyen tuulen suorituskyky eli tuulet 2-3 m/s slöörillä ja 4-5 m/s lenssillä. Iso merkitys, jos näissä oloissa pystyy etenemään purjein ja välttämään koneajon.

Lue lisää

Miksi sitä koneajoa pitäisi väkisin vältellä???

TS36 kirjoitti:

On matala säilytysrulla eli sillä ei voi pienentää purjetta.

Matkapurjehduksessa on myös olennaista kevyen tuulen suorituskyky eli tuulet 2-3 m/s slöörillä ja 4-5 m/s lenssillä. Iso merkitys, jos näissä oloissa pystyy etenemään purjein ja välttämään koneajon.

Lue lisää

"Matala säilytysrulla" ??? Siis millainen? Minullakin on matala rulla, Hoodin päättymättömällä köydellä. Sillä voi pienentää purjetta, mutta millainen tuo "säilytysrulla" on rakenteeltaan?

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Miksi sitä koneajoa pitäisi väkisin vältellä???

Suurin syy välttelemiseen on koneajon kohtuuton tylsyys. Melut ja tärinät suun muut pikkuharmit siihen päälle.

syitä.on kirjoitti:

Suurin syy välttelemiseen on koneajon kohtuuton tylsyys. Melut ja tärinät suun muut pikkuharmit siihen päälle.

Sinulla on kone huonosti asennettu, jos se aiheuttaa edes havaittavaa saati häiritsevää tärinää tai häiritsevää melutasoa. Tylsyysväittämässä on perääkin, mutta toisaalta olemattomassa tuulessa purjehtimisen yrittäminen on vähintään yhtä tylsää. Koneajossa voi paremmin katsella maisemia tai vaikka lukea.

Meikäläisellä on vähän päivästä kiinni, mitä tehdään, jos tuuli putoaa 2-3 m/s tasolle. Ja tietty tuulen suunnastakin, jos se 3 m/s on suoraan takaa tai suoraan edestä, niin sitten kone käynnistyy taatusti. Jos se on riittävän sivulta viemään luovimatta siihen suuntaan, johon ollaan menossa, niin kulkeehan vene sillä yleensä vielä neljää solmua. Toisena päivänä se riittää, toisena ei.

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Sinulla on kone huonosti asennettu, jos se aiheuttaa edes havaittavaa saati häiritsevää tärinää tai häiritsevää melutasoa. Tylsyysväittämässä on perääkin, mutta toisaalta olemattomassa tuulessa purjehtimisen yrittäminen on vähintään yhtä tylsää. Koneajossa voi paremmin katsella maisemia tai vaikka lukea.

Meikäläisellä on vähän päivästä kiinni, mitä tehdään, jos tuuli putoaa 2-3 m/s tasolle. Ja tietty tuulen suunnastakin, jos se 3 m/s on suoraan takaa tai suoraan edestä, niin sitten kone käynnistyy taatusti. Jos se on riittävän sivulta viemään luovimatta siihen suuntaan, johon ollaan menossa, niin kulkeehan vene sillä yleensä vielä neljää solmua. Toisena päivänä se riittää, toisena ei.

Lue lisää

Kunnollinen purjevene kryssii jo mainiosti kolmen metrin nappivastaisessa. Oletko kokeillut?

fokkavene kirjoitti:

Kunnollinen purjevene kryssii jo mainiosti kolmen metrin nappivastaisessa. Oletko kokeillut?

Ei se vaan ole mielekästä. Koneella kulkee niissä oloissa vähintään kuutta solmua, purjeilla saa nelisen solmua mutta kuljettava matka pitenee suunnilleen kolmanneksen. Siinä alkaa miehistö kysellä, että miks hemmetissä me täällä lillutaan?

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Ei se vaan ole mielekästä. Koneella kulkee niissä oloissa vähintään kuutta solmua, purjeilla saa nelisen solmua mutta kuljettava matka pitenee suunnilleen kolmanneksen. Siinä alkaa miehistö kysellä, että miks hemmetissä me täällä lillutaan?

Lue lisää

Vaihda miehistöä!

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Ei se vaan ole mielekästä. Koneella kulkee niissä oloissa vähintään kuutta solmua, purjeilla saa nelisen solmua mutta kuljettava matka pitenee suunnilleen kolmanneksen. Siinä alkaa miehistö kysellä, että miks hemmetissä me täällä lillutaan?

Lue lisää

Onko sulla kiire johonkin? Mitä varten purjehtimaan yleensä lähdit?

kysymyksiä_ kirjoitti:

Onko sulla kiire johonkin? Mitä varten purjehtimaan yleensä lähdit?

Kyllä se nyt vaan on matkapurjehtijalla usein niin, että ollaan myös menossa johonkin, ei pelkästään purjehduksen vuoksi merellä. Syitä siihen, että haluaa pitää kiinni jostain aikataulusta tai muuten päästä mahdollisimman pian perille on vaikka miten paljon. Eikä siihen ole muilla mitään arvostelun paikkaa.

Voi olla, että leikkipurjehtijat, jotka vaan lähtee päiväksi ulos ja palaa illaksi kotisataman baariin kiskomaan kiiltävänappisessa klubitakissa ja valkoisissa vinkkelihousuissa valkeakupuinen kipparilakki päässä, silkkiliina kaulassa gintoniceja, eivät tätä ymmärrä.

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan on matkapurjehtijalla usein niin, että ollaan myös menossa johonkin, ei pelkästään purjehduksen vuoksi merellä. Syitä siihen, että haluaa pitää kiinni jostain aikataulusta tai muuten päästä mahdollisimman pian perille on vaikka miten paljon. Eikä siihen ole muilla mitään arvostelun paikkaa.

Voi olla, että leikkipurjehtijat, jotka vaan lähtee päiväksi ulos ja palaa illaksi kotisataman baariin kiskomaan kiiltävänappisessa klubitakissa ja valkoisissa vinkkelihousuissa valkeakupuinen kipparilakki päässä, silkkiliina kaulassa gintoniceja, eivät tätä ymmärrä.

Lue lisää

Miksi kiellät muita arvostelemasta, vaikka itse arvostelet muita?

