Paraneeko elämä työtä tekemällä vai verotusta kiristämällä?
Tarvitaan lisää sosiaalirahaa, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hän ei ehdota työllistämisen helpottamista eli lisätulojen hankintaa, vaan lisäveroja sosiaalikulujen kattamiseksi. Avoimia työpaikkoja tulee koko ajan lisää mutta työttömyys laskee hitaasti. Työ ja tekijä eivät kohtaa osaamisvajeen, palkan ja sosiaalituen liian pienen eron tai työpaikan väärän sijainnin vuoksi.
Työ on parasta sosiaaliturvaa
Tukiraha ei tule tyhjästä. Yli kolmanneksen kaikista sosiaalimenoista maksavat työnantajat työpalkkojen sivukuluina. Vajaa puolet kootaan valtion ja kuntien keräämillä veroilla ja loppuosan kustantavat työntekijät itse.
Rahoituksen rakenne osoittaa, miksi työllistäminen maksaa Suomessa paljon, miksi tavarat ovat kalliita ja miksi verotus on tiukkaa. Mikäli verotusta kiristettäisiin lisää, työhalukkuus vähenisi. Jo nyt keskituloiset jättävät lisätöitä tekemättä, kun verotus vie lisätuloista vähintään puolet.
Sosiaalitukien lisääminen on puolueiden tapa kalastella ääniä vaaleissa. Sosiaalimenot olivat vuonna 1980 alle 20 miljardia euroa vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana ne kaksinkertaistettiin ja viime vuonna menot ylittivät 66 miljardia euroa.
Onko sosiaaliraha auttanut äänestäjiä? EU:n tilastojen mukaan Suomessa on 660 000 köyhää. Asumistukea maksetaan 860 000 henkilölle, joista eläkeläisiä ja opiskelijoita on 350 000.
Verovaroilla tuetaan siis puolen miljoonan työikäisen asumista.
Tukiraha ei ole poistanut kansansairauksia. Kela korvaa masennuslääkkeet 440 000 suomalaiselle. Alkoholiriippuvaisia on 200 000, joista 140 000 käy töissä.
Yli 100 000 nuorta ei käy töissä eikä opiskele. He elävät sosiaalituella. Heidät on pienestä pitäen vietelty moraalikadon uhreiksi. Heidän ei tarvitse kantaa vastuuta itsensä elättämisestä, kun Kela korvaa kaiken.
Kuka kantaa vastuun syrjäytyneiden tulevaisuudesta?
Ei ainakaan veroja maksamattomat sosialistit.
Tarvitaan lisää sosiaalirahaa, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hän ei ehdota työllistämisen helpottamista eli lisätulojen hankintaa, vaan lisäveroja sosiaalikulujen kattamiseksi. Avoimia työpaikkoja tulee koko ajan lisää mutta työttömyys laskee hitaasti. Työ ja tekijä eivät kohtaa osaamisvajeen, palkan ja sosiaalituen liian pienen eron tai työpaikan väärän sijainnin vuoksi.
Työ on parasta sosiaaliturvaa
Tukiraha ei tule tyhjästä. Yli kolmanneksen kaikista sosiaalimenoista maksavat työnantajat työpalkkojen sivukuluina. Vajaa puolet kootaan valtion ja kuntien keräämillä veroilla ja loppuosan kustantavat työntekijät itse.
Rahoituksen rakenne osoittaa, miksi työllistäminen maksaa Suomessa paljon, miksi tavarat ovat kalliita ja miksi verotus on tiukkaa. Mikäli verotusta kiristettäisiin lisää, työhalukkuus vähenisi. Jo nyt keskituloiset jättävät lisätöitä tekemättä, kun verotus vie lisätuloista vähintään puolet.
Sosiaalitukien lisääminen on puolueiden tapa kalastella ääniä vaaleissa. Sosiaalimenot olivat vuonna 1980 alle 20 miljardia euroa vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana ne kaksinkertaistettiin ja viime vuonna menot ylittivät 66 miljardia euroa.
Onko sosiaaliraha auttanut äänestäjiä? EU:n tilastojen mukaan Suomessa on 660 000 köyhää. Asumistukea maksetaan 860 000 henkilölle, joista eläkeläisiä ja opiskelijoita on 350 000.
Verovaroilla tuetaan siis puolen miljoonan työikäisen asumista.
Tukiraha ei ole poistanut kansansairauksia. Kela korvaa masennuslääkkeet 440 000 suomalaiselle. Alkoholiriippuvaisia on 200 000, joista 140 000 käy töissä.
Yli 100 000 nuorta ei käy töissä eikä opiskele. He elävät sosiaalituella. Heidät on pienestä pitäen vietelty moraalikadon uhreiksi. Heidän ei tarvitse kantaa vastuuta itsensä elättämisestä, kun Kela korvaa kaiken.
Kuka kantaa vastuun syrjäytyneiden tulevaisuudesta?
Ei ainakaan veroja maksamattomat sosialistit.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sosiaaliturva on Suomessa aivan riittävä. Mutta sitä tulisi kohdentaa tarkemmin niille jotka sitä todella tarvitsevat. Keskiluokka pärjää ilman tulonsiirtoja.