Jumalan luoma vai apinan lapsi?

Tuostahan on vain Leisolan oma sana, että ovat myöntäneet. Terve kriittisyys on paikallaan.

"Täyttä varmuutta", siis uskonnollisen kaltaista ja ehdotonta, luonnontieteeissä ei ole oikeastaan mistään, on vain pienempiä ja suurempia todennäköisyyksiä, joista suurimmat toki lähestyvät täyttä varmuutta. Lopultahan kaikki voi olla vaikkapa simulaatiota. Tässä mielessä Leisola voi puhua ihan tottakin.

Mitään korvaavaa, faktat paremmin selittävää teoriaa ei Leisolallakaan tietenkään ole tarjota, kuten ei ole kenelläkään – ei edes tekeillä. Hyvä veikkaus kuuluu, ettei koskaan tule olemaankaan.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Tuostahan on vain Leisolan oma sana, että ovat myöntäneet. Terve kriittisyys on paikallaan.

"Täyttä varmuutta", siis uskonnollisen kaltaista ja ehdotonta, luonnontieteeissä ei ole oikeastaan mistään, on vain pienempiä ja suurempia todennäköisyyksiä, joista suurimmat toki lähestyvät täyttä varmuutta. Lopultahan kaikki voi olla vaikkapa simulaatiota. Tässä mielessä Leisola voi puhua ihan tottakin.

Mitään korvaavaa, faktat paremmin selittävää teoriaa ei Leisolallakaan tietenkään ole tarjota, kuten ei ole kenelläkään – ei edes tekeillä. Hyvä veikkaus kuuluu, ettei koskaan tule olemaankaan.

Lisään vielä, että Leisolan keskustelukumppanit tuskin ovat olleet edes biologeja ja siten evoluutiokysymysten eksperttejä. Mattihan itse on tekniikan mies, ei biologi.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Lisään vielä, että Leisolan keskustelukumppanit tuskin ovat olleet edes biologeja ja siten evoluutiokysymysten eksperttejä. Mattihan itse on tekniikan mies, ei biologi.

Kiitä Luojaasi Repe, että ruuti on jo keksitty.
Kirjoitustesi perusteella se jäisi nyt kyllä keksimättä.
Kuuntele Pekka Reinikaista lisää.

OleKuulolla kirjoitti:

Kiitä Luojaasi Repe, että ruuti on jo keksitty.
Kirjoitustesi perusteella se jäisi nyt kyllä keksimättä.
Kuuntele Pekka Reinikaista lisää.

Siinä tuli henkilö käsitellyksi, mutta oliko sulla asioihin jotain sanottavaa?

Reinikaista alkaa kohta kuunnella toiset lääkärit, jos hänen luisunsa yhä syvemmälle denialismiin jatkuu.

Tuollako kopsaamisella Matista tuli biologi? No ei tullut.

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 20 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa. Hän on ollut toimittajana viidessä kirjassa ja kutsuttuna toimittajana J Biotech-lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu noin 1300 kertaa tieteellisessä kirjallisuudessa (ISI Web of Science). Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.

Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan - erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassalähde? entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen.[3] Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.

Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin[4] ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla[5]. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.[6]

Proteiinimuokkaukseen kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on proteiininmuokkauksen keinoin geenitekniikan avulla parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti.[7] Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä[8].

Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon.[9] Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen[10]. Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, josta syntyi Leisolan eniten viittauksia saanut artikkeli[11].

Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollessaan Cultor Oyj:n tutkimusjohtaja Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa International Society of Rare Sugars nimisen tiedeseuran, joka on järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia vuoteen 2009 mennessä. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille sokerialkoholeille[12]. Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta[13]. Metabolian muokkauksen keinoin ryhmä on valmistanut luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria valmistavan maitohappobakteerin ja patentoinut tuottoprosessin[14].

Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota.[15] Eri puolille Suomea istutetut tryffelitarhat odottavat ensimmäistä satoa lähivuosina. Tutkimustyön tuloksena tietoisuus tryffeleistä on lisääntynyt ja tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.

Teollisuusprojektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on ollut vastuussa useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista kuten esimerkiksi Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa, Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy, Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet, Betaiinin valmistusmenetelmät, Ksylitolin biotekninen valmistus, Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla, Eläinrehuissa käytettävät entsyymit ja Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät.

Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerro Repe ja kopsaa meriittilistasi.

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 20 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa. Hän on ollut toimittajana viidessä kirjassa ja kutsuttuna toimittajana J Biotech-lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu noin 1300 kertaa tieteellisessä kirjallisuudessa (ISI Web of Science). Hänellä on myös viisi patenttia. Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa, International Society of Rare Sugars -järjestöä ja toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa Bioprosessitekniikka.

Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan - erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassalähde? entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen.[3] Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.

Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin[4] ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla[5]. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.[6]

Proteiinimuokkaukseen kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on proteiininmuokkauksen keinoin geenitekniikan avulla parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti.[7] Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä[8].

Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon.[9] Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen[10]. Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, josta syntyi Leisolan eniten viittauksia saanut artikkeli[11].

Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollessaan Cultor Oyj:n tutkimusjohtaja Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa International Society of Rare Sugars nimisen tiedeseuran, joka on järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia vuoteen 2009 mennessä. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille sokerialkoholeille[12]. Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta[13]. Metabolian muokkauksen keinoin ryhmä on valmistanut luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria valmistavan maitohappobakteerin ja patentoinut tuottoprosessin[14].

Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota.[15] Eri puolille Suomea istutetut tryffelitarhat odottavat ensimmäistä satoa lähivuosina. Tutkimustyön tuloksena tietoisuus tryffeleistä on lisääntynyt ja tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.

Teollisuusprojektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on ollut vastuussa useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista kuten esimerkiksi Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa, Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy, Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet, Betaiinin valmistusmenetelmät, Ksylitolin biotekninen valmistus, Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla, Eläinrehuissa käytettävät entsyymit ja Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät.

Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla[16] ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin.[17]

Kreationismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on kreationisti. Hän uskoo maailman olevan vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen ja pitää vedepaisumusta historiallisena maailmanlaajuisena tulvana.[18]

Leisola on toimittanut suomeksi useita kirjoja, joiden kirjoittajat omaksuvat näennäistieteellisen[19] käsityksen "älykkäästä suunnittelusta" ja esittävät väitteitä evoluution tieteellistä teoriaa vastaan. Vuonna 1981 hän toimitti A. E. Wilder-Smithin Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota -nimisen kirjan (WSOY, 144 s.). Leisola perusti Datakirjat-kustannusyhtiön vuonna 2000 koska suomalaiset kustantamot kieltäytyivät julkaisemasta hänen suomennostaan Siegfried Schererin ja Reinhard Junkerin Evoluutio – kriittinen analyysi -nimisestä kirjasta.[20] Datakirjat julkaisi Evoluutio – kriittinen analyysi -kirjan ensimmäisen painoksen vuonna 2000.[21] Datakirjat on sittemmin julkaissut myös muita näennäistieteellisiä ja evoluutiota vastustavia teoksia:
William A. Dembski, 2002, Älykkään suunnitelman idea, Datakirjat, 256 s.
Marwin Lubenow, 2005, Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta, Datakirjat, 380 s.

Leisolaa haastateltiin vuonna 1995 Ylen ohjelmaan Evoluution syvät vedet ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen The Voyage that Shook the World – dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana vuonna 1999 Helsingin yliopistolla järjestetyssä symposiumissa Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä seminaarissa Biology – Tackling Ultimate Complexity. Luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset Paul Nelson ja Richard Sternberg. Skepsis-yhdistys reagoi tilaisuuteen antamalla bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon.[22] Leisola kritisoi palkitsemisperusteita palautteessaan Skepsikselle.[23]

Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhdistyksille. Esimerkiksi vuonna 1989 palkinto suunnattiin WSOY:lle, mutta asia joskus esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle, koska hän suomensi kirjan Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota (1980).

Usko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leisola on (luterilainen) kristitty. Hän pitää Jumalan olemassaoloa perustavana tosiasiana, jota ilman maailmankaikkeus ja ihmisyys jää vaille järjellistä selitystä. Jumalan hyvyyden kanssa on yhdenmukaista, että hän on ilmoittanut itsensä ihmisille sanallisessa muodossa. Jumalan hyvyyden kanssa olisi ristiriidassa, jos Jumala jättäisi ihmisen vaille keskeistä tietoa, jota ihminen tarvitsee ymmärtääkseen itseään ja omaa paikkaansa maailmankaikkeudessa. Leisola katsoo, että on hyviä järkisyitä pitää Raamattua Jumalan aitona ilmoituksena. Hän uskoo Raamatun, Jumalan ilmoituksen, antavan "ainoan uskottavan selityksen elämän suuriin kysymyksiin".

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leisola Matti; Linko Matti: Determination Of Cellulases Whit Dyed Substrates. VTT, 1976. ISBN 978-951-38040-0-8.
Evolutionismi – sattuman uskonto. Helsinki: M. Leisola, 1977. ISBN 951-99144-1-2.
Esa Aittomäki; Tero Eerikäinen; Matti Leisola...: Bioprosessitekniikka. Sanoma Pro Oy, 2002. ISBN 978-951-02699-5-4.
Evoluution ihmemaassa. Datakirjat, 2013. ISBN 978-951-98558-7-5.

Suomentanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wilder-Smith, Arthur E.: Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. (Die Naturwissenschaften kennen keine Evolution: Experimentelle und theoretisch Einwände gegen die Evolutionstheorie, 1981.) Suomentanut Matti Leisola. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10867-7.
Scherer, Siegfried & Junker, Reinhard: Evoluutio – kriittinen analyysi. (Evolution: Ein kritisches Lehrbuch, 1998.) Avustajina Harald Binder ym. Suomeksi toimittanut Matti Leisola. Lahti: Datakirjat, 2007. ISBN 978-951-98558-4-4.
Pieniä kertomuksia suurista asioista. Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.
Älykkään suunnitelman idea – silta luonnontieteen ja teologian välillä. W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.
Myytti apinaihmisistä. Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1.Siirry ylös ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
2.Siirry ylös ↑ Insinööritieteiden ja Kemian tekniikan korkeakoulujen dekaanit nimitetty 12.11.2010. Aalto yliopisto. Viitattu 28.1.2011.
3.Siirry ylös ↑ Leisola M and Kauppinen V, 1978: Automatic assay of cellulase activity during fermentation. Biotechnol Bioeng 20: 837-846.
4.Siirry ylös ↑ Troller J, Smit J, Leisola M, Kallen J, Winterhalter K and Fiechter A, 1988, Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium. Bio/Technology 6: 571-573.
5.Siirry ylös ↑ Visuri K, Kaipainen E, Kivimäki J, Niemi H, Leisola M and Palosaari S, 1990, A new method f

Koraani tarkoittaa, että puhumalla manataan määrätynlaiset, uskottomat, siis ei islamistit tulemaan sikojen ja apinoiden kaltaisiksi. Ja jos eivät suostu muuttumaan niin muuttumisleirille paratiisiin.