OlosuhteidenMukaan kirjoitti:

Ei se vaan ole mielekästä. Koneella kulkee niissä oloissa vähintään kuutta solmua, purjeilla saa nelisen solmua mutta kuljettava matka pitenee suunnilleen kolmanneksen. Siinä alkaa miehistö kysellä, että miks hemmetissä me täällä lillutaan?

Lue lisää

Koetapa ajaa ensi kerralla hieman alemmas. alle 37 asteen nousukulma ei ole mielekäs juuri millään veneellä kevyessä 3 m/s tosituulessa. Silloin VMG vastaiseen kasvaa veneelläsi 3,2 solmusta vähintään 3,5 solmun, ja venevauhti neljästä 4,5...5,0 solmun välille.

fokkavene kirjoitti:

Kunnollinen purjevene kryssii jo mainiosti kolmen metrin nappivastaisessa. Oletko kokeillut?

Kunnollinen purjevene minne? Minulla on kunnollinen purjevene valtamerille, ja se kryssi hyvin kun on tuuli, jolloin kolmen metrin aalto... no ei nyt aivan, mutta pointtini= tukevat,lujat myrskyihin tarkoitetut kunnolliset purret vaatii tuulta...

Hanset on usein muutettu niin, että niissä käytetään jenniä. Usein näkee, että jenni jää hansessakin normikäyttöön kun sellainen on kerran hankittu ja nykyisin purjeita ei juuri enää vaihdeta tuulen mukaan.

Hanssis kirjoitti:

Hanset on usein muutettu niin, että niissä käytetään jenniä. Usein näkee, että jenni jää hansessakin normikäyttöön kun sellainen on kerran hankittu ja nykyisin purjeita ei juuri enää vaihdeta tuulen mukaan.

Lue lisää

Ehkei kyse ole siitä että millä kryssitään, vaan siitä että kryssitäänkö?

Hanssis kirjoitti:

Hanset on usein muutettu niin, että niissä käytetään jenniä. Usein näkee, että jenni jää hansessakin normikäyttöön kun sellainen on kerran hankittu ja nykyisin purjeita ei juuri enää vaihdeta tuulen mukaan.

Lue lisää

Vanhemmat kyllä, niissä pieni etukolmio ja genoa voi olla hyvä ratkaisu vauhdikasta purjehdusta hakevalle. Suunnilleen 2010 alkaen mastot siirtyi taaksepäin jolloin keulakolmio kasvoi. Uudemmissa harvoin genuoita, enemmän sitten C0 :ja.

Genoalla vanhat Hanse esim 370 ja 400 on jo lähellä c/r samanikäisten veneiden vauhtia.

Ehkä pointti on käyttämässäsi sijamuodossa: "meillä on"
Omalla kohdalla 90% ajasta purjehdin yksin, vaikka en välttämättä ole yksin veneessä. Silloin jo aiemman 35 neliöisen genuan kanssa kryssiminen alkaa kyllästyttämään, esim. lounaistuulella Bärösundista Hankoon. Minä nimittäin mieluummin purjehdin kuin ajan koneella vaikka olisi vastatuuli.
St-fokan kanssa on joteskin kevyempää, eikä kyse ole ollut riittämättömistä vinsseistä vaan siitä että saako genuan uudelle halssille niin että se ei tartu vantteihin (pitkäksi meni) tai mantookitolppiin jolloin pitää käydä keulassa nostamassa tai löysätä ja ottaa tuuleen niin että saa purjeen kaiteiden sisäpuolelle, ja jos vendoja tulee monta kymmentä muutamaan tuntiin niin kyllähän se vanhasta ihmisestä alkaa tuntua raskaalta.
Jos on kaksi kannella, niin kryssiminen genuan kanssa on tietysti paljon helpompaa.

Voisi ottaa vielä keskusteluun sen että onko 90% purjehtijoista väärässä kun käyttää rullalaitetta keulapurjeessa, niin sitten alkaisi olla koko kuva koossa. Meitä näet on moneksi, veneitä on monenlaisia ja kaiken lisäksi on purjehtijoita jotka oman rajallisen kokemuksensa perusteella ovat varmoja siitä että oma tyyli ja tapa on ainoa oikea.
Vakavasti kilpaa purjehtivat eivät käytä rullalaitetta eikä st-fokkaa. Mutta mitä sitten? Nopeuserot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että matkapurjehduksessa sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Kuten totesin, venetyyppi vaikuttaa enemmän.
Myötätuulipurjeiden käyttö taas lisää nopeutta sopivilla keleillä merkittävästi, joten niiden käyttö on minun mielestäni ja minun tapauksessani myös aivan perusteltua - jos joku toinen on mukana ja tulee noston ja laskun aikana avuksi. Silti jos joku ei viitsi näiden kanssa touhuta, niin mitä sitten?
Joten edelleen vastaus alkuperäiseen kysymykseen: eroa on b) jonkin verran

Iso genoa toki toimii jos veneen koko miehistö on yhtä innostunut sen käytöstä.

Nykyään tuppaa vaan olemaan niin, että helppokäyttöisyys ja vaivattomuus ovat tärkeämpiä. Jopa pakollisia jotta saa muun perheen liikkeelle. Joskus nähnyt kun purjeita vaihdellaan tuulessa ja sateessa eikä homma kiinnosta kun kipparia niin ymmärtäähän tuon.

Tosin epäilen nopeuttanne verrattuna oikeasti nopeisiin fokkaveneisiin. Jos veneesi on 80-90
luvun designia häviät kuitenkin toteutuksessa niin paljon että isompi keula ei pelasta tilannetta kun ihan kevyissä metrin, parin tuulessa. Sitten tulee noutaja.

Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan. Kisko on cruisereissa yleensä kannella leveän ruffin reunassa ja vantit ja saalingit estävät muutenkin genoan skuuttauksen tarpeeksi keskelle. Tavallisella fokalla saa saman edun kiskojen paikasta riippuen joko suoraan (kiskot tarpeeksi keskellä esim. ruffin päällä) tai inhaulereilla. Lisäksi skuuttipisteiden paikkaa voi säätää lennossa kelin mukaan kuten yllä todetaan.

