Warp-Drive purjekangas. Onko kokemuksia ?

Kudotut radial leikkaukseeen sopivat polyesterikankaat ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin radial leikkaukseen tarkoitetut polyesterilaminaatit. Esimerkiksi D/P kudottu Pro Radial 344 (8oz) on listahinnaltaan 25,58 € / m kun taas DCX-L (7,6 oz) maksaa 20,89 €. Kangasta radial leikattuun isopurjeeseen vahvikkeet ja hukka mukaan laskien kuluu noin 1,6 x pinta ala. Purjeentekijälle kustanussero olisi siis pyöreästi 260 € alveineen, mikäli purjeet ovat muuten identtisiä.

cbreeze 350 maksaa 12,41€ ja 360 AP 20,03 €/m (140 cm leveää). Vaakaleikatussa purjeessa kangaskulutus on luokkaa 1,4 x pinta-ala kun hukka ja parit reivivahvikkeet huomioidaan. Mikäli purjeet ovat identtiset olisi kustannusero neulomolle jotakuinkin 500 €.

Purjeentekijän mielipide on se, että nuo cbreezet kannattaa jäättä kaupan hyllylle mikäli mitään arvoa laitetaan purjeen muodon kestävyydelle ja suorituskyvylle. Jos tavoitteena on matalin kustannus euroa/maili niin sitten noita halpiskankaita.

Antti_Niiniranta kirjoitti:

Kudotut radial leikkaukseeen sopivat polyesterikankaat ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin radial leikkaukseen tarkoitetut polyesterilaminaatit. Esimerkiksi D/P kudottu Pro Radial 344 (8oz) on listahinnaltaan 25,58 € / m kun taas DCX-L (7,6 oz) maksaa 20,89 €. Kangasta radial leikattuun isopurjeeseen vahvikkeet ja hukka mukaan laskien kuluu noin 1,6 x pinta ala. Purjeentekijälle kustanussero olisi siis pyöreästi 260 € alveineen, mikäli purjeet ovat muuten identtisiä.

cbreeze 350 maksaa 12,41€ ja 360 AP 20,03 €/m (140 cm leveää). Vaakaleikatussa purjeessa kangaskulutus on luokkaa 1,4 x pinta-ala kun hukka ja parit reivivahvikkeet huomioidaan. Mikäli purjeet ovat identtiset olisi kustannusero neulomolle jotakuinkin 500 €.

Purjeentekijän mielipide on se, että nuo cbreezet kannattaa jäättä kaupan hyllylle mikäli mitään arvoa laitetaan purjeen muodon kestävyydelle ja suorituskyvylle. Jos tavoitteena on matalin kustannus euroa/maili niin sitten noita halpiskankaita.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja asiapitoisesta vastauksesta!
Vahvisti omia näkemyksiäni - pitääpä kysyä tarjousta vaakaleikatusta AP dacronista :)

Mielenkiintoinen kommentti: "CB360 rankkaisin kakkosvaihtoehdoksi mutten haluaisi maksaa lisää dacronista verrattuna toiseen."

No, D-P:n C-Breeze vaihtoehto on CB350 ja sitä kaksi kertaa kalliimpi kangas on AP360.

Mikäli oikein ymmärrän, niin Seppomartin mielestä pitää valita halvin dacron jos purjeet teettää dacronista. Samaa kamaa kaikki??? Mutta miten voi olla mahdollista että sitä kaksi kertaa kalliimpaa kangasta vielä valmistetaan, jos "dacron kuin dacron" pitää paikkaansa?

Ja tosiaan, halvin tri-radial dacron tarjous jonka olen saanut on jonkun verran kalliimpi kuin tri-radial laminaatti (CDX), ja niihin käytetään noita warp drive kankaita... Itse asiassa Warp Drive on Challenge firman tuotemerkki, vastaava esim. Contender ProRadial.

Ja kuten Seppomartti valistaa, niin kaikki dacronit ovat polyesteriä. Kyllähän minä sen tietysti tiesin ennestäänkin, mutta miksi Doyle kutsu C-breeze kankaita termillä "polyesteri" ja AP ja muita laadukkaimpia dacroniksi? Korostaakseen laatueroa, jota Seppomartin mielestä ei edes ole? Eli yritetäänkö viilata linssiin???

Tässä kuningaskuluttaja monta kertaa hämmästyy kun yrittää ymmärtää mitä ostaa, ja etenkin että mitä pitää ostaa. Tuotetieto on hyvinkin rajoittunutta ja siksi toistan kysymyksen johon Seppomartti jo vastasi "ei ole eroa"
Eli kannattaako ostaa 30% kalliimmalla purjeet paremmasta dacronista, esimerkkitapaus Dimension Polyantin C-Breeze (CB350) laatu vs All Purpose (AP360)?
Kyllä minä tätä vielä noilta purjemaakareiltakin tivaan, mutta onko kellään käyttäjäkokemuksia tai jopa tietoa?

"Ostaja ei pysty mielestäni arvioimaan, onko joku dacron tiheämmin kudottu, loimet paksummat kuin kuteet, erilaonen kuumennus ja hartsi. "
Tuosta olen täysin samaa mieltä!
Mutta jos toinen kangas on tuplahintainen (samalta tuottajalta) - niin miten se voi olla markkinoilla, ellei se ole ammattilaisten (purjeneulojat) mielestä hintansa väärti? Ja dacronin kohdalla tärkein parantunut ominaisuus on kait muotokestävyys, joten onko ns. premium-dacronit (Dimension Polyant AP, Challenge Marplehead) parempia kuin nuo karvahattudacronit (Dimension Polyant C-Breeze, Challenge HMFW) - ja niin paljon että niistä kannattaa maksaa tuplahinta. Eli jos purjekankaa hinta tuplaantuu, niin purje kallistuu n. 30%.

