elänyt uskossa jumalaan , käynyt myös seurakunnassa ja kuullut tätä liturgiaa kuinka uskova pelastuu ja rukoukseen vastataan. Elämä pn kuitenkin kohdellut kohta 65v melko kovakouraisesti joten väkisin uskoni on vaihtunut siihen että tyhjän saa pyytämättäkin. Olen hyvin paljon sairastanut myöskin vakavasti kaksi kertaa kuolema käynyt lähellä , lisäksi iän mukana tuomia vaivoja myös riittää. En ole ikinä ollut päihde ongelmainen van elänyt hyvin liikunnallisesti ja terveesti, liikkunut ehkä liikaakin.. en ole saanut sitä pyhän hengen rauhaa vaikka olen kuinka rukoillut, nyt olen ollut eronneena kirkosta yli vuoden enkä näe syytä palata enää sinne, ajattelen erotteleeko jumala ihmiset kuka on tehnyt enemmän syntiä vai miksi en saa rauhaa, sisälläni palaa voimakas tuli koko ajan enkä pysty sitä sammuttamaan .nyt en tiedä mistä voin apua rauhaan saada. Ikuisesti sitä ei voi odottaa.. uskoni jumalaan on mennyt.
Suurimman ajan elämästäni olen
kaikkillaomrajansa
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kirkkoon eikä mihinkään kuppikuntaan tarvitse kuulua tullakseen kuulluksi Jumalan edessä. Et ole tehnyt mitään poissulkevaa päästäksesi Jumalan armoistuimen eteen vaan Jumalan armo ja rakkaus ympäröi sinuakin väsynyt, kärsivä elämänmatkaaja. Kristuksen sovitustyö ei erittele suuria eikä pieniä syntejä ja olemme poispoikenneet syntiinlankeemuksen ajoista asti. Jeesus Kristus on tie yhteyteen Isän Jumalan kanssa. Riittää vaikka pieni huokaus "Jeesus Kristus jos olet olemassa, auta minua ihmisparkaa, uskoni on heikko ja en edes jaksa uskoa". Siis mitään ei kohdallasi ole vielä menetetty. Myös tuo epäuskon aito tunnustus on jo rukousta ja Jumala näkee sisimpäsi rehellisyyden.