Itseskuuttaava fokka on aina kompromissi helppouden ja purjehdusominaisuuksien välillä.

Didididdididi kirjoitti:

Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan. Kisko on cruisereissa yleensä kannella leveän ruffin reunassa ja vantit ja saalingit estävät muutenkin genoan skuuttauksen tarpeeksi keskelle. Tavallisella fokalla saa saman edun kiskojen paikasta riippuen joko suoraan (kiskot tarpeeksi keskellä esim. ruffin päällä) tai inhaulereilla. Lisäksi skuuttipisteiden paikkaa voi säätää lennossa kelin mukaan kuten yllä todetaan.

Itseskuuttaava fokka on aina kompromissi helppouden ja purjehdusominaisuuksien välillä.

Lue lisää

Itseskuuttaava on erinomainen kompromissi. Purjehdus on turvallista, mukavaa ja helppoa. Perhesopu säilyy eikä tarvitse maanitella vaimoa ja lapsia vesille.

Aika monta avioliittoa ja harrastusta tullut tiensä päähän, kun isännällä on fiksaatio vaihdella purjeita ja laittaa perhe ryynäämään vanhanaikaisten jennien kanssa.

Eiköhän tuo 110% tule Lys-säännön määritelmistä (vanhentuneista?). Eli jos J enintään 1,1 niin sääntö määritteli purjeen fokaksi.

Mikä J-mitta sopisi parhaiten kaveriksi 150 %:lle genualle? Veneessä on toppiriki ja saalingit suoraan sivuille. Pitäisi skuutata vanttien sisäpuolelta. Toppirikisten mittakirjoissa on useimmiten kovan tuulen purjeena vähän alle 100 % fokka ja kevyemmälle kelille 140-150 % genua.

dahsdhg kirjoitti:

Mikä J-mitta sopisi parhaiten kaveriksi 150 %:lle genualle? Veneessä on toppiriki ja saalingit suoraan sivuille. Pitäisi skuutata vanttien sisäpuolelta. Toppirikisten mittakirjoissa on useimmiten kovan tuulen purjeena vähän alle 100 % fokka ja kevyemmälle kelille 140-150 % genua.

Lue lisää

!00% LP fokka, joka on mahdollisimman korkea. Se on tehokas kryssipurje ja siihen voi reissupurjehtija sommitella slab reef mahdollisuuden.
Kun yllä sanoin, että 110% ei ole mahdollinen vaikka saalingit olisivat taaksepäin, niin asiaan vaikuttaa mahdolliset latat ja pieni ahvenselkä. Tai lattojen puute ja takaliikin kaarevuus vastakkaiseen suuntaan.

dahsdhg kirjoitti:

Mikä J-mitta sopisi parhaiten kaveriksi 150 %:lle genualle? Veneessä on toppiriki ja saalingit suoraan sivuille. Pitäisi skuutata vanttien sisäpuolelta. Toppirikisten mittakirjoissa on useimmiten kovan tuulen purjeena vähän alle 100 % fokka ja kevyemmälle kelille 140-150 % genua.

Lue lisää

Minulla oli sekä edellisessä toppirikisessä että nykyisessä osarikisessä 110 %:nen kolmosgenua. Kun kolmoseen vaihdon jälkeen reivasi isoa, oli tuuliskaala jo varsin laaja. Kolmosreivi ja kolmosgenua toimi vielä 20 m/s kryssilläkin, kun kilpailusta oli kyse. Ja kolmonen vanttien sisäpuolelle skuttattuna osarikissä, toppirikissä olisi osunut alasaalinkiin.

Pieni korjaus muuten lyhenteisiin, niin ei vahingossa tule väärinkäsityksiä neulomon kanssa. J on veneen rikimitta. Purjeella on LP-mitta, joka mittakirjasta löytyy ja toisaalta ilmoitetaaan prosentteina J-mitasta.

dahsdhg kirjoitti:

Mikä J-mitta sopisi parhaiten kaveriksi 150 %:lle genualle? Veneessä on toppiriki ja saalingit suoraan sivuille. Pitäisi skuutata vanttien sisäpuolelta. Toppirikisten mittakirjoissa on useimmiten kovan tuulen purjeena vähän alle 100 % fokka ja kevyemmälle kelille 140-150 % genua.

Lue lisää

Niin suuri kuin veneeseen mahtuu sisäpuolelta skuutattuna mahtuu, eli LP = J * COS (keulaharuksen kulma pystysuoraan nähden).
Esim 20 asteen kulmalla siis LP on noin 94% J:stä. 15 asteen kulmalla 96,6% ja 25 asteen kulmalla 90,6%.
Toki jos jaluskulma menisi hieman maston taakse alavantin ohi niin hieman isompikin LP-mitta käy, mutta silloin takaliikin täytyy olla keskeltä eteenpäin (kovera).

Jurristikko kirjoitti:

Eiköhän tuo 110% tule Lys-säännön määritelmistä (vanhentuneista?). Eli jos J enintään 1,1 niin sääntö määritteli purjeen fokaksi.

Missä veneessä J on vain 1,1 (metriä?)?
Ei kai se J ainakaan 1,1 jalkaa ole.
2,4 mR luokassakin J on jo 1,56 metriä, eikä sitä lyhyemmän J-mmitan venettä tule kyllä mieleeni. http://www.fin24metre.org/_assets/media/wp-content/uploads/2015/03/2.4-mR-veneen-yleiskuvaus-2015.pdf

Didididdididi kirjoitti:

Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan. Kisko on cruisereissa yleensä kannella leveän ruffin reunassa ja vantit ja saalingit estävät muutenkin genoan skuuttauksen tarpeeksi keskelle. Tavallisella fokalla saa saman edun kiskojen paikasta riippuen joko suoraan (kiskot tarpeeksi keskellä esim. ruffin päällä) tai inhaulereilla. Lisäksi skuuttipisteiden paikkaa voi säätää lennossa kelin mukaan kuten yllä todetaan.

Itseskuuttaava fokka on aina kompromissi helppouden ja purjehdusominaisuuksien välillä.

