Valkopesulle loppu, Suomi oli natsien liittolainen

RKP ja kokoomus ovat natsi-ihanteiden tuotoksia, onhan tämä jo tiedetty satavuotta.

Asia on tiedetty vuosikymmeniä, siis jo vuuodesta 1941 alkaen. Eihän tähän "erillissotaan" ole uskoneet muut kuin eräät suomalaiset. Ei siihen ole uskoneet länsiliittoutuneetkaan, Neuvostoliitosta puhumattakaan.
Erillissodalla on yritetty peittää Suomen poliittisen johdon ja sotilaallisen johdon huonoja päätöksiä jatkosodan syttymisen syistä. Toisaalta tällä termillä on vaikutettu sodanaikaisiin mielialoihin Suomessa. Siviilien on annettu ymmärtää, että Suomi sotii "puhdasta" sotaa "kirkkain asein". Samalla tällä käsitteellä on vaikutettu sodan ajan armeijan taistelutahtoon. On annettu ymmärtäää, että sota on suomalaisten sotaa, vaikka samaan aikaan maassa vaikutti satojatuhansia saksalaisia sotilaita.
Erillissota tai "ajopuuteoria" olivat naurettavia yrityksiä saada kansan ja ulkovaltojen hyväksyntä jatkosodalle.

Erillissodasta ei enää puhuta niin ahkerasti kuin aiemmin. Osaltaan tämä johtuu siitä, ettei ole tarvetta hyvittää veteraaneja käydystä sodasta. Ei enää tarvitse puhdistaa veteraanien mainetta natsien kanssa sotijoina. Eipähän sille kukaan sotaan osallistuja mitään ole voinut, että on pitänyt natsien kanssa sotia saman päämäärän puolesta.

No onko joku ihan tosissaan muka uskonut erillissotaan? Se on se virallinen näkemys, jonka avulla Suomi on yrittänyt tehdä pesäeroa natseihin II maailmansodan jälkeen.

Koko Itämeren alueella oli tuolloin vain 4 valtiota tai valtakeskittymää olemassa. Siis kaikki Itämeren ympärysalueet olivat joko Saksan, Neuvostoliiton, Ruotsin tai Suomen hallussa. ketään muita ei ollut.

Rutiköyhä ja pieni Suomi oli kovassa ahdingossa 1939 talvisodan jälkeen. Neuvostoliitto uhkaili sanallisesti koko ajan Suomen valloittamisella.

Ruotsilta hädissään Suomi pyysi ase- ja viljan muodossa ruoka-apua, minkäänlaista apua ei sieltä luvattu. Ainoa jäljellä oleva taho jonka puoleen kääntyä, oli Natsi-Saksa.
Sieltä alettiin lopulta saada sekä aseita että viljaa. Sen vastapainona jouduttiin ottamaan 200.000 sotilaan vahvuinen moottoroitu, Saksan Vuoristoarmeija Lappiin.

Jos Suomi ei olisi 1941 osallistunut itärintaman toimintaan, olisi vilja- ja aseapu loppunut siihen paikkaan. Samoin Vuoristoarmeija olisi miehittänyt Lahden tasolta ylöspäin koko maan.

Tällaisessa asetelmassa ja olotilassa Suomi teki päätöksiään, että mobilisoidako oma armeija itähyökkäykseen mukaan, vaiko jäädä paikoilleen. Hyökkäykseen lähdettiin mukaan.

Suomen olisi pitänyt antautua punanatseille jo 1939.