Raidealan ammattiliitto miltei kolminkertaisti vaalirahapanoksensa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, selviää vaalirahoitusilmoituksista.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vielä Rautatieläisten liitto -nimellä toiminut järjestö jakoi vaalirahailmoitusten mukaan tukea yhdeksälle ehdokkaalle kaikkiaan 22 300 euroa. Vuonna 2015 raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL on listattu 23 ehdokkaan vaalirahoitusilmoitukseen. Tukea jaettiin yhteensä 63 874,44 euroa.
Vaalirahailmoituksista selviää, että tukea oli maksettu kummissakin vaaleissa ainoastaan SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaille. Eniten vaalitukea saivat Antti Lindtman (sd.), 5 400 euroa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, 5 000 euroa, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.), 4 000 euroa, Eero Heinäluoma (sd.), 4 000 euroa ja Risto Kalliorinne (vas.), 4 000 euroa.
Liiton tukemista ehdokkaista neljä ei päässyt eduskuntaan ja tukea saanut Nasima Razmyar (sd.) on sittemmin siirtynyt Helsingin apulaispormestariksi.
Raideammattilaisten yhteisjärjestön lisäksi Veturimiesten liitto maksoi kahdelle ehdokkaalle tukea yhteensä 4 000 euroa.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vielä Rautatieläisten liitto -nimellä toiminut järjestö jakoi vaalirahailmoitusten mukaan tukea yhdeksälle ehdokkaalle kaikkiaan 22 300 euroa. Vuonna 2015 raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL on listattu 23 ehdokkaan vaalirahoitusilmoitukseen. Tukea jaettiin yhteensä 63 874,44 euroa.
Vaalirahailmoituksista selviää, että tukea oli maksettu kummissakin vaaleissa ainoastaan SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaille. Eniten vaalitukea saivat Antti Lindtman (sd.), 5 400 euroa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, 5 000 euroa, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.), 4 000 euroa, Eero Heinäluoma (sd.), 4 000 euroa ja Risto Kalliorinne (vas.), 4 000 euroa.
Liiton tukemista ehdokkaista neljä ei päässyt eduskuntaan ja tukea saanut Nasima Razmyar (sd.) on sittemmin siirtynyt Helsingin apulaispormestariksi.
Raideammattilaisten yhteisjärjestön lisäksi Veturimiesten liitto maksoi kahdelle ehdokkaalle tukea yhteensä 4 000 euroa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
16,1%++voi+vitun+vittu
SDP:llä+oli+16,5+%
Punikit ei antaisi muutoksille sijaa, menisi Ay liike tuet.
On toki tosi ihmeellistä, että kepu kumppaneineen ajaa maasudun autioittamista kaikin tavoin.
"Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran äskettäinen mielipidekysely kertoi, että vain muutama prosentti suomalaisista antaisi maaseudun autioitua. Silti suomalaiset kyselyn mukaan uskovat näin käyvän.
Samankaltaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin. Vuonna 1999 Suomen Gallupin mielipidekyselyssä valtaosa katsoi, että Suomi on pidettävä kokonaan asuttuna. Myös useimmat helsinkiläiset olivat tätä mieltä.
Vielä ennen sotia kaupungit ja maaseutu kehittyivät käsi kädessä. Sotien jälkeen kaupunkien kasvun varjo alkoi jo näkyä maaseudulla. Viime vuosikymmeninä nopeasti kasvaneet kasvukeskukset ovat auttaneet lähiseutujensa kasvua, mutta eivät syrjäisten maaseutualueiden kehitystä. Niiltä väestö on voimakkaasti kaikonnut.
Maaseutu autioituu ihmisten päättäessä muuttaa sieltä pois. Syy on yksinkertainen: jokainen hakee omaa parastaan, ja muuttaa sinne, jossa odottaa tämän toteutuvan...
Maaseutu siis näivettyy ja autioituu, kun kulkeminen vaikeutuu ja puuttuu julkinen liikenne. Onko tosiaan niin, että maaseudun kepulaiset luulevat jonkun ulkolaisen toimijan tulevan heikommin kannattaville reiteille ja sitten taas junalla pääsisi töihn, opiskelemaan ja kasvukeskuksiin asioimaan. Ja raideleveyskin edellyttäisi vuokrakalustoa, jota ei ole tarjolla. (kuka investoi periferiaan vetureita ja junanvaunuja huvikseen) Berner lopettikin jo monet junareitit ja nyt luulee Sipilän kanssa, että sinne tulee k i l p a i l u a ja uusia toimijoita VR:n tilalle. Hohhoijaa, tyhmyys tiivistyy joukossa.
27 poissa, miksiköhän :D
Sanoisin että piilossa ja piilotettuina.