Lue lisää

"Se, että vene nousee itseskuuttaavalla paremmin (verrattuna samaan veneeseen genoalla?) johtuu varmaankin siitä, että itseskuuttaavan skuuttipisteen saa lähemmäksi veneen keskilinjaa kuin genoan"

Kyllä, ja lisäksi siitä että samalla takilan korkeudella tulee vähemmän indusoitua vastusta kun nostovoimaa on pienemmällä purjepinnalla vähemmän, ja siten L/D kevyessä kelissä paranee. Nousukulma taas on aerodynaamisen ja hydrodynaamisen vastuskulman summa, ja edelliseen L/D vaikuttaa suoraan. Onhan ko vastuskulma määritelmältään tan(kulma) = D/L.
Pienempi purje ei kuitenkaan aina samallakaan korkeudella paranna nousukulmaa, koska se voi huonontaa hydrodynaamista vastuskulmaa, silloin kun hydrodynaaminen nostovoima pienenee paljon enemmän kuin vastus.

lyhyt.keulainen kirjoitti:

Missä veneessä J on vain 1,1 (metriä?)?
Ei kai se J ainakaan 1,1 jalkaa ole.
2,4 mR luokassakin J on jo 1,56 metriä, eikä sitä lyhyemmän J-mmitan venettä tule kyllä mieleeni. http://www.fin24metre.org/_assets/media/wp-content/uploads/2015/03/2.4-mR-veneen-yleiskuvaus-2015.pdf

Lue lisää

Joko viisastelet tai nuo mittasäännöt ovat sinulle outoja.
Tietskin tarkoitin sitä että LP < 1,1*J = fokka lys-säännön mukaan.

suurin.mahtuva kirjoitti:

Niin suuri kuin veneeseen mahtuu sisäpuolelta skuutattuna mahtuu, eli LP = J * COS (keulaharuksen kulma pystysuoraan nähden).
Esim 20 asteen kulmalla siis LP on noin 94% J:stä. 15 asteen kulmalla 96,6% ja 25 asteen kulmalla 90,6%.
Toki jos jaluskulma menisi hieman maston taakse alavantin ohi niin hieman isompikin LP-mitta käy, mutta silloin takaliikin täytyy olla keskeltä eteenpäin (kovera).

Lue lisää

Jos kyse ei ole itseskuuttaavasta, ei purjeen tarvitse mahtua pinkeänä maston editse. Skuuttikisko on tyypillisesti n. 15 asteen kulmassa keskilinjaan, jolloin 15 asteen etustaagin kallistumalla mahtuu 100 % fokka suorienkin saalinkien eteen suoralla ahvenselällä. Itse asiassa tuohon mahtuu ahvenselkääkin, sillä purje kiertyy eli kulma sivulle on suurempi ylempänä ja lisäksi saalingit eivät olemaston etureunassa ja kapenevat laitaa kohti.

Omassa veneessä on rustit 19 astetta takaviistossa ja saalinkien eteen mahtuu 104% fokka melko reilulla ahvenselällä. Takaliikki osuu reilusti mastoon vendoissa. Ensimmäisenä vastaan tulee kryssillä kiristettäessä alavantti.

Itseskuuttavalla fokkalla kisko pitää olla sellainen, että skuutti ei kiristy vaunun mennessä laitaa kohti. Tällöin siis maston eteen vaaditaan vielä tila kiskolle, vaunulle ja plokille, jolloin maksimikokoinen fokka on LP-mitaltaan ehkä 20 cm pienempi kuin tuo J*COS(etustaagikallistuma).

Joakim1 kirjoitti:

Jos kyse ei ole itseskuuttaavasta, ei purjeen tarvitse mahtua pinkeänä maston editse. Skuuttikisko on tyypillisesti n. 15 asteen kulmassa keskilinjaan, jolloin 15 asteen etustaagin kallistumalla mahtuu 100 % fokka suorienkin saalinkien eteen suoralla ahvenselällä. Itse asiassa tuohon mahtuu ahvenselkääkin, sillä purje kiertyy eli kulma sivulle on suurempi ylempänä ja lisäksi saalingit eivät olemaston etureunassa ja kapenevat laitaa kohti.

Omassa veneessä on rustit 19 astetta takaviistossa ja saalinkien eteen mahtuu 104% fokka melko reilulla ahvenselällä. Takaliikki osuu reilusti mastoon vendoissa. Ensimmäisenä vastaan tulee kryssillä kiristettäessä alavantti.

Itseskuuttavalla fokkalla kisko pitää olla sellainen, että skuutti ei kiristy vaunun mennessä laitaa kohti. Tällöin siis maston eteen vaaditaan vielä tila kiskolle, vaunulle ja plokille, jolloin maksimikokoinen fokka on LP-mitaltaan ehkä 20 cm pienempi kuin tuo J*COS(etustaagikallistuma).

Lue lisää

Toisaalta keulaharuksen sagi eli notko aiheuttaa fokan takaliikin siirtymisen lähemmäs saalinkeja. Jos mitoitus on niin tarkka, että saalinkien kapeneminenkin on otettava huomioon, kannattaa muistaa tämäkin.
Tosin purjehtija, joka maksimoi fokan mitat näin tarkasti, yleensä myös huolehtii siitä että keulaharus kiristetään mahdollisimman pienelle sagille.

Öö, jos kyseessä on kovan tuulen fokka, ei pinta-alaa tarvitse maksimoida. Jos taas tarkoitus on käyttää fokkaa myös kevyemmässä kelissä, tarvitaan myös notkoa.

Joakim1 kirjoitti:

Jos kyse ei ole itseskuuttaavasta, ei purjeen tarvitse mahtua pinkeänä maston editse. Skuuttikisko on tyypillisesti n. 15 asteen kulmassa keskilinjaan, jolloin 15 asteen etustaagin kallistumalla mahtuu 100 % fokka suorienkin saalinkien eteen suoralla ahvenselällä. Itse asiassa tuohon mahtuu ahvenselkääkin, sillä purje kiertyy eli kulma sivulle on suurempi ylempänä ja lisäksi saalingit eivät olemaston etureunassa ja kapenevat laitaa kohti.

