Jälkistallari: "Mannerheim oli kova pyytämään saksalaisia Suomeen. "
Marski pyysi paljon saadakseen edes vähimmän. Apua tulikin jonkin verran. Kannaksella jouduttiin silti selviytymään lähinnä omin voiminin pahimman yli.
"Kesällä 1944 ei riittänyt, että Lapissa oli jo 6-7 divisioonaa saksalaisia taistelujoukkoja ja kokonaismäärältään yli 200 000 saksalaista sotilasta. "
Dietl pyysi Lappiin suomalaisia avuksi talvella -44.. Marski lähetti 3. Prikaatin .
"Vielä olisi pitänyt saada 6-7 divisioonaa Kannaksellekin."
Stallareille tiedoksi: Puna-armeija hyökkäsi Kannaksella, ei Lapissa.
"Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944. "
Suomi oli Saksan materiaaliavusta riippuvainen. Sen varassa ylipäänsä oli mahdollista edes lähteä sotaan. Irtautuminen taas olimahdollista vasta Saksan heikennyttyä riittävästi.
Saksa oli kesällä 1944 matkalla kohti luhistumista. Ei vain tiedetty milloin se tapahtuisi.
Marski pyysi paljon saadakseen edes vähimmän. Apua tulikin jonkin verran. Kannaksella jouduttiin silti selviytymään lähinnä omin voiminin pahimman yli.
"Kesällä 1944 ei riittänyt, että Lapissa oli jo 6-7 divisioonaa saksalaisia taistelujoukkoja ja kokonaismäärältään yli 200 000 saksalaista sotilasta. "
Dietl pyysi Lappiin suomalaisia avuksi talvella -44.. Marski lähetti 3. Prikaatin .
"Vielä olisi pitänyt saada 6-7 divisioonaa Kannaksellekin."
Stallareille tiedoksi: Puna-armeija hyökkäsi Kannaksella, ei Lapissa.
"Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944. "
Suomi oli Saksan materiaaliavusta riippuvainen. Sen varassa ylipäänsä oli mahdollista edes lähteä sotaan. Irtautuminen taas olimahdollista vasta Saksan heikennyttyä riittävästi.
Saksa oli kesällä 1944 matkalla kohti luhistumista. Ei vain tiedetty milloin se tapahtuisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Stalalri: "Suomi on ollut aina kova pyytämään ja vaatimaan."
Ei ole. Ennen kaikkea on luotettu omiinvoimiin. Ylivoiman edessä on kuitenkin saatva jostain apua.
" Talvisodan apukin oli aivan riittämätöntä ja kun britit ja ranska sanoi että selvä, tullaan sitten isommalla joukolla niin sekään ei kelvannut suomalaisille. Oli väärin autettu sekin."
Hölynpölyä. Länsimainen apu katsotiin riittämättömäski ja liian myöhään tulevakjsi. Joukkoja eiu lisäksi ollut edes atrkoitetu Suomeen.
"Montakos divisioonaa, pst-asetta tai hävittäjäkonetta Suomi lähetti avuksi jollekin pulassa olevalle maalle, osaiskos joku sanoa? Esim. Norjaan tai Puolaan? Luulisi että niitä olisi paljon, kun meillä oli kerta varaa vaatia muita avuksi? "
Kerrohan nyt Puolan ja Norjan avunpyynnöistä. Molemmilla oli puolellaan Ranska ja Englanti.
Ja kummalta Suomi on apua vaatinut?
"Suomella oli kesällä 1944 15 divisioonaa ja 6 prikaatia. Saksalaisia oli 6-7 taisteludivisioonaa ja saman verran haluttiin lisää. Suomella oli yli 600 000 miestä armeijan kirjoilla ja noin 150 000 lottaa. Saksan joukkoja oli Erfurthin päiväkirjojen mukaan peräti liki 205 000. Yhteensä liki miljoona ihmistä siis."
Hyökkäyksen alkaessa kenttäarmeijan vahvuus oli noin 350 000, josta Kannaksella noin 75 000 vastassaan noin viisinkertainen mies- ja 10-kertainen tuliylivoima.