Viisaammat demarit oli poissa, ei halunneet itseään häpäistä vastustaessaan tulevaisuutta.
Kun Lindtman oli antanut käskyn äänestää kuten käskenyt.
Ay ja SAK vaateilla oltaisiin vielä höyryvetureissa.
Hiukan tyhmäkö? Ajatteletko yhtään mitä kirjoittelet?
Tämä pakkomielteinen idiootti kärsii selvästikin elämästään, pitäisi piikille saada !
Luottamusäänestyksestä jäi pois 10 hallituksen edustajaa ja 17 opposition edustajaa. Huomiota herättää, että opposition edustajista 5 oli vihreitä ja 4 ruotsalaisia, vaikka molemmat ryhmät ovat pienehköjä. Johtuuko siitä, että vihreät ovat olleet tähän asti varsin myönteisiä junaliikenteelle ja ruotsalaiset puolestaan olleet myönteisiä kilpailuttamiselle, mistä syystä kaikki edustajat eivät kokeneet välikysymyksen aihetta omakseen ja periaatteellisessa mielessä oikeaksikaan?
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=98&vuosi=2017
15.35
Li Andersson vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Syy, minkä takia tämä kysymys kapasiteetin lisäämisestä on herättänyt paljon hämmennystä oppositiossa, on se, että kaikissa selvityksissä, mitkä on tehty tästä kilpailutuksesta, todetaan, että junakapasiteettia ei saada lisättyä ilman lisäraideinvestointeja, mikä johtuu siitä, että ylivoimaisesti suurin osa raideverkostosta on yksiraiteista, eli tätä käyttöastetta ei ole mahdollista nostaa ilman lisäraiteita ja ilman, että saadaan ratapihojen ruuhkia purettua.
Tästä syystä tämä hallituksen esittämä malli on siis käytännössä jo olemassa olevien markkinoiden uudelleen jakamista voittoa tavoittelevien yksityisten toimijoiden kesken tavalla, joka näiden konsulttiselvitystenkin mukaan tulee olemaan veronmaksajille tappiollinen. Eli nämä pystyvät sitten jatkossa verorahoitteisesti toimimaan ikään kuin alueellisen monopolin turvin. Tämäkö on se kokoomuksen käsitys vapaasta markkinataloudesta, tällainen malli, mitä te nyt esitätte?
15.35 Susanna Koski kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Ei meillä maaseudulla ole mitään ruuhkaa ratapihoilla. [Välihuutoja vasemmalta] Siellä on täydet mahdollisuudet pääradan ulkopuolella nostaa kapasiteettia.
Se, että VR:llä on ongelmia asiakastyytymättömyydessä ynnä muissa käytännön toimissa, ei ole ollenkaan niin suuri ongelma kuin se, ettei ole tarjolla mitään vaihtoehtoa, ja siksi tämä uudistus rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta on erittäin tervetullut. Nyt tätä uudistusta syytetään hallinnan ja harkinnan puutteesta, mutta täällä sanotaan, että uusien sopimusten mukainen liikenne olisi koko maassa asteittain vuonna 2026 — yhdeksän vuoden päästä. Meillä ei ole aikaa odottaa siihen, ja sen takia on hyvä, että tähän laitetaan vauhtia. Meillä on maakunnassa paljon väkeä, jotka on saatava paljon ripeämmin liikkumaan töissä ja vapaa-ajan puitteissa, ja siksi on mielestäni erittäin tärkeää, että myös kaupungeilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin hankkeisiin ja pilotointiin tässä, kun tätä lähdetään viemään käytäntöön.
- voi hyvän tähden, kts nyt Li Anderssonin puheenvuoroa.
Radat on tyhjiä pääosan ajasta, Yliveiskaan asti kaksoisraide.
Maaseudulla saat olla pitkän aikaa radan varrella ennekuin junan näet.
Sinne sopii jos kuin paljon paikallisliikennettä. Kai nyt tajutaan ettei se paikallisliikenne olisi vain helsingin ja tikkurilan välillä, vaikka siihenkin sopii kyllä. Kun muu muoto siellä hoitaa.
Heti kun joku mainitsee sanan kilpailu, niin vasemmistolla kuola alkaa valua niin kuin Pavlovin koirilla. [Naurua]
15.58
Pääministeri Juha Sipilä
"Arvoisa puhemies! Onko tässä kysymys ideologisesta hankkeesta? [Eduskunnasta: On!] Kyllä on. Haluamme estää ilmastonmuutosta, haluamme vähentää liikenteen päästöjä, haluamme edistää työvoiman liikkuvuutta, haluamme edistää alueiden saavutettavuutta, haluamme edistää suomalaisten matkustusmukavuutta. Sen takia tarvitaan raideliikennettä lisää. Tämä on tälle hallitukselle ideologinen kysymys. [Jukka Gustafsson: Eiväthän ne tarkasti ottaen ole ideologisia asioita!]