Omassa veneessä on rustit 19 astetta takaviistossa ja saalinkien eteen mahtuu 104% fokka melko reilulla ahvenselällä. Takaliikki osuu reilusti mastoon vendoissa. Ensimmäisenä vastaan tulee kryssillä kiristettäessä alavantti.

Itseskuuttavalla fokkalla kisko pitää olla sellainen, että skuutti ei kiristy vaunun mennessä laitaa kohti. Tällöin siis maston eteen vaaditaan vielä tila kiskolle, vaunulle ja plokille, jolloin maksimikokoinen fokka on LP-mitaltaan ehkä 20 cm pienempi kuin tuo J*COS(etustaagikallistuma).

Lue lisää

Kysymyksen esittäjällä on toppiriki 150% genualla ja saalingit tulevat suoraan sivulle.
Nuo ehdot täyttävistä veneistä aika monessa keulaharus on selvästi kauempana pystysuorasta kuin fokan kiskojen kulma keulaharuksesta keskilinjaan nähden. Voi hyvin olla myös fokalle eri kiskot kuin genualle, jos kyse on enemmän kisaveneeksi jo alunperin tehdystä, ja silloin niiden kulma voi olla vaikka 12 astetta, ja keulaharuksen jopa 25 astetta. Vanhemmissa veneissä on paljon sellaisia, joiden saalingit eivät kapene, koska ovat vedettyä alumiiniprofiilia kuten masto ja puomitkin. Itse teettäisin takaliikistä koveran vain silloin, jos kiskon etupää jää muuten liian taakse toivottuun jaluspisteen paikkaan nähden. Jos fokkaa ei laiteta rullalle toimii vaakalatoitettu kuperalla takaliikillä hyvin, elleivät latat hajoa hakatessaan joka vendassa mastoa, eli tällöin tarvitaan hiukan toleranssia mitoitukseen. SquareTop idea toimii myös latoitetussa fokassa automaattisena twistin säätäjänä, ei vain isossa.

Nimimerkille Notkoatarvitaan tiedoksi, että pinta-ala kannattaa maksimoida, koska fokka on muutenkin niin kaukana 150% genuasta, ja toppirikisessä sen osuus kokonaispurjepinnasta on aika suuri. Eli jos fokka tehdään pienemmäksi tulee vähennystä kerralla liikaa, paitsi jos genua on reivaavalla rullalla. Mutta vaikka olisikin toimii isoin mahdollinen fokka silti paremmin, ja sitäkin voi tarvittaessa reivata sillä samalla rullalla.

suurin.mahtuva kirjoitti:

Kysymyksen esittäjällä on toppiriki 150% genualla ja saalingit tulevat suoraan sivulle.
Nuo ehdot täyttävistä veneistä aika monessa keulaharus on selvästi kauempana pystysuorasta kuin fokan kiskojen kulma keulaharuksesta keskilinjaan nähden. Voi hyvin olla myös fokalle eri kiskot kuin genualle, jos kyse on enemmän kisaveneeksi jo alunperin tehdystä, ja silloin niiden kulma voi olla vaikka 12 astetta, ja keulaharuksen jopa 25 astetta. Vanhemmissa veneissä on paljon sellaisia, joiden saalingit eivät kapene, koska ovat vedettyä alumiiniprofiilia kuten masto ja puomitkin. Itse teettäisin takaliikistä koveran vain silloin, jos kiskon etupää jää muuten liian taakse toivottuun jaluspisteen paikkaan nähden. Jos fokkaa ei laiteta rullalle toimii vaakalatoitettu kuperalla takaliikillä hyvin, elleivät latat hajoa hakatessaan joka vendassa mastoa, eli tällöin tarvitaan hiukan toleranssia mitoitukseen. SquareTop idea toimii myös latoitetussa fokassa automaattisena twistin säätäjänä, ei vain isossa.

Nimimerkille Notkoatarvitaan tiedoksi, että pinta-ala kannattaa maksimoida, koska fokka on muutenkin niin kaukana 150% genuasta, ja toppirikisessä sen osuus kokonaispurjepinnasta on aika suuri. Eli jos fokka tehdään pienemmäksi tulee vähennystä kerralla liikaa, paitsi jos genua on reivaavalla rullalla. Mutta vaikka olisikin toimii isoin mahdollinen fokka silti paremmin, ja sitäkin voi tarvittaessa reivata sillä samalla rullalla.

Lue lisää

Missä toppirikisessä on keulaharus 25 astetta takaviistossa? Toppirikisessä on yleensä korkea keulakolmio, jolloin kulma on 15-18 asteen paikkeilla. Noin viistoja keulaharuksia on ehkä joissain 3/4 rikisissä veneissä, joissa on hyvin matala keulakolmio. Vaikkapa n. 10-11 m veneessä on tyypillisesti n. 4 m J-mitta. 15 asteella keulakolmio olisi n. 15 m, 18 asteella n. 12,5 m ja 25 asteella n 8,5 m. Ei kai missään tuon kokoisessa toppirikisessä ole vain 8,5 m keulakolmiota?

Skuuttikulma voi olla paljon vähemmän. Vaikka saalingit olisivat tasapaksut, ne ovat yleensä maston keskivaiheilla eli ei etureunan tasalla.

Joakim1 kirjoitti:

Missä toppirikisessä on keulaharus 25 astetta takaviistossa? Toppirikisessä on yleensä korkea keulakolmio, jolloin kulma on 15-18 asteen paikkeilla. Noin viistoja keulaharuksia on ehkä joissain 3/4 rikisissä veneissä, joissa on hyvin matala keulakolmio. Vaikkapa n. 10-11 m veneessä on tyypillisesti n. 4 m J-mitta. 15 asteella keulakolmio olisi n. 15 m, 18 asteella n. 12,5 m ja 25 asteella n 8,5 m. Ei kai missään tuon kokoisessa toppirikisessä ole vain 8,5 m keulakolmiota?

Skuuttikulma voi olla paljon vähemmän. Vaikka saalingit olisivat tasapaksut, ne ovat yleensä maston keskivaiheilla eli ei etureunan tasalla.

