Tärkeintä perustaitojen oppimisen jälkeen on...

Kun edellä oleva kaatuminen on opittu niin " opettajan" seuraava harjoitus on masto alas- ja köli ylöspäin. Rentous ja turvallisuus kehittyy kehottymistään.

Ssppss kirjoitti:

Kun edellä oleva kaatuminen on opittu niin " opettajan" seuraava harjoitus on masto alas- ja köli ylöspäin. Rentous ja turvallisuus kehittyy kehottymistään.

Ai niinku inkkarikäännös kanootilla.?? Vasta sen jälkeenkö voi purjehtia, tai meloa turvallisesti, kun osaa kääntyä ympäri kanootilla, tai purkkarilla ??

Periaatteessa ihan hyvä harjoitus. Käytännössä tuskin kukaan sitä tahallaan tekee, mutta ei pitäisi pitäisi varoakaan viimeiseen saakka. Vaikka omaan veneeseen periaatteessa uskoin, tuli käytännön luottamus vasta 20 m/s kryssillä avomerellä. Ja se tuli tilanteessa, jossa siihen joutuminen ei ollut aivan yllätyskään. Kerran aikaisemminkin olin tullut saaresta 20 m/s vastatuulessa sunnuntaina kotiin, mutta himmaillen ja saaristopurjehduksena.

Sen todellisen "harjoituksen" jälkeen toimii toisin, kun enää ei toinen puoli aivoista mieti, pettääkö joku paikka veneen joutuessa koetukselle. Silloin paitsi että aivoilla on parempaakin tekemistä, välittyy luottamus myös muihin veneessä oleviin.

Hyvältä näyttää. On tärkeää pestä masto ennen satamaan tuloa.

Tuon lapset muistavat vielä vanhoina pappoinakin. Kun yhtäkkiä aapinen ja laskennon kirjat lensivät salongin kattoon! Hip hei! Neuvokkaan kapteenin ansiosta monikaan ei hukkunut.

onnehienojahetkiä kirjoitti:

Tuon lapset muistavat vielä vanhoina pappoinakin. Kun yhtäkkiä aapinen ja laskennon kirjat lensivät salongin kattoon! Hip hei! Neuvokkaan kapteenin ansiosta monikaan ei hukkunut.

Lue lisää

Vastaava muistikuva tuli varmaan niille kipparin pienille lapsille, jotka melkein tasan 30 vuotta sitten olivat sokerijuurikkaita kuljettavassa laivassa Kihdillä lokakuun pimeänä iltana. Laiva kaatui yllättäen nousseessa myrskyssä. Viime hetkellä kippari haki lapset messistä, jossa nämä olivat piirtelemässä. Sitten kiivettiin laivan kylkeä pitkin pohjan päälle, ei ehditty antaa hätäviestiä. Siljan laiva sai hylystä heikon tutkakaiun ja huomasi laivan valonheittimellä. Pian 4 haaksirikkolaisen pelastamisen jälkeen (4. oli konemestari) laiva upposi, eikä perässä tullut Viking enää nähnyt sitä. Tuli vain mieleen.

Tuossa on kyse aivan eri asiasta kuin aloittaja esitti. Harjoituksen piti olla purjehdus kovassa tuulessa, ei jättiaalloissa. Tuulesta aiheutuvia voimia veneen pitää kestää kuinka paljon vain pelkästään kallistumalla. Ja kotivesillä ei pahimmassakaan myrskyssä esiinny sellaisia Atlantin aaltoja kuin linkin tapauksessa.

ei.ehdotettu kirjoitti:

Tuossa on kyse aivan eri asiasta kuin aloittaja esitti. Harjoituksen piti olla purjehdus kovassa tuulessa, ei jättiaalloissa. Tuulesta aiheutuvia voimia veneen pitää kestää kuinka paljon vain pelkästään kallistumalla. Ja kotivesillä ei pahimmassakaan myrskyssä esiinny sellaisia Atlantin aaltoja kuin linkin tapauksessa.

Lue lisää

Nyt siis halutaankin rajata veneen kaatumiset aallottomille sisävesille? Siihen "harjoitteluun" tarvitaan niin kiikkerä vene, että se menee kotivesien kesätuulissa kumolleen. Aika harvoin on sellaisia olosuhteita saaristosssa, jossa kölivene kallistuu 90°.
Kevytveneillä kaatamisharjoittelut kuuluvat asiaan. Kun seurasin pojanpoikani optarikurssia, heti ensimmäisellä jaksolla jokainen oppilas pantiin kaatamaan vene ja nostamaan se takaisin pystyyn. Siitäkö tässä keskustelussa onkin kysymys?

optarikurssille kirjoitti:

Nyt siis halutaankin rajata veneen kaatumiset aallottomille sisävesille? Siihen "harjoitteluun" tarvitaan niin kiikkerä vene, että se menee kotivesien kesätuulissa kumolleen. Aika harvoin on sellaisia olosuhteita saaristosssa, jossa kölivene kallistuu 90°.
Kevytveneillä kaatamisharjoittelut kuuluvat asiaan. Kun seurasin pojanpoikani optarikurssia, heti ensimmäisellä jaksolla jokainen oppilas pantiin kaatamaan vene ja nostamaan se takaisin pystyyn. Siitäkö tässä keskustelussa onkin kysymys?