"Nyt Suomen typerä johto kuvittelee 200 000 ukon riittävän koko maan uskottavaan puolustamiseen. Ja kaakon suunnalla (Kannaksen suunta siis) on 300 km pelkkää maarajaa Ilomantsista Vironlahdelle, kun se 1944 oli VKT-linjalla vain noin 80 km maarajaa. "
Suomen johdolla on käytössään se miesvoima, joka on mahdollista aseistaa ja kouluttaa kohtuullisessa määrin. Venäjän asevoimien vahvuus onnoin 800 000, josta maavoimia noin 200 000. Joukkoja tarvitaan muuallakin.
Kesällä -44 Puna-armeijan vahvuus itärintamalla oli noin 6 miljoonaa, kokonaisvahvuus noin 12 miljoonaa.
" Venäjän asevoimien vahvuus onnoin 800 000"
Niin kyseessähän on rauhanajan vahvuus. Samalla periaatteella voisi sanoa, että Suomen asevoimat on vahvuudeltaan 31000 henkeä.
Eli Venäjän asevoimien vahvuus on huomattavasti suurempi kuin 800000, kun kutsuvat myös reserviä palvelukseen. JA kuten Suomessakin, kuuluu pääosa reservistä maavoimiin.
saksan apua tuli, onneksi !!
Ja saksalaiset olisi senkin voiman ja huollon tarvinneet itse baltiassa,,,,ja idässä.
Minne menivät ne suomessa olleet joukot ja apuvoimat, kun viikon avun jälkeen palasivat viroon ?? ja minne venäjän hyökkäys kärki seuraavaksi meni kannakselta ?? ja i-karjalasta ??
Pohjoisessa oli itävaltalaisia maalaismiehiä paljon, mutta se sotiminen ei siellä oikein edennyt.. Olivat enemmänkin miehittämässä alueita.
》Suomen johdolla on käytössään se miesvoima, joka on mahdollista aseistaa ja kouluttaa kohtuullisessa määrin.《
YYA-aikana Suomella oli varaa pitää 600 000 miehen reserviä. Ja kaikille riiti muutakn kuin malli Cajanderin varustus. Jotain hyvää siis ryssän naapurina olostakin.
No itseasiassa ei riittänyt.
Mm. ajanmukaiset tykit ja käsiaseet saatiin koko 600000 miehen reserville vasta 90-luvun alussa DDR- ja Kiinankauppojen jälkeen. Siihen asti suurin osa porukasta soti maailmansotien aikaisella kalustolla. Mm. monen karvalakki-jalkaväkiprikaatin käytössä olleet 76mm kenttätykit oli vuodelta 1902.
》Siihen asti suurin osa porukasta soti maailmansotien aikaisella kalustolla. Mm. monen karvalakki-jalkaväkiprikaatin käytössä olleet 76mm kenttätykit oli vuodelta 1902.《
Onko sota jotenkin muuttunut noista ajoista? Tositoimissa testattua tavaraa. Suomi-kp on aina sanottu maailman parhasksi aseeksi... ihmetyttää vaan miksi ne kaikki romutetiin.
nimellisesti suurta armeijaa, jos sillä ei ole edes tyydyttävää aseistusta ja koulutusta.
Viime sodat olivat oma lukunsa. Nyt eletään toista aikaa.
Hyvä asehan se silloin oli, varsinkin Suomen metsäisissä oloissa. Kunpa vain olisi älytty tuottaa konepistooleja jo 30-luvulla hieman rivakampaan tahtiin. Talvisodassahan niitä riitti vain kaksi kappaletta jv-joukkuetta kohti, jatkosodan lopulla jo joka kolmannelle etulinjan taistelijalle.
Mutta pistoolin luoti ei läpäise kevyttäkään nykyaikaista suojaliiviä. Eikä jalkaväen pääasekaan ole enää Mosin-Nagant -kivääri vuodelta 1891, kuten viime sodassa molemmin puolin. Rynnäkkökivääriin verrattuna Suomi on jo antiikkia, painava ja kallis.