Lue lisää

Saalingit ovat yleensä maston keskivaiheilla ollessaan saman verran etureunan takana kuin keulaharuksessa on sagia.

Niissä vanhoissa puuveneissä tai niiden kopioissa joissa on matala ja pitkä köli ja siten korkealla oleva painopiste, sekä keulaharus kaukana edessä puukspröötin päässä on todellakin varsin usein 25 asteen keulaharuskulma vaikka onkin toppiriki. Olen nähnyt 8m pitkän kannella olevan maston J-mitalla 4,2 m, genua 24 m^2. Toki sellaiset ovat nykyään todellisia harvinaisuuksia, varsinkin niin pienessä maassa kuin suomessa.

suurin.mahtuva kirjoitti:

Saalingit ovat yleensä maston keskivaiheilla ollessaan saman verran etureunan takana kuin keulaharuksessa on sagia.

Niissä vanhoissa puuveneissä tai niiden kopioissa joissa on matala ja pitkä köli ja siten korkealla oleva painopiste, sekä keulaharus kaukana edessä puukspröötin päässä on todellakin varsin usein 25 asteen keulaharuskulma vaikka onkin toppiriki. Olen nähnyt 8m pitkän kannella olevan maston J-mitalla 4,2 m, genua 24 m^2. Toki sellaiset ovat nykyään todellisia harvinaisuuksia, varsinkin niin pienessä maassa kuin suomessa.

Lue lisää

Onhan tuo toki mahdollinen, mutta tuollaisessa sitten 150% genua, joka on siis 8 m korkea ja 6 m, leveä on jo vähintäänkin koominen ja todella tehoton luovilla. Varmaankin kysyjä olisi maininnut, jos hänellä olisi noin poikkeuksellinen toppiriki, jossa on keulaharus puukspröötissä.

Vaikkapa LYS-taulokossa, jossa on kymmeniä yleisiä mastonhuippuveneitä, ei löydy tuollaisia mittoja. I/J on 3-4, kun 25 astetta edellyttäisi lähes kahta.

Kiitos neuvoista! Etustaagin kulma on 17 astetta, joten keulakolmioon mahtuu n. 95-96 % fokka. Haavena olisi käyttää sitä perhepurjehduksilla yleispurjeena. Lisäisin inhaulerit fokalle, koska nykyisillä kiskoilla skuuttikulma olisi vähän leveä 11 °.

dsgahg kirjoitti:

Kiitos neuvoista! Etustaagin kulma on 17 astetta, joten keulakolmioon mahtuu n. 95-96 % fokka. Haavena olisi käyttää sitä perhepurjehduksilla yleispurjeena. Lisäisin inhaulerit fokalle, koska nykyisillä kiskoilla skuuttikulma olisi vähän leveä 11 °.

Lue lisää

11 astetta ei kyllä mielestäni ole leveä, vaan ihan riittävän kapea, eli kyse ole suomen nopeimpiin kuuluvista yksirunkoisista raasereista. Voi siihen silti inhaulerit laittaa, kunhan jaluskulma ei ole aivan kannessa kiinni. Et kuitenkaan vieläkään ole kertonut, aiotko käyttää tuota fokkaa rullalla vai ilman, eli voiko siihen laittaa vaakalattoja vai ei?
Ilman lattoja ja rullalaitteella jaluskulma voi tulla hieman maston taaksekin, eli kyllä siihen ainakin LP=100%J mahtuu. Lattojen kanssa 95% lienee parhaimmillaan, kun laittaa reilusti "ahvenselkää", jos sitä ilmaisua saa fokasta käyttää. Varsinkin perhepurjehdukselle fokka, jossa on varsinkin ylhäällä ahvenselkää on todella hyvä, koska se twistaa ihan itsestään nimenomaan aivan ylhäältä auki tuulen voimistuessa. Toisaalta rullafokkakin on satamiin mentäessä perhepurjehduksilla kätsy, mutta molempia et samaan purjeeseen saa valitettavasti toimimaan, vaikka onhan niitä rullautuvia viistolattoja yritetty käyttää.

Optimaalinen skuuttikulma riippuu hyvin paljon veneestä ja usein veneissä on fyysisiä rajoituksia, jolloin optimaalista ei voi käyttää.

Jos veneessä on yksi pitkä kisko, yleensä skuuttikulma kapenee mitä taaemmaksi vaunu tulee. Tyypillisesti kisko lienee 12-15 asteen paikkeilla eli fokkakin tulee tuohon. Sitten joissain veneissä on toinen kisko fokalle tai pelkkä fokkaa varten suunniteltu kisko. Se voi olla sisempänä, mutta 8 astetta on kyllä todella vähän. Inhaulerilla saatetaan vetää tuollaisille lukemille, mutta kovemmassa tuulessa on useimmissa veneissä parempi päästää paljon ulemmaksi.

Omassa veneessäni kisko on jossain 12 asteen paikkeilla fokalle. Kisafokkia vedän inhaulerilla tuosta ehkä jonnekin vajaaseen 10 asteeseen. Cruisingfokissa skuuttikulma on niin alhaalla, ettei inhaulaus onnistu. Ei tuossa havaittavaa eroa tule nousukulmassa, mutta kryssivauhti lienee hieman parempi kisafokalla (muutama prosentti?). Ehkä jossain 8-9 m/s paikkeilla en enäää inhaulaa.

Skuuttikulma tulee suhteellisen tuulen ja vaadittavan voiman mukaan. Mitä kevyempi tuuli ja mitä nopeampi vene, sitä pienempi on suhteellisen tuulen kulma samalla tosituulen kulmalla. Siksi isoissa kisaveneissä skuuttikulmat ovat todella pieniä, puhumattakaan jääpursista.

Joakim1 kirjoitti:

Optimaalinen skuuttikulma riippuu hyvin paljon veneestä ja usein veneissä on fyysisiä rajoituksia, jolloin optimaalista ei voi käyttää.