Lue lisää

Siitä ei ole kysymys. Eikä kysymys ole aallottomasta sisävedestä, vaan vaikkapa Suomenlahdesta uloimpien saarien ulkopuolella, mikä on täysin toinen asia kuin Atlanti Kanarian saarten luona. Sisempänäkin tuulee usein riittävästi. Aaltohan kaataa veneen tyynessäkin. Koskaan en ole saanut mastoa vaakasuoraan, mutta niin kallelleen kyllä, että istumalaatikkoon tulee vettä. Kun näkee, että paikat kestivät 50-60 astetta, ne kestävät senkin, että aalto auttaa loput siihen 90 asteen kallistukseen.

Itse olen ollut laittamassa optipurjehtijoita kaatamaan jollansa uima-altaassa jo 70-luvun alussa. Ei siinä kukaan mieti vähääkään, kestääkö masto, se on vain tekniikkaharjoite ennen ensimmäisiä purjehdusharjoituksia.

ei.vieläkään kirjoitti:

Siitä ei ole kysymys. Eikä kysymys ole aallottomasta sisävedestä, vaan vaikkapa Suomenlahdesta uloimpien saarien ulkopuolella, mikä on täysin toinen asia kuin Atlanti Kanarian saarten luona. Sisempänäkin tuulee usein riittävästi. Aaltohan kaataa veneen tyynessäkin. Koskaan en ole saanut mastoa vaakasuoraan, mutta niin kallelleen kyllä, että istumalaatikkoon tulee vettä. Kun näkee, että paikat kestivät 50-60 astetta, ne kestävät senkin, että aalto auttaa loput siihen 90 asteen kallistukseen.

Itse olen ollut laittamassa optipurjehtijoita kaatamaan jollansa uima-altaassa jo 70-luvun alussa. Ei siinä kukaan mieti vähääkään, kestääkö masto, se on vain tekniikkaharjoite ennen ensimmäisiä purjehdusharjoituksia.

Lue lisää

Väitätkö ihan tosissasi, että 50-60 asteen kallistus on yhtä hyvä kestävyystesti kuin masto veteen asti (90°) eli "knock down? Mietipä asiaa.
Näköjään optarikurssitkin ovat vuosien saatossa tulleet tehokkaammiksi. Se kaatamisharjoittelu, josta kerroin, tehtiin tuokokuun puolivälissä navakassa tuulessa. Oppilailla oli kuivapuvut pelastusliivit.

optarikurssille kirjoitti:

Väitätkö ihan tosissasi, että 50-60 asteen kallistus on yhtä hyvä kestävyystesti kuin masto veteen asti (90°) eli "knock down? Mietipä asiaa.
Näköjään optarikurssitkin ovat vuosien saatossa tulleet tehokkaammiksi. Se kaatamisharjoittelu, josta kerroin, tehtiin tuokokuun puolivälissä navakassa tuulessa. Oppilailla oli kuivapuvut pelastusliivit.

Lue lisää

Voi sitä kallistuskulman merkitystä miettiä, tuulen voimalla ei juuri yli 60 asteen kallistu, loput tulevat aallosta, joka ei rikiä rasita. Tuulen paine purjeissa on joka tapauksessa 90 asteessa tasan nolla. Jos aalto kaataa maston mereen saakka, on tilanne sitten dynaamisten voimien takia aivan toinen, kuten tuosta linkistäkin havaitaan. Tuulen painetta veneen tulee joka tapauksessa kestää kuinka paljon vain. Sinällään asteiden miettiminen on yhdentekevää, kun jo pienemmillä kulmilla siinä muuttuu matkustajaksi peräsin ilmassa.

Viime keväänä sattui kauden ensimmäisen spinnujiipin kohdalle melkoisen yllättävä shifti ja puuska. Kädet ja äly eivät kauden siinä vaiheessa olleet tehtäviensä tasalla ja päädyttiin varsin näyttävään broachiin, jossa ruffin ikkunasta alkoi näkyä kaloja. Lisäksi oltiin ajautumassa kohti saaren rantaa. Jos siinä tilantessa päällimmäisenä ajatuksena on se hajoaako jotain, voi jotain lisävirheiden takia hajotakin, pahimmillaan ajautuu siihen rantaan saakka. Nyt saattoi keskittyä vain veneen oikaisemiseen. Oikaisun jälkeen matka jatkui tiukkana spinnuslöörinä broachin rajoilla, monta kertaa seuraavan puolen tunnin aikana piti ison skuutista antaa löysää.

Ei optarien harjoitteet ole muuksi muuttuneet. Silloin runsaat 45 v sitten halliharjoitus oli aivan uusi, omassa seurassa tehty keksintö, jota on sittemmin jatkettu. Kuten sanottu, se oli tekniikkaharjoitus ennen ensimmäisiä purjehdusharjoituksia. Seurauksena junnut purjehdusharjoitusten päätteeksi aina kinusivat lupaa saada kaataa jollat, ellei tuuli ollut sitä jo harjoituksissa tehnyt. Onko joku muuten päästänyt junnut purjehtimaan ilman liivejä? Ne kuuluvat varustukseen altaassakin, koska ne vaikuttavat merkittävästi jollan oikaisuun paksuudellaan ja kelluttavuudellaan.

"0pettaja" jää ulkopuolelle opettamaan purjehdusta ja rentoutusta

Tämäkin meni ohi aiheesta. Paitsi että viisaskin voi joutua yllätetyksi, ei kyse ole siitä, miten siitä selvitään. Kyse on siitä, kestääkö vene sen, mitä jokaisen veneen tulee kestää ja luottaako purjehtija jatkossa siihen.

Kallistus onnistuu hyvin noin, mutta se ei mene mantelitumakkeeseen. Eli kokemuksen tuntua ja siten luottamusta ei synny. Se kun on tunnepohjainen asia.