Tampereen keskustalaiset ovat ymmärtääkseni city-kepulaisia, eivät maalaisliitto-kepulaisia. Ei tarvita uusia verotusjärjestelmiä (maakuntahallinto). Talous kasvaa muutoinkin (lähinnä Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimesta), vaikka suunnattomasti on jo tuhlattu voimavaroja uuden järjestelmän suunnitteluun - talouskasvua jarruttava susi siitä kuitenkin tulisi. Kannattaa mennä tulevaisuuteen taajama-kylki edellä, sillä maaltamuutto ei kansainvälisessä maailmassa tyrehdy pitkiin pitkiin aikoihin, jos koskaan.
Vapaavuori, Lyly ja C21
suuret_linjat
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jo on suuret linjat, on on
Tietenkin ihmiset muuttavat sinne, missä on työ-, opiskelu- ja menestymisen mahdollisuuksia. Se ei tarkoita vain muuttoa Helsinkiin tai Tampereelle, vaan yleensäkin elinvoimaisia kaupunkeja sekä taajamia, Maaseudulla, mikäli sillä tarkoitetaan näitä kyläkuntia, on mahdollisuus elättää itsensä, jos sinulla on maa- tai metsätila tai yritys, joka voi toimia kannattavasti maaseudulla. Keskiverto palkansaaja ei maaseudulla kauaa elele, ellei toimeentulon lähde ole kohtuullisen työmatkan päässä.
Eikä taajaman tai kaupungin elinvoima ole kiinni koosta, vaan elinkeinorakenteesta, syntyvyydestä, kyvystä sopeutua muuttuvaan maailmaan. Olisi jo aika lakata pitämästä kiinni Suomi-filmien maaseutuihannoinnista ja todeta, että jotkut alueet tyhjenevät väestöstä ja toiset täyttyvät. Jo yksinkertaisesti sen vuoksi, että ihminen on laumaeläin, joka hakeutuu kaltaistensa pariin. Ei ihmisiä pakoteta muuttamaan kasvukeskuksiin tai elivnnvoimaisille alueille. He tekevät muuttopäätökensä ihan vapaaehtoisesti, vaikka jotain muuta jupisisivat.
Me hehkutamme jotain menneisyyden yksinäistä erämaan asuttajaa sankarina, mutta unohdamme miettiä, kuinka yksinäinen ja masentunut hän saattoi olla vailla juttuseuraa ja ihmiskontakteja. Samalla myös unohdamme, että nyt kuihtuvat kyläkunnat olivat elinvoimaisia aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja elämäntavassa. Se on mennyttä, eikä aivan pian palaa. Ei ehkä koskaan. Ei taatusti samassa mallissa kuin kylien kulta-aikana.
Tietenkin joidenkin alueiden tyhjeneminen aiheuttaa mm. kiinteän omaisuuden arvon arvon romahtamisen ja palvelujen etääntymisen. Vaan se eihän koskaan ole voitu ylläpitää yhtä suuria palvelumahdollisuuksia syrjäkylillä ja keskustoissa. Eikä tiettyjen paikkakuntien kuihtuminen ja katoaminen ole mikään uusi ilmiö. Arkeologit tutkivat päivittäin kuihtuneiden ja kadonneiden kylien ja mahtavienkin kaupunkien jäämistöjä.