Täysin sekulaari yhteiskunta on mahdoton utopia. Kaikki kulttuurit, uskonnot, aatteet ja ideologiat vaikuttavat paljon niin yksilön kuin sen yhteisön arkeen, elämään, maailmankuvaan, ajatteluun ja päätöksen tekoon. Jos esimerkiksi halutaan vaikka poistaa kristinuskon vaikutus maan politiikkaan, on silloin rajattava kristinusko kokonaan yhteiskunnan, vaikutusmahdollisuuksen ja maan päätöksenteon ulkopuolelle. Uskonnot eivät kuitenkaan pääty siihen, vaan ne katovat maan alle kauas valtion vaikutusmahdollisuuksien ja valvonnan ulottuvilta. Ja saikka kristinusko onnistuttaisiin hävittämään keinolla millä tahansa hyvänsä, syntyy aina uusia uskontoja, aatteita ja ideologeja. Hallitsematon ja vapaa kulttuurievoluutio pitää siitä huolen.
Siispä; uskontoja tulee, uskontoja menee. Ne syntyvät kerran, kukoistavat aikamsa ja kuolevat antaakseen tietä seuraaville. 2000 vuotta sitten oli toiset uskonnota ja niin on 2000 vuoden päästä uskontoina toiset. Mikään muu ei ole pysyvää kuin ihmisten tyhmyys, mutta usjontoja tulee olemaan aina - - eilen, tänään ja huomenna. Mutta sekulaari yhteiskunta pysyy utopiana.
Siispä; uskontoja tulee, uskontoja menee. Ne syntyvät kerran, kukoistavat aikamsa ja kuolevat antaakseen tietä seuraaville. 2000 vuotta sitten oli toiset uskonnota ja niin on 2000 vuoden päästä uskontoina toiset. Mikään muu ei ole pysyvää kuin ihmisten tyhmyys, mutta usjontoja tulee olemaan aina - - eilen, tänään ja huomenna. Mutta sekulaari yhteiskunta pysyy utopiana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä,+mutta+uskonnollisuuden+määrä+(ja+laatukin+tietysti)+on+vaihdellut+eri+aikoina+ja+vaihtelee+nytkin+maasta+toiseen.
Mikä+olisi+esimerkiksi+ateistien+suurin+mahdollinen+osuus+väestöstä?+50+%,++90+%,+99+%?
Uskonnot+keksittiin+vasta+1700-luvun+Euroopassa,+joten+vastaan+että+noin+60%+siinä+100%+virhemarginaalin+heitolla+kumpaakin+suuntaan.
Sekulaari yhteiskunta ja sekulaari valtio ovat kaksi eri asiaa. Sekulaarin valtiovallan ja julkisten palvelujen toteuttaminen on nopeamman tähtäimen tavoite kuin sekulaari yhteiskunta. Jälkimmäisessä on kysmys kulttuurisesta eikä niinkään juridisesta kehityksestä. Eräissä maissa uskonnottomat alkavat olla suurin katsomuksellinen ryhmä, ei ehkä kuitenkaan enemmmistönä.