Kun Gröönlanti sulaa. Helsingissä aletaan juuri rakentamaan rantoja massiivisesti asunnoiksi. Pitäisikö merenpinnan nousu huomioida, vai maksaako valtio sitten korvauksia rannoilta kalliilla asunto-osakkeen ostaneille?
6 metriä veden pinnan nousu
Sentti
12532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
höpö!!
Laskeskelin juuri, että meille tulisi merenrantatontti!!
Koskahan näin tapahtuu, ja voisikohan sitä mitenkään nopeuttaa?
rantatonttia sun elinaikanasi, jos sitten koskaan.
Arviot merenpinnan noususta vuoteen 2100 mennessä liikuvat 9 sentin ja 90 sentin välillä, tästä miinus maanpinnan kohoaminen.
Ilmastonmuutksen aiheuttamat rajut myrskyt ja niistä aiheutuvat tulvat puhuttavat jo asiantuntijoitakin.
Myrskyt ja rankkasateet ovat uhka myös sisämaassa. Kun kaikki suot on ojitettu, valahtaa satava vesi nopeasti vesistöihin. Laskujoetkin tulvivat ylisuurten juoksutusten takia.
Onneksi ei Kymijoki alajuoksullaan..
on totta, että lisääntyvät ja mahdollisesti voimistuvat myrskyt ja niiden aiheuttamat TILAPÄISET vedenpinnan kohoamiset ovat todellinen uhkatekijä monellakin osa-alueella; ei vain meren rannalla.
En pyri vähättelemään luonnonilmiöitä.
Merenpinnan staattinen nousu ei kuitenkaan tule olemaan mitään kuutta metriä, kuten arvoisa keskustelun aloittaja ilmeisesti HMTT:n edustajana ilmoitti.
Käsittääkseni Suomen soista vapautuu niin paljon metaania, että sen vaikutus ilmastonmuutokseen on hiilidioksidipäästöjämme suurempi?
Eikö suot kannattaisikin kuivata mahdollisimman laajalti.
Onko tuo tieto soiden hirveästä (olipa tieteellinen ilmaisu!) metaanituotosta samasta tietotoimistosta, kuin tuo kuuden metrin merenpinnan nousu?
Tässä mietin vain, että eikös jossain vaiheessa uutisoitu että joku luotain olisi löytänyt Marsin kaasukehästä pieniä määriä metaania. Muistaakseni samassa uutisessa todettiin metaanin olevan melko lyhytikäinen yhdiste, eli se olisi elonmerkki, mutta ne määrät mitä löydettiin olivat niin pieniä että löytö saattoi olla yhtä hyvin mittavirhe...
Mutta tässä tapauksessa oleellista onkin vain se, että siinä väitettiin metaanin hajoavan suht nopeasti. Ja kertoohan asiasta jotain sekin, että suothan ovat päästäneet ilmaan metaania jo tuhansien vuosien ajan, mutta ennenkuin ihminen alkoi polttaa fossiloitunutta turvetta CO2-pitoisuudet olivat koko ajan vähentyneet, eikä ilmakehä ole vieläkään täynnä metaania.
Eli lyhyesti sanottuna: Metaani hajoaa. Ja vaikka metaanin hajoamistuotteena syntyykin hiilidioksidia, niin suoturve kuitenkin fossiloituu, ja sen mukana fossiloituu paljon enemmän hiiltä kuin mitä metaanissa vapautuu. Ja se metaanin hiilikin on itseasiassa ilmakehästä peräisin...
Siitä en sitten osaa sanoa, että minkälainen merkitys soiden kuivaamisella olisi kasvihuonekaasuihin, tai miten soiden kuivaaminen vaikuttaisi fossiloitumistahtiin... Tai ylipäätään mikä merkitys soilla ja niiden kuivaamisella on ilmastonmuutokseen, tai sen torjumiseen.
kuivaamisien ja kuivaamatta jättämisien merkityksiä kukaan varsinaisesti tiedä, kuten ei sitäkään, onko ihminen ylipäätäänkään paljonkaan vaikuttanut nykyiseen (ihan oikeasti mitattuun) ilmaston lämpenemiseen, koskapa tutkimuksissa on löydetty todisteita menneistä, paljon suuremmistakin lämpötilan vaihteluista.
Ilmastomallit ovat tietokoneohjelmia ja ne taas on tehnyt tietokoneohjelmoija, eivät ne ole mitään luonnonlakeja, vaikka kaikki kunnia tietysti alan tutkijoille ja proffille, en epäile heidän ammattitaitoaan enkä -etiikkaansa.
Tietokoneohjelman antaman lopputuloksen kuitenkin määrää sen tekijöiden olettamukset, ja jos jotain oletetaan tapahtuvaksi, se myös simulaatiossa tapahtuu.