Jos veneessä on yksi pitkä kisko, yleensä skuuttikulma kapenee mitä taaemmaksi vaunu tulee. Tyypillisesti kisko lienee 12-15 asteen paikkeilla eli fokkakin tulee tuohon. Sitten joissain veneissä on toinen kisko fokalle tai pelkkä fokkaa varten suunniteltu kisko. Se voi olla sisempänä, mutta 8 astetta on kyllä todella vähän. Inhaulerilla saatetaan vetää tuollaisille lukemille, mutta kovemmassa tuulessa on useimmissa veneissä parempi päästää paljon ulemmaksi.

Omassa veneessäni kisko on jossain 12 asteen paikkeilla fokalle. Kisafokkia vedän inhaulerilla tuosta ehkä jonnekin vajaaseen 10 asteeseen. Cruisingfokissa skuuttikulma on niin alhaalla, ettei inhaulaus onnistu. Ei tuossa havaittavaa eroa tule nousukulmassa, mutta kryssivauhti lienee hieman parempi kisafokalla (muutama prosentti?). Ehkä jossain 8-9 m/s paikkeilla en enäää inhaulaa.

Skuuttikulma tulee suhteellisen tuulen ja vaadittavan voiman mukaan. Mitä kevyempi tuuli ja mitä nopeampi vene, sitä pienempi on suhteellisen tuulen kulma samalla tosituulen kulmalla. Siksi isoissa kisaveneissä skuuttikulmat ovat todella pieniä, puhumattakaan jääpursista.

Lue lisää

Mites muuten st-fokan skuuttia olisi tarkoitus säätää? Minulla on 4 reikää skuuttikulmassa, muistaakseni olen aina pannut köyden kiinni toiseksi alimpaan, koska edellinen omistaja, joka rikasi veneen luovutuksessa, oli niin tehnyt. Ei sitä oikein osaa testatakaan, kun pitäisi olla vakioidut olosuhteet, että osaisi arvioida mikä vaikuttaa ja mihin ja miksi :)

STFokisti kirjoitti:

Mites muuten st-fokan skuuttia olisi tarkoitus säätää? Minulla on 4 reikää skuuttikulmassa, muistaakseni olen aina pannut köyden kiinni toiseksi alimpaan, koska edellinen omistaja, joka rikasi veneen luovutuksessa, oli niin tehnyt. Ei sitä oikein osaa testatakaan, kun pitäisi olla vakioidut olosuhteet, että osaisi arvioida mikä vaikuttaa ja mihin ja miksi :)

Lue lisää

Ne metallisen leveän skuuttikulman reiät ovat minun mielestäni st-fokassa vastine skuuttipisteen siirrolle etyeen-taakse. Eli virtauslangoilla haetaan paras reikä.

Joakim1 kirjoitti:

Optimaalinen skuuttikulma riippuu hyvin paljon veneestä ja usein veneissä on fyysisiä rajoituksia, jolloin optimaalista ei voi käyttää.

Jos veneessä on yksi pitkä kisko, yleensä skuuttikulma kapenee mitä taaemmaksi vaunu tulee. Tyypillisesti kisko lienee 12-15 asteen paikkeilla eli fokkakin tulee tuohon. Sitten joissain veneissä on toinen kisko fokalle tai pelkkä fokkaa varten suunniteltu kisko. Se voi olla sisempänä, mutta 8 astetta on kyllä todella vähän. Inhaulerilla saatetaan vetää tuollaisille lukemille, mutta kovemmassa tuulessa on useimmissa veneissä parempi päästää paljon ulemmaksi.

Omassa veneessäni kisko on jossain 12 asteen paikkeilla fokalle. Kisafokkia vedän inhaulerilla tuosta ehkä jonnekin vajaaseen 10 asteeseen. Cruisingfokissa skuuttikulma on niin alhaalla, ettei inhaulaus onnistu. Ei tuossa havaittavaa eroa tule nousukulmassa, mutta kryssivauhti lienee hieman parempi kisafokalla (muutama prosentti?). Ehkä jossain 8-9 m/s paikkeilla en enäää inhaulaa.

Skuuttikulma tulee suhteellisen tuulen ja vaadittavan voiman mukaan. Mitä kevyempi tuuli ja mitä nopeampi vene, sitä pienempi on suhteellisen tuulen kulma samalla tosituulen kulmalla. Siksi isoissa kisaveneissä skuuttikulmat ovat todella pieniä, puhumattakaan jääpursista.

Lue lisää

Jos pysytään kysyjän asiassa niin skuuttikiskot kannessa ja fyysiset esteen takilassa eivät vaikuta, koska kysymyksen asettelu oli st-fokka vs genoa kryssissä. Jos käyttää maksimifokkaa, niin erillinen fokan kisko sisenpänä olisi hyvä, tai barberi, tai alumiinirenkailla järjestetty 3D skuuttaus, minkä nimeä en tunne. Jos käyttää rullatun genoan korvaavaa vain kovan tuulen fokkaa, esim kutteristaagissa, niin muutoin fokalle huono pitkä skuuttikisko on yllättävän toimiva. Keli on jo silloin sellainen, ettei ainakaan kruiserilla voi ajaa korkeaa kurssia ja 12-15 asteen skuuttikulma menettelee.

seppomartti kirjoitti:

Ne metallisen leveän skuuttikulman reiät ovat minun mielestäni st-fokassa vastine skuuttipisteen siirrolle etyeen-taakse. Eli virtauslangoilla haetaan paras reikä.

Tuo virtauslangoilla hakeminen tuntuu vähän oudolta ajatukselta tässä, eihän sitä köyttä pysty siirtelemään purjeen ollessa auki toisin kuin skuuttivaunua kiskolla. Mutta jos yritän miettiä ajatuksesi taustaa, niin näinkö se menee:
-jos skuuttipiste on takana, on köysi plokilta purjeelle loivemmassa kulmassa vaakatasoon nähden kuin skuuttipisteen ollessa ihan edessä
-siis st-fokan skuutin laitto alimpaan reikään vastaisi skuuttivaunun vetämistä aivan taakse ja vastaavati ylimpään reikään vaunun viemistä aivan eteen.

Näinkö?