PolyAntti kirjoitti:

Mielenkiintoinen kommentti: "CB360 rankkaisin kakkosvaihtoehdoksi mutten haluaisi maksaa lisää dacronista verrattuna toiseen."

No, D-P:n C-Breeze vaihtoehto on CB350 ja sitä kaksi kertaa kalliimpi kangas on AP360.

Mikäli oikein ymmärrän, niin Seppomartin mielestä pitää valita halvin dacron jos purjeet teettää dacronista. Samaa kamaa kaikki??? Mutta miten voi olla mahdollista että sitä kaksi kertaa kalliimpaa kangasta vielä valmistetaan, jos "dacron kuin dacron" pitää paikkaansa?

Ja tosiaan, halvin tri-radial dacron tarjous jonka olen saanut on jonkun verran kalliimpi kuin tri-radial laminaatti (CDX), ja niihin käytetään noita warp drive kankaita... Itse asiassa Warp Drive on Challenge firman tuotemerkki, vastaava esim. Contender ProRadial.

Ja kuten Seppomartti valistaa, niin kaikki dacronit ovat polyesteriä. Kyllähän minä sen tietysti tiesin ennestäänkin, mutta miksi Doyle kutsu C-breeze kankaita termillä "polyesteri" ja AP ja muita laadukkaimpia dacroniksi? Korostaakseen laatueroa, jota Seppomartin mielestä ei edes ole? Eli yritetäänkö viilata linssiin???

Tässä kuningaskuluttaja monta kertaa hämmästyy kun yrittää ymmärtää mitä ostaa, ja etenkin että mitä pitää ostaa. Tuotetieto on hyvinkin rajoittunutta ja siksi toistan kysymyksen johon Seppomartti jo vastasi "ei ole eroa"
Eli kannattaako ostaa 30% kalliimmalla purjeet paremmasta dacronista, esimerkkitapaus Dimension Polyantin C-Breeze (CB350) laatu vs All Purpose (AP360)?
Kyllä minä tätä vielä noilta purjemaakareiltakin tivaan, mutta onko kellään käyttäjäkokemuksia tai jopa tietoa?

Lue lisää

Dacron on tuotemerkki, josta on muodostunut lähes synonyymi materiaalille, joka on polyester. Vähän samaan tapaan kun monet kutsuvat aramideja yleisesti Kevlariksi, vaikka on myös Technoraa ja Twaronia.

SItten on myös Pentex ja Mylar, jotka ovat polyesteriä, mutta niistä harvemmin puhutaan polyesterinä.

On selvää, että Dacroneissakin on eroja, mutta ehkä niitä voi pitää pienenä verrattuna kudotun ja laminaattipurjeen väliseen eroon, vaikka se laminaattipurje olisi tehty polyesterikuiduilla.

Joakim1 kirjoitti:

Dacron on tuotemerkki, josta on muodostunut lähes synonyymi materiaalille, joka on polyester. Vähän samaan tapaan kun monet kutsuvat aramideja yleisesti Kevlariksi, vaikka on myös Technoraa ja Twaronia.

SItten on myös Pentex ja Mylar, jotka ovat polyesteriä, mutta niistä harvemmin puhutaan polyesterinä.

On selvää, että Dacroneissakin on eroja, mutta ehkä niitä voi pitää pienenä verrattuna kudotun ja laminaattipurjeen väliseen eroon, vaikka se laminaattipurje olisi tehty polyesterikuiduilla.

Lue lisää

Hintaerot ovat kuitenkin aika pienet premium dacronin ja laminaatin välillä. Pienemmät kuin dacroneiden välillä. Mikä lie kankaan osuus purjeen hinnasta? Jos purje maksaa 2000, olisiko (halpa)kangas puolet tuosta? Eli 25 euroa/neliö, parempi dacron nostaa hintaa 600, eli kankaan osuus 40 euroa/neliö.
Laminaattipurje on vain parisataa kalliimpi kuin laatudacronsta vaakaleikattu, samalla kaavalla kankaan hinnaksi tulisi 45 euroa/neliö, mutta vaakaleikatun dacronin ja triradiallaminaatin valmistumenetelmät taitavat erota aika tavalla joten samaa vertailua kuin kudotusta kankaasta tehtyjen välillä ei voine tehdä.
Tietysti sitten on vielä hintaerot eri neulomoiden välillä vaikka on saman valmistajan samat kankaat, kahden tonnin peruspurje maksaa kolme tonnia ja paremmasta dacronista tehty kahden ja puolen sijaan 3800.
Ole siinä sitten isänmaallinen :-/

PolyAntti kirjoitti:

Hintaerot ovat kuitenkin aika pienet premium dacronin ja laminaatin välillä. Pienemmät kuin dacroneiden välillä. Mikä lie kankaan osuus purjeen hinnasta? Jos purje maksaa 2000, olisiko (halpa)kangas puolet tuosta? Eli 25 euroa/neliö, parempi dacron nostaa hintaa 600, eli kankaan osuus 40 euroa/neliö.
Laminaattipurje on vain parisataa kalliimpi kuin laatudacronsta vaakaleikattu, samalla kaavalla kankaan hinnaksi tulisi 45 euroa/neliö, mutta vaakaleikatun dacronin ja triradiallaminaatin valmistumenetelmät taitavat erota aika tavalla joten samaa vertailua kuin kudotusta kankaasta tehtyjen välillä ei voine tehdä.
Tietysti sitten on vielä hintaerot eri neulomoiden välillä vaikka on saman valmistajan samat kankaat, kahden tonnin peruspurje maksaa kolme tonnia ja paremmasta dacronista tehty kahden ja puolen sijaan 3800.
Ole siinä sitten isänmaallinen :-/