No, mihin aiemmat toimet ovat sitten johtaneet tässä asiassa? Kuten ministeri totesi, me olemme vuoden 1990 tasolla raideliikenteessä. 30 vuotta on vatuloitu tätä asiaa. Eikö nyt olisi viimeinkin aika rehellisesti todeta, että ne keinot, mitä on kokeiltu, eivät vain ole purreet tässä asiassa, tarvitaan aivan uusia keinoja, ja eikö ole nyt aika todeta, että se keino on kilpailun lisääminen?
Miksi sitten kilpailutetaan? Miksi se on valittu keinoksi? Sen takia, että se on todettu muissa maissa toimivaksi keinoksi, niin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Niin kuin ministeri Berner totesi, Luxemburg ja Irlanti ovat ainoita maita, missä operoidaan edelleenkin yhdellä ainoalla operaattorilla.
No, miksi tarvitaan kalustoyhtiö tähän? Suomessa on muista Euroopan maista poikkeava raideleveys. Jos me haluamme kilpailua, niin silloin tarvitaan kalustoyhtiö. Tämä on myöskin tehtyjen selvitysten mukaan se tapa, millä saamme kilpailun aikaiseksi. Me olemme siis vuoden 1990 tasolla raideliikenteessä, 5 prosenttia liikenteestä on raideliikennettä. Kun Ruotsissa on tehty kilpailutuksen kautta muutos, niin siellä on noustu 9 prosenttiin. Kilpailutus tehdään vaiheittain. Se tehdään huolellisen valmistelun pohjalta. Infraa laitetaan kuntoon resurssien mukaan, ja siinä on meillä parlamentaarinen ryhmä tätä miettimässä.
Mitä sitten tulee VR:ään? Täällä arvosteltiin sitä, että VR keskittyy esimerkiksi sijoitustoimintaan ja sieltä tulee niitä tuottoja. Tämä on juuri se tapa, millä VR keskittyy nyt raideliikenteen operointiin. Siellä ovat ne VR:n ammattilaiset, ja siellä on se ydinosaaminen. VR tulee keskittymään nyt raideliikenteen operointiin.
Tämä hallitus on tehnyt infran parantamiseen merkittävän panostuksen. Verrattuna aikaisempiin kausiin nyt on korjausvelkaa parannettu merkittävästi, ja se on tehty valtion omaisuutta hyödyntämällä ja myymällä. "
Sipilä:
"Aika mielenkiintoista on nähdä erityisesti se, miten vihreä eduskuntaryhmä tulee huomenna äänestämään, nyt kun olette saaneet asialliset vastaukset näihin kysymyksiin. Minä uskon, että meillä on yhteinen tahtotila asiassa. Me teemme tämän vaiheittain 9 vuoden aikana. Tähän prosessiin voidaan vaikuttaa. Matkan varrella me opimme tehdystä vaiheesta aina seuraavaan. Ja toinen mielenkiinnon kohde on kyllä tuo RKP tuolla [Välihuuto] — kuten aina — että miten sitten huomenna äänestyksessä käyttäydytään.
16.42
Touko Aalto vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kysymykseen laadusta, täsmällisyydestä, kustannustehokkuudesta, niin EU-vertailussa VR on koko Euroopan kärkikastia, ja se on myös hyvä todeta ääneen. On syytä myös kysyä, miten käy niiden tehokkuushyötyjen, jos tavara- ja henkilöliikenteessä ei käytetä tehokkaasti samoja vetureita ja veturinkuljettajia, kuten muun muassa edustaja Lindtman toi jo aikaisemmin ihan hyvin esiin. Ja miten käy tehokkuushyötyjen, jos liikenteen valtakunnallinen suunnittelu pirstaloituu? Tähänkin on hyvä saada lisää vastauksia.
Minun mielestäni lähtökohtaisesti tässä uudistuksessa on paljon hyvää, ja monia niitä keskeisiä asioita myös vihreät kannattaa, mutta on myös paljon avoimia kysymyksiä, monia monia avoimia kysymyksiä. Avointa mandaattia ei tietenkään voi antaa. Siellä, missä VR ei tällä hetkellä operoi mutta missä voisi lisätä liikennettä, siellä kilpailuttamista voidaan hyödyntää vähän enemmän. HSL:n lähiliikenteen kilpailutus on ihan ok asia, ja sen kokemuksia voitaisiin hyödyntää pohjana, jos jatkossa tehdään enemmän kilpailutuksia. "
Parempi avata näin kuin laittaa vain osoite mistä tulee, se jää sitten lukematta.