STFokisti kirjoitti:

Tuo virtauslangoilla hakeminen tuntuu vähän oudolta ajatukselta tässä, eihän sitä köyttä pysty siirtelemään purjeen ollessa auki toisin kuin skuuttivaunua kiskolla. Mutta jos yritän miettiä ajatuksesi taustaa, niin näinkö se menee:
-jos skuuttipiste on takana, on köysi plokilta purjeelle loivemmassa kulmassa vaakatasoon nähden kuin skuuttipisteen ollessa ihan edessä
-siis st-fokan skuutin laitto alimpaan reikään vastaisi skuuttivaunun vetämistä aivan taakse ja vastaavati ylimpään reikään vaunun viemistä aivan eteen.

Näinkö?

Lue lisää

Näin ajattelen. Säätövara on pieni mutta purjekin lyhyt. Säädöllä haettaisiin keskimääräinen eli vähiten huono reikä. Eihän sitä purjehduksen aikana voi siirrellä.

seppomartti kirjoitti:

Näin ajattelen. Säätövara on pieni mutta purjekin lyhyt. Säädöllä haettaisiin keskimääräinen eli vähiten huono reikä. Eihän sitä purjehduksen aikana voi siirrellä.

Usein noissa on aika iso kulmavahvike, jossa on säätövaraa yllin kyllin. Tarvittava säätömatka on suoraan verrannollinen vaunun ja purjeen kiinnityskohtien väliseen etäisyyteen. Tämä voidaan yleensä tehdä varsin pieneksi itseskuuttaavassa.

Jos tuo säätövara ei riitä, voi säätövaraa lisästä nostamalla tai laskemalla (jos mahdollista) purjetta etustaagissa. Tuolla saattaisi jopa korvata koko säädön ja tehdä säädön purjehtiessa mahdolliseksi. Eli cuningham fokan alakulmaan ja purjeen korkeussäätö sen ja fallin avulla. Näin tehdään mm. Albin Expressissä ja 606:ssa. Tietysti rullapurjeessa homma menee vaikeaksi, mutta siinäkin kertaluotoinen säätö onnistuu sakkelilla tai narunpätkällä.

Joakim1 kirjoitti:

Usein noissa on aika iso kulmavahvike, jossa on säätövaraa yllin kyllin. Tarvittava säätömatka on suoraan verrannollinen vaunun ja purjeen kiinnityskohtien väliseen etäisyyteen. Tämä voidaan yleensä tehdä varsin pieneksi itseskuuttaavassa.

Jos tuo säätövara ei riitä, voi säätövaraa lisästä nostamalla tai laskemalla (jos mahdollista) purjetta etustaagissa. Tuolla saattaisi jopa korvata koko säädön ja tehdä säädön purjehtiessa mahdolliseksi. Eli cuningham fokan alakulmaan ja purjeen korkeussäätö sen ja fallin avulla. Näin tehdään mm. Albin Expressissä ja 606:ssa. Tietysti rullapurjeessa homma menee vaikeaksi, mutta siinäkin kertaluotoinen säätö onnistuu sakkelilla tai narunpätkällä.

Lue lisää

Vaikkapa tästä kuvasta näkee hyvin, että muutos reiästä toiseen muuttaisi skuutin vetosuuntaa jo varsin oleellisesti. Samoin fokan nosto etustaagissa 5-10 cm.

http://4.bp.blogspot.com/-1dc3CdZSaWs/UHrqRrBlmHI/AAAAAAAAAuw/jMS92tkU_yw/s1600/IMG_3310.jpg

Joakim1 kirjoitti:

Vaikkapa tästä kuvasta näkee hyvin, että muutos reiästä toiseen muuttaisi skuutin vetosuuntaa jo varsin oleellisesti. Samoin fokan nosto etustaagissa 5-10 cm.

http://4.bp.blogspot.com/-1dc3CdZSaWs/UHrqRrBlmHI/AAAAAAAAAuw/jMS92tkU_yw/s1600/IMG_3310.jpg

Lue lisää

Kuva minun ottamani ja vanhasta veneestäni. Lopullinen paras skuuttipiste löytyi kahden etummaisen reiän välistä. Ts. skuuttiköysi pujotettiin molemmista läpi ja paalusolmu siihen. Sen jälkeen siihen ei tarvinnut koskea. Purje oli aivan maksimimittainen ja ahvenselällä. Tehokas ja mukava. Välillä laitoin tuplaskuutit (normaali kisko lisäksi). Hyvä ratkaisu jos välillä kryssiä ja välillä pidempään sivutuulta. Näkyy tuossa videolla kohdassa 1:58 min. https://youtu.be/wnM8OHqSgB0

Niin tai näin. Fokkavene joka tapuksessa.

kop.kop.tosi.on kirjoitti:

Niin tai näin. Fokkavene joka tapuksessa.

Mitä toi nyt oli tarkoittavinaan?

ÄimänäÄimänKäessä kirjoitti:

Mitä toi nyt oli tarkoittavinaan?

Fokkavene oli st-kiskoa tai ei.

nykyaikaa kirjoitti:

Fokkavene oli st-kiskoa tai ei.

Ei toi nyt vieläkään aukea. Miten niin fokkavene, eihän läheskään kaikki veneet ole fokkaveneitä. Miten voit niin väittää?

ÄimänäÄimänKäessä kirjoitti:

Ei toi nyt vieläkään aukea. Miten niin fokkavene, eihän läheskään kaikki veneet ole fokkaveneitä. Miten voit niin väittää?

Ainoa järkevä hankinta on fokkavene. Fokkavene voi olla itseskuuttaavalla tai sitten vaan desing jossa on keulassa on fokka. Tuossa pari esimerkkiä, tosin ST-fokkaa ei ole kummassakaan. Eikä tietty tarvitse olla noin c/r painotteinen, mutta idea tullee selville.

http://www.sittbrunnen.se/nyheter2/2082-fraeschingar-foer-fartbitna-dehler-34-vs-x-34

Vanhemmat desingit voi toimia avomeri tai pitkänmatkan paatteina. Mutta normi saaristo- ja lomapursi on järkevää olla moderni fokkavene. Ihan joka syystä.