Se nyt vaan on sillä lailla, että ilmasto ja sen ilmiöt ovan niin monimutkainen mekanismi, ettei ihminen välttämättä edes tiedä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä.
Toki nämä CO2:n ja metaanin vaikutukset ovat kiistattomia, kuten myös ihmisen vaikutus niiden lisääntymiseen on aivan ilmeinen.
"Ilmastomallit ovat tietokoneohjelmia ja ne taas on tehnyt tietokoneohjelmoija, eivät ne ole mitään luonnonlakeja..."
Kyllä ne on fyysikoiden käsialaa ja ne perustuvat luonnonlakeihin. Ongelma on vain siinä, että laskentateho ei riitä kaiken mahdollisen laskemiseen ja toisaalta riittävän tarkkaa tietoa ei saada edes kerättyä. Jos ajatellaan vaikka säänennusteita, niin tutkimuskohde jaetaan vaikkapa 20 ilmakerrokseen ja tehdään niistä vielä x km kertaa x km soluista koostuva ruudukko. Lisäksi tehdään yksinkertaistavia oletuksia esim. korkealla virtaavalle ilmalle. Sitten laitetaan tietty alkumittausdata ja lasketaan. Ongelmana on nyt se, että tutkimuskohde on kaoottinen, eli sen dynamiikka riippuu herkästi alkutilasta. Näin ollen pitkän aikavälin ennusteet (vaikka kuukausi) on hömppää, koska pienikin virhe sisään syötetyssä datassa muuttaa lopputulosta huomattavasti. Sen sijaan parin päivän sääennusteet ovat yleensä ihan siedettäviä.
Globaali-ilmastomallinnus vuosikymmenien päähän meneekin vähän eri tavalla. Siinä isoja ongelmia on ilmakehän ja veden eri asioiden vuorovaikutukset ja takaisinkytkennät, joita ei luotettavasti tunneta. Lisäksi voi olla tekijöitä, joiden merkitystä ei ymmärretä.
"Tietokoneohjelman antaman lopputuloksen kuitenkin määrää sen tekijöiden olettamukset, ja jos jotain oletetaan tapahtuvaksi, se myös simulaatiossa tapahtuu."
Tämä on nurinkurista logiikkaa, ainakin jos tutkija on rehellinen. Nuo simulaatiot ovat niin monimutkaisia, että kukaan ei tiedä mitä tietty alkusyöte antaa lopputulokseksi. Jos epäilet, niin tutustu itse epälineaaristen monenmuuttujan osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriseen ratkaisemiseen.
"Se nyt vaan on sillä lailla, että ilmasto ja sen ilmiöt ovan niin monimutkainen mekanismi, ettei ihminen välttämättä edes tiedä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä."
Joo. Lisäksi omia lisäongelmia kasvihuonekaasujen lisäksi ovat mm. Auringon aktiivisuuden kasvu ja sen vaikutus ja edelleen esim. kosmisten säteiden vaikutus pilvien muodostumiseen. Jopa koko pilvien muodostuminen yleisestikin ottaen on mallinnuksen puolesta melkoista hapuilua.
"Ongelma on vain siinä, että laskentateho ei riitä kaiken mahdollisen laskemiseen"
No mutta eikös maailmasta sitä laskenta tehoa löydy?
Tuollahan sitä lojuu pitkin kyberavaruutta ihan tyhjän panttina.
Minunkin koneeni haaskaisi tehostaan 99%, ellei sitä käytettäisi johonkin järkevään.
http://boinc.berkeley.edu/
B.O.I.N.C. eli Berkeley Open Infrastructure for Network Computing, tarjoaa useampiakin mahdollisuuksia lahjoittaa laskentakapasiteettia tieteen käyttöön.
Ja kun siitä ilmastosta oli puhetta, niin tuossa aiheeseen liittyvä BOINC-projecti:
http://climateprediction.net/
Laskentatehoa on maailma pullollaan, mutta sitä ei voida käyttää elleivät sen laskentakapasiteetin omistajat lahjoita tarpeetonta ylijäämä kapasiteettiaan niille jotka sitä tarvitsisivat.
Voisin ihan mutu-tuntumana heittää, että Suomessa merenpinta nousee tuskin ollenkaan. Itämerestähän käy virtaus Tanskan salmen kautta Atlantille ja suomesta laskien merenpinta varmasti laskee paljon enemmänkin kuin mahdollinen pinnan nousu. Virtaus toki vähenee ja hidastuu Atlantin pinnan noustesa.
Mutta jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu on vakava asia sekä valtamerten ranta- ja saarivaltioiden asukkaille että eritoten arktiselle ja antarktiselle luonnolle.