Lue lisää

Hintaero ei ole sama kuin ero purjeessa. Dacronilla on omat etunsa, jotka voivat johtaa varsin kalliin dacronpurjeen tilaamiseen, kun sen haittoja pyritään kompensoimaan. Se on kuitenkin lyömätön kestävyydeltään (siis ehjänä pysymisessä, ei muotonsa säilyttämisessä) ja monissa kilpaluokissa laminaattipurjeet ovat kiellettyjä tai niistä saa huonomman tasoitusluvun.

Radiaalileikattu dacronpurje vaatii paljon enemmän työtä kuin vaakaleikattu laminaattipurje.

Joakim1 kirjoitti:

Hintaero ei ole sama kuin ero purjeessa. Dacronilla on omat etunsa, jotka voivat johtaa varsin kalliin dacronpurjeen tilaamiseen, kun sen haittoja pyritään kompensoimaan. Se on kuitenkin lyömätön kestävyydeltään (siis ehjänä pysymisessä, ei muotonsa säilyttämisessä) ja monissa kilpaluokissa laminaattipurjeet ovat kiellettyjä tai niistä saa huonomman tasoitusluvun.

Radiaalileikattu dacronpurje vaatii paljon enemmän työtä kuin vaakaleikattu laminaattipurje.

Lue lisää

Sepä se - hintaero ei ole sama kuin ero purjeessa.
Mutta parempilaatuinen dacronkangas (premium) on tuplasti kalliimpi materiaali kuin peruskangas (standard). Mutta mikä on ero purjeissa? Sepä se on kysymykseni.
Tri-radial dacronpurje vaatii enemmän työtä ja materiaalihukkaa, siksi ne ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin halvimmat triradial laminaattipurjeet, vaikka työ olisi tehty muualla kuin Suomessa. Ilmeisesti laminaatista triradialin tekeminen on yksinkertaisempaa kuin dacronista.
Molempien tähän mennessä kommentoineiden purjehdustausta poikkeaa aika paljon siitä mitä minulla - kilpaileminen ei ole tärkeää kuten Joakimilla tai en ole aikeissa ylittää Atlantia tai yleensäkään juuri Itämerta kauemmas ei ole tarkoitus mennä. Keskimäärin 1000 mailia kaudessa, matkapurjehdusta. Tavoiteena uusilla purjeilla parikymmentä vuotta - 20 000 mailia, onko realistista ja millä materiaalilla?
Voihan olla että laminaattien ikäkestävyys on parantunut niin että niillä voi seilata parikymmentä vuotta huoletta? Mutta tuota en tiedä, ja dacronpurjeita olen käyttänyt vuosikymmeniä, kuten kaikki muutkin.
Ymmärrän hyvin dacronin "heikkoudet" - sanan ei edes pitäisi olla monikossa, koska heikompi muotokestävyys eli venyminen on heikkous verrattuna laminaattiin. Siksi periaatteella "köyhän ei kannata ostaa halpaa" - maksaisin hyvälaatuisesta purjekankaasta, jotta purjeiden käyttöikä pitenisi.
Ja siitä dacron (AP) ja polyester (CB) jaottelusta vielä Doyle kertoo: "...premium sail built out of quality woven Dacron®. "
Eli tuossa AP vaihtoehdossa käytetään nimenomaan rekisteröityä dacron tuotemerkkiä = DuPontin tekemät kuidut - ilmeisesti C-Breeze kankaat eivät sitä ole. Onko sitten DuPontin dacron parempaa kuin jonkun muun tekemä polyester vai maksetaanko vain tuotemerkistä? Ilmeisesti sekä että, maksetaan lisää tuotemerkistä, mutta tuskin tuotemerkki olisi pysynyt markkinoilla ellei sillä olisi parempi laatu "rinnakkaisvalmisteisiin" nähden?

Eri paksuisten kankaiden käyttö ei ole kustannusten kannalta kovinkaan tehokas ratkaisu kun puhutaan edullisista kankaista kuten polyesteristä. Vaakaleikatuissa purjeissa kahden eri kankaan käyttö lisää työmäärää, koska leikattavien palasten määrä ja saumametrit lisääntyvät ja hieman kangashukkaa. Esimerkiksi D/P AP 320, 360 ja 410 kankaissa hinta nousee noin 1 € / m kun mennään pykälän paksumpaan Cbreezessä ero on vielä pienempi. Jos vaikka ajatellaan 40 neliön isopurjeessa tehtävän noin kolmannes kevyemmästä kankaasta niin mateeriaalikuluissa säästetään 15€. Tuo 15 € häviää moninkertaisesti lisätyömäärään ja hukkaan. Painon säästöä toki tulisi luokkaa 500 g joka ei 25-30 kg purjeessa ihan hirveästi tunnu.

Radiaalileiktussa purjeessa eri kangasvahvuuksien käyttö ei juurikaan lisää työaikaa jos purje on riittävän suuri, mutta kangashukka kyllä kasvaa. Radialpurjeissakaan ei ole purjeen tuotantokustannusten kannalta järkevää käyttää eri paksuisia kankaita jos materiaalit ovat edullisesta päästä. Esim DCX kankaissa hinta muuttuu myös tuon noin 1 € / m per paino. Merkittävää kustannussäästöä saavutetaan vain jos kevyempi kangas on reilusti halvempaa kun paksumpi. Esimerkiksi dyneema laminaateissa hinta-ero on 5-10 €/m vierekkäisten kangaspainojen välillä. Vielä suuremman "säästön" saa kun vaihdetaan "dyneema" purjeesta mahdollisimman iso osa polyesteriksi. Dyneema laminaatit kun ovat noin tuplahintaisia polyesterilaminaatteihin nähden.

PolyAntti kirjoitti:

Sepä se - hintaero ei ole sama kuin ero purjeessa.
Mutta parempilaatuinen dacronkangas (premium) on tuplasti kalliimpi materiaali kuin peruskangas (standard). Mutta mikä on ero purjeissa? Sepä se on kysymykseni.
Tri-radial dacronpurje vaatii enemmän työtä ja materiaalihukkaa, siksi ne ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin halvimmat triradial laminaattipurjeet, vaikka työ olisi tehty muualla kuin Suomessa. Ilmeisesti laminaatista triradialin tekeminen on yksinkertaisempaa kuin dacronista.
Molempien tähän mennessä kommentoineiden purjehdustausta poikkeaa aika paljon siitä mitä minulla - kilpaileminen ei ole tärkeää kuten Joakimilla tai en ole aikeissa ylittää Atlantia tai yleensäkään juuri Itämerta kauemmas ei ole tarkoitus mennä. Keskimäärin 1000 mailia kaudessa, matkapurjehdusta. Tavoiteena uusilla purjeilla parikymmentä vuotta - 20 000 mailia, onko realistista ja millä materiaalilla?
Voihan olla että laminaattien ikäkestävyys on parantunut niin että niillä voi seilata parikymmentä vuotta huoletta? Mutta tuota en tiedä, ja dacronpurjeita olen käyttänyt vuosikymmeniä, kuten kaikki muutkin.
Ymmärrän hyvin dacronin "heikkoudet" - sanan ei edes pitäisi olla monikossa, koska heikompi muotokestävyys eli venyminen on heikkous verrattuna laminaattiin. Siksi periaatteella "köyhän ei kannata ostaa halpaa" - maksaisin hyvälaatuisesta purjekankaasta, jotta purjeiden käyttöikä pitenisi.
Ja siitä dacron (AP) ja polyester (CB) jaottelusta vielä Doyle kertoo: "...premium sail built out of quality woven Dacron®. "
Eli tuossa AP vaihtoehdossa käytetään nimenomaan rekisteröityä dacron tuotemerkkiä = DuPontin tekemät kuidut - ilmeisesti C-Breeze kankaat eivät sitä ole. Onko sitten DuPontin dacron parempaa kuin jonkun muun tekemä polyester vai maksetaanko vain tuotemerkistä? Ilmeisesti sekä että, maksetaan lisää tuotemerkistä, mutta tuskin tuotemerkki olisi pysynyt markkinoilla ellei sillä olisi parempi laatu "rinnakkaisvalmisteisiin" nähden?

Lue lisää

Minulla on matkapurjeina Elvströmin laminaattipurjeet vuodelta 2005. Radiaalileikatut tuplataffetalla ja logossa lukee "Cruising". Luulisin, että laminaatti on polyesteriä, mutta en tiedä. Väri, mitä nyt taffetan läpi näkyy, on hyvin haalea. Veneellä on purjehdittu 13 000 mailia, josta ehkä 2000 kisapurjeilla. Ko. purjeiden vaihto ei ole ajankohtainen, mutta jotain korjauksia on vaadittu. Fokasta irtosivat lattataskut 2013. Oli tehty UV-suojasta, joka ei ole kovinkaan vahvaa. 2016 snörppitasku petti. Sekin oli tehty UV-suojasta. Koko UV-suoja alkaa olla aika huonossa kunnossa, mutta edelleen paikallaan, joten en ole asialle mitään tehnyt.

Isopurjeesta irtosi skuuttikulma (käytännössä pelkkä stanssattu rengas) 2011, mutta muuten se ei ole vaatinut korjauksia.

Molemmat johtuvat osittain huonosta hoidosta. Veneen mukana tullut lazybag oli sen verran lyhyt, että tuo irronnut kulma jäi aurinkoon. Edellisen omistajan kertoman mukaan fokka oli "pilattu" sitä edellisen omistajan toimesta. Jäänyt hiukan auki pitkäksi aikaa satamassa?

Kaverilla on aramidilaminaattipurje (stringi, ei radiaalileikattu) tuplataffetalla suunnilleen samoilla maileilla (pari vuotta uudempi vene) ja purjeet edelleen hyvässä matkapurjehduskunnossa.

Eiköhän tuo 20 000 mailia ja 20 vuotta ole mahdollista laminaattipurjeillakin (tuplataffetalla), jos pitää purjeista hyvää huolta.

Tuplataffetalaminaatit kestävät mielestäni hyvin aikaa ja maileja. Korjaaminenkaan ei ole kovin kallista, jos taffeta pääsee puhkeamaan. Fokkaa olen joutunut paikkauttamaan, kun babystaagi syö vendoissa taffetaa. Korjaus maksoi muutaman satasen. Purjeissani laminaattina on dyneema, joten muotokin on säilynyt ihan mukavasti 20 v. Käyttöikään voi vaikuttaa, kun ei päästä lepattamaan ja suojaa hankaukselta. Genua joutuu tietenkin kovemmalle halssinvaihdossa, kun sitä kiskotaan vantteja vasten.

ahsfhsdh kirjoitti:

Tuplataffetalaminaatit kestävät mielestäni hyvin aikaa ja maileja. Korjaaminenkaan ei ole kovin kallista, jos taffeta pääsee puhkeamaan. Fokkaa olen joutunut paikkauttamaan, kun babystaagi syö vendoissa taffetaa. Korjaus maksoi muutaman satasen. Purjeissani laminaattina on dyneema, joten muotokin on säilynyt ihan mukavasti 20 v. Käyttöikään voi vaikuttaa, kun ei päästä lepattamaan ja suojaa hankaukselta. Genua joutuu tietenkin kovemmalle halssinvaihdossa, kun sitä kiskotaan vantteja vasten.

Lue lisää

Seppomartti kirjoittu viime heinäkuussa tarinan laminaattipurjeen kestosta tai kestämättömyydestä: "3v ja muutama kk käyttöön oton jälkeen tapahtui kummia, mikä saattaa kiinnostaa purjeiden hankkijoita.
Heikkotuulinen Antigua >Azorit legi 6/2017 keskelle genoan yläkolmannesta ilmestyi taffetaan toispuoleinen repeämä, sitten lepattava lappu, sitten molemmin puolinen taffetareikä ja lopulta 50x20 cm läpireikä. Vahvikekuidut reiän poikki pitivät purjeen muodossaan!. Sillä purjehdittiin reikäisenäkin.
Purjeen pois oton jälkeen totesin, että,kaikissa viikkauspoimuissa on delaminaatio, mistä taffetan voi nypätä sormilla purjeesta pois. Se oli aivan raunio.
Purjeen kalenteri-iäksi tässä tapauksessa tuli runsas 3 vuotta. Maileiksi veneessä mukana ehkä 25000. Mutta niistä valtaosa on ollut avotuulipurjehdusta lentävillä purjeilla genoa rullattuna. Kovaan tuuleen taas olen käyttänyt kutterifokkaa mieluummin kuin genoaa rullattuna. Genoa ehkä on ollut töissä 10000-15000 mpk venähtämättä mutta on loppu. Dacronfokkani on niin vanha, etten kehtaa sanoa. Venähtänyt mutta paikkaamaton.
Kun näillä sivuilla monesti kaivataan tietoa edullisista purjeista niin edellä mainitut pienet neliöhintojen erot dacron/ laminaatti antavat väärän kuvan. Kruisinlaminaatti on kallis lyhyen käyttöiän vaan ei hankintahinnan vuoksi. Ei myöskään tämän esmerkin perusteella sovi matkapurjehtijalle vaan "club racing" käyttöön."
Samoin Tunari1: "Minulla on seitsemättä tai kadeksatta kautta käytössä "cruisinglaminaatti" genoa., maileja alle 5000. Homeongelma oli huomattavissa jo ensimmäisen kauden jälkeen. Delaminoitumista en ole huomannut, mutta ompeleita on korjattu kaksi kertaa eri paikoista."

Antti_Niiniranta kirjoitti:

Eri paksuisten kankaiden käyttö ei ole kustannusten kannalta kovinkaan tehokas ratkaisu kun puhutaan edullisista kankaista kuten polyesteristä. Vaakaleikatuissa purjeissa kahden eri kankaan käyttö lisää työmäärää, koska leikattavien palasten määrä ja saumametrit lisääntyvät ja hieman kangashukkaa. Esimerkiksi D/P AP 320, 360 ja 410 kankaissa hinta nousee noin 1 € / m kun mennään pykälän paksumpaan Cbreezessä ero on vielä pienempi. Jos vaikka ajatellaan 40 neliön isopurjeessa tehtävän noin kolmannes kevyemmästä kankaasta niin mateeriaalikuluissa säästetään 15€. Tuo 15 € häviää moninkertaisesti lisätyömäärään ja hukkaan. Painon säästöä toki tulisi luokkaa 500 g joka ei 25-30 kg purjeessa ihan hirveästi tunnu.

Radiaalileiktussa purjeessa eri kangasvahvuuksien käyttö ei juurikaan lisää työaikaa jos purje on riittävän suuri, mutta kangashukka kyllä kasvaa. Radialpurjeissakaan ei ole purjeen tuotantokustannusten kannalta järkevää käyttää eri paksuisia kankaita jos materiaalit ovat edullisesta päästä. Esim DCX kankaissa hinta muuttuu myös tuon noin 1 € / m per paino. Merkittävää kustannussäästöä saavutetaan vain jos kevyempi kangas on reilusti halvempaa kun paksumpi. Esimerkiksi dyneema laminaateissa hinta-ero on 5-10 €/m vierekkäisten kangaspainojen välillä. Vielä suuremman "säästön" saa kun vaihdetaan "dyneema" purjeesta mahdollisimman iso osa polyesteriksi. Dyneema laminaatit kun ovat noin tuplahintaisia polyesterilaminaatteihin nähden.

Lue lisää

Kiitos! Tämä selvensi miksei erilaisten kankaiden käyttö ole yleistynyt. Minulla on ollut erilaisia kankaita radiaalileikatuissa ja seuraavaankin tulee dyneemahybridi Dacron. Eikö rasituksen alaiset kohdat ole parempi tehdä paksummasta dacronista tai esim dyneemahybridistä?. Jos siis pieni painohyöty ja hintahaitta unohdetaan. Saataisiin dacronpurjeeseen venymättömyyttä.
"Cross cut" siteeraa tarinaani laminaattipurjeen hajoamisesta. Tulkitsen itse kutteristaagin hankauksen syypääksi. Vaikkei valtamerellä kryssitä niin muutamia vastakäännöksiä tietenkin on tullut tehdyksi ja silloin on syntynyt liian kova hankaus vaijeriin. Taffeeta oli rikki kapeina vaakaraitoina vekkien kohdalta. Dacron olisi kestänyt. Samoin kiinteän rullatun kutterifokan kanssa olisi varmaan kestänyt paremmin. Tai rullaamalla käännöksessä sisään. Mutta tusko olisi pallonkiertoon oikea materiaali.

seppomartti kirjoitti:

Kiitos! Tämä selvensi miksei erilaisten kankaiden käyttö ole yleistynyt. Minulla on ollut erilaisia kankaita radiaalileikatuissa ja seuraavaankin tulee dyneemahybridi Dacron. Eikö rasituksen alaiset kohdat ole parempi tehdä paksummasta dacronista tai esim dyneemahybridistä?. Jos siis pieni painohyöty ja hintahaitta unohdetaan. Saataisiin dacronpurjeeseen venymättömyyttä.
"Cross cut" siteeraa tarinaani laminaattipurjeen hajoamisesta. Tulkitsen itse kutteristaagin hankauksen syypääksi. Vaikkei valtamerellä kryssitä niin muutamia vastakäännöksiä tietenkin on tullut tehdyksi ja silloin on syntynyt liian kova hankaus vaijeriin. Taffeeta oli rikki kapeina vaakaraitoina vekkien kohdalta. Dacron olisi kestänyt. Samoin kiinteän rullatun kutterifokan kanssa olisi varmaan kestänyt paremmin. Tai rullaamalla käännöksessä sisään. Mutta tusko olisi pallonkiertoon oikea materiaali.

Lue lisää

Paksumman kankaan valitseminen ei tuo vaakaleikattuun purjeeseen lisää muodonkestävyyttä. Kudotun polyesterikankaan lujuus kulmittaissuuntaan on lähes vakio kankaan paksuudesta riippumatta. Tästä syystä pienikokoisissa veneissä vaakalaeikatut purjeet toimivat varsin hyvin ja ovat kohtuullisen pitkäikäisiä myös muotonsa osalta kun käytetään laadukkaita kankaita. Isoissa veneissä vaakaleikkauksella toteutetun purjeen kulmittaislujuus ei yksinkertaisesti riitä ja purje joustaa liikaa aivan uutenakin. Kulmittaislujuuteen voidaan vaikuttaa lähinnä käytettävällä viimeistelyaineen määrällä. Usein kankaanvalmistajilla onkin useampia eri kovuusasteita samasta kankaasta. Mitä enemmän viimeistelyä, sitä kovempaa ja vähemmän kulmitain joustavaa kangas on ja sitä paremmin uusi purje pitää muotonsa. Viimeistelyhartsit kuluvat purjetta käytettäessä ja kangas pehmenee. Tällöin kudotut langat pääsevät liikkumaan enemmän toisiinsa nähden ja kankaan joustavuus muihin kuin lankasuuntiiin kasvaa.

Ainoa tapa parantaa vaakaleikatun purjeen muodon kestävyyttä on tehdä purje ohuista kankaista kaksinkertaisena siten, että koko purje tai ainakin iso osa on tuplana. Tuplakankaalla kun tuo ongelmallinen kulmittaislujuus kaksinkertaistuu. Aikanaan kun kudottu polyesteri oli ainoa vaihtoehto tehtiin usein jo 10 oz kangasta edellyttävä kilpapurje mieluummin kahdesta 5oz kankaasta. Materiaalikulut ja työkustannukset ovat huomattavasti suuremmat tuplakangaspurjeessa, mutta iso ero oli suorituskyvyssäkin. Nykyään kun tarjolla on radial leikkaukseen sopivia kankaita, niin tuplakangas vaakaleikkaus ei enää ole kilpailukykyinen tuote, koska se olisi hinnaltaan kalliimpi kuin radialpurje.

Radialpurjeesta saa paremman käyttämällä erivahvuisia kankaita eri kohdissa purjetta. Aikanaan kun kilpapurjeet tehtiin vielä pääosin kankaasta triradial leikkauksella, ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että huipputason purjeessa saattoi olla viittäkin eri paksuista kangasta. Nykyisellään tilanne on se, että suorituskykyisimmät purjeet ovat komposiittia tai membraaneja, joissa on enemmän tai vähemmän vapaa kuitujen määrä ja suuntaus eri kohdissa purjetta rasitusten mukaan. Tällaiseen portaattomaan säädettävyyteen ei kangaspurjeessa pääse millään. Kankaasta tehtävät purjeet ovat jääneet lähinnä matkapurjepuolelle. Koska niissä mennään pääsääntöisesti kustannustaso edellä, on nykyään usein niin, että kankaita on varsin pieni valikoima. Tästä syystä hyppäykset eri kangaspainojen välillä ovat varsin suuria. Tällöin ei ole edes mahdollista käyttää useampaa kuin kahta materiaalia. Jotta purjeeseen ei synny liian suuria venymäeroja eripaksuisten materiaalien välille, pitää kevyemmän ja raskaamman materiaalin sijoittaminen harkita tarkkaan ja konservatiivisesti. Merkittäviä eroja syntyy vasta kun purje on suuri tai materiaalit kalliita.

Antti_Niiniranta kirjoitti:

Paksumman kankaan valitseminen ei tuo vaakaleikattuun purjeeseen lisää muodonkestävyyttä. Kudotun polyesterikankaan lujuus kulmittaissuuntaan on lähes vakio kankaan paksuudesta riippumatta. Tästä syystä pienikokoisissa veneissä vaakalaeikatut purjeet toimivat varsin hyvin ja ovat kohtuullisen pitkäikäisiä myös muotonsa osalta kun käytetään laadukkaita kankaita. Isoissa veneissä vaakaleikkauksella toteutetun purjeen kulmittaislujuus ei yksinkertaisesti riitä ja purje joustaa liikaa aivan uutenakin. Kulmittaislujuuteen voidaan vaikuttaa lähinnä käytettävällä viimeistelyaineen määrällä. Usein kankaanvalmistajilla onkin useampia eri kovuusasteita samasta kankaasta. Mitä enemmän viimeistelyä, sitä kovempaa ja vähemmän kulmitain joustavaa kangas on ja sitä paremmin uusi purje pitää muotonsa. Viimeistelyhartsit kuluvat purjetta käytettäessä ja kangas pehmenee. Tällöin kudotut langat pääsevät liikkumaan enemmän toisiinsa nähden ja kankaan joustavuus muihin kuin lankasuuntiiin kasvaa.

Ainoa tapa parantaa vaakaleikatun purjeen muodon kestävyyttä on tehdä purje ohuista kankaista kaksinkertaisena siten, että koko purje tai ainakin iso osa on tuplana. Tuplakankaalla kun tuo ongelmallinen kulmittaislujuus kaksinkertaistuu. Aikanaan kun kudottu polyesteri oli ainoa vaihtoehto tehtiin usein jo 10 oz kangasta edellyttävä kilpapurje mieluummin kahdesta 5oz kankaasta. Materiaalikulut ja työkustannukset ovat huomattavasti suuremmat tuplakangaspurjeessa, mutta iso ero oli suorituskyvyssäkin. Nykyään kun tarjolla on radial leikkaukseen sopivia kankaita, niin tuplakangas vaakaleikkaus ei enää ole kilpailukykyinen tuote, koska se olisi hinnaltaan kalliimpi kuin radialpurje.

Radialpurjeesta saa paremman käyttämällä erivahvuisia kankaita eri kohdissa purjetta. Aikanaan kun kilpapurjeet tehtiin vielä pääosin kankaasta triradial leikkauksella, ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että huipputason purjeessa saattoi olla viittäkin eri paksuista kangasta. Nykyisellään tilanne on se, että suorituskykyisimmät purjeet ovat komposiittia tai membraaneja, joissa on enemmän tai vähemmän vapaa kuitujen määrä ja suuntaus eri kohdissa purjetta rasitusten mukaan. Tällaiseen portaattomaan säädettävyyteen ei kangaspurjeessa pääse millään. Kankaasta tehtävät purjeet ovat jääneet lähinnä matkapurjepuolelle. Koska niissä mennään pääsääntöisesti kustannustaso edellä, on nykyään usein niin, että kankaita on varsin pieni valikoima. Tästä syystä hyppäykset eri kangaspainojen välillä ovat varsin suuria. Tällöin ei ole edes mahdollista käyttää useampaa kuin kahta materiaalia. Jotta purjeeseen ei synny liian suuria venymäeroja eripaksuisten materiaalien välille, pitää kevyemmän ja raskaamman materiaalin sijoittaminen harkita tarkkaan ja konservatiivisesti. Merkittäviä eroja syntyy vasta kun purje on suuri tai materiaalit kalliita.

Lue lisää

Se on selvä, ettei vaakaleikattuun dacronpurjeeseen kovin eksoottisia kangaskombinaatioita kannata tehdä. Tarkoitinkin radialileikattuja. 1985 tilasin Diva 39 ison ja fokan vaakaleikattuna mutta kaksinkertaisella kankaalla takaliikissä. Tuntui silloin fiksulta. Fokka on vielä käytössä kovan tuulen fokkana ja hirveästi maileja takana. Ei koskaan vielä korjattu, venynyt muttei takaliikistä! Varmaam sauma räjähtää pian.

seppomartti kirjoitti:

Kiitos! Tämä selvensi miksei erilaisten kankaiden käyttö ole yleistynyt. Minulla on ollut erilaisia kankaita radiaalileikatuissa ja seuraavaankin tulee dyneemahybridi Dacron. Eikö rasituksen alaiset kohdat ole parempi tehdä paksummasta dacronista tai esim dyneemahybridistä?. Jos siis pieni painohyöty ja hintahaitta unohdetaan. Saataisiin dacronpurjeeseen venymättömyyttä.
"Cross cut" siteeraa tarinaani laminaattipurjeen hajoamisesta. Tulkitsen itse kutteristaagin hankauksen syypääksi. Vaikkei valtamerellä kryssitä niin muutamia vastakäännöksiä tietenkin on tullut tehdyksi ja silloin on syntynyt liian kova hankaus vaijeriin. Taffeeta oli rikki kapeina vaakaraitoina vekkien kohdalta. Dacron olisi kestänyt. Samoin kiinteän rullatun kutterifokan kanssa olisi varmaan kestänyt paremmin. Tai rullaamalla käännöksessä sisään. Mutta tusko olisi pallonkiertoon oikea materiaali.

Lue lisää

Tuo kuvaus polyesterilaminaatin ”tuhoutumisesta” on oikeastaan varsin onnistunut ja johdonmukainen selostus.

Kaikkien laminaattikankaiden perusongelma on filmin heikko kestävyys. Laminaattikankaissa on aina yhtenä komponenttina hyvin ohut polyesterikalvo, jota usein kutsutaan ”mylar” tuotenimellä. Kankaasta riippuen kalvoja voi olla yksi tai useampi kerros. Yleensä luovipurjeissa filmin kokonaispaksuus on 1, 1,5 tai 2 MIL. Millimetreiksi muutettuna nämä ovat 0.025, 0.038 ja 0.051. Ei siis mitään erityisen paksua tavaraa. Kuten kaikki muutkin polyesteripohjiaset tuotteet, myös mylar filmi haurastuu uv-säteilyn vaikutuksesta ja varsin nopeaan tahtiin. Mitä ohuempaa tavaraa sitä pahemmin uv-säteily tunkeutuu koko tavaran läpi ja hajoamisprosessi nopeutuu.

Halvin ja kevyin tapa tehdä laminaattipurjekangasta on filmipinnat ja näiden väliin kuituja kankaan pituus ja poikkisuuntaan. Kuitunippujen paksuutta ja tiheyttä säätämällä saadaan erivahvuisia kankaita varsin vähistä komponenteista. Näin on tehty kilpapurjekankaita ainakin 80 luvun puolivälistä alkaen, mutta keveyden ja edullisuuden lisäksi ei tällä rakenteella ole todellakaan tarjota kestävyysominaisuuksia. Filmi ei kestä taittamista, uv-säteilyä, hankaamista eikä pistekuormia.

Perusratkaisu näiden ongelmien ratkaisemiseksi on ollut erillinen suojakerros filmin päälle. Tätä ohutta pintakerrosta kutsutaan usein nimellä ”taffeta” ja se on yksinkertaisesti ohut polyesterikangas. Taffeta voidaan liittää joko toiselle tai molemmille puolille peruskangasta. Tällä tavoin toteutetussa kankaassa Taffetapinnat ovat usein kankaan venymäominaisuuksien kannalta pelkkää kuollutta painoa, joka vain suojaa. Siksi pintakerrokset on pyritty pitämään varsin ohuina. Pinnat hidastavat uv-säteilyn vaikutusta ja estävät filmin taittumista ja repeämistä.

Kun tällaisesta laminaatista tehtyä purjetta käytetään, on hajoamisprosessiin kaksi pääsyytä. Uv-säteily ja taittuminen/lepattaminen. UV-säteily heikentää mylar kalvoa. Taitoksia purjeeseen tulee johtuen pakkaamisesta tai lepattamisesta tai hankaamisesta takilaan. Tässä kohtaa laminaatin rakenteesta tulee kestävyyden kannalta ongelma. Aivan kankaan keskellä on kuituverkko ja sen ympärillä kerrokset filmiä. Tämä muodostaa sandwitch rakenteen, joka on kohtuullisen jäykkä. Kun taitoksia syntyy, niin filmiä venytetään ulkopinnalta reilusti. Ruudukkomainen kuiturakenne taittuu aina samasta kohdasta ja pääsääntöisesti vaakasuuntaisten kuitujen suuntaan aivan niiden reunaa myöden. Filmiin syntyy pikkuhiljaa mikromurtumia jotka leviävät aina vain suuremmiksi ja sitä nopeammin mitä pahemmin uv-säteily on päässyt filmiä heikentämään. Murtunut filmi aiheuttaa sen, että kangas pehmenee murtuman kohdalta ja taittuu entistä helpommin kiihdyttäen tuon hajoamisen tahtia. Hyvin harvoin nykykankaissa näkee delaminoitumista jossa kerrokset ovat oikeasti irti toisistaan isoilta alueilta. Lähes aina kankaista tehdyssä purjeessa on kyseessä filmin murtuminen

Tässä vaiheessa taffeta pinta saattaa olla vielä ehjä, mutta kankaassa näkyy usein tumma raita siinä mistä filmi on rikki. Irtonaisten kerrosten väliin kertyy kosteutta ja likaa. Kun filmi on rikki, pääsevät kuituniput ja taffeta kankaat liikkumaan vapaasti toisiinsa nähden. Filmin tarkoitushan on sitoa kuidut ja pintakankaat toisiinsa niin, että ne eivät liiku ”pois paikaltaan”. Kun pintakankaat ovat painonsäästön takia hyvin ohuita, ovat ne suhteellisen nopeasti heikkenevää tavaraa uv-säteilyn johdosta. Kun kangasta kuormitetaan, ei pintakangas enää kestä sitä, että murtuneesta filmistä ei ole tukea ja alkuperäisestä murtolujuudesta ei ole riittävästi jäljellä vaan repeää paljastaen kankaan sisimmän osan eli tukiverkon. Mikäli tukiverkko yksistään riittää kantamaan kuormat ei purje välttämättä heti repeä, mutta on käytännössä korjauskelvottomassa kunnossa.

Matkapurjelaminaateissa kestävyydessä on huomattavia eroja. Viisikerroksiset ohuilla taffetapinnoilla ja kahdella erillisellä kalvolla varustetut kankaat ovat aina lyhytikäisempiä kuin kolmikerroksiset laminaatit, joissa pintakerros on samalla rakenteellinen materiaali ja suoja materiaalin keskilinjalla olevalle filmille. Paljon erilaisia hajonneita matkapurjelaminaatteja nähneenä on hajoamisen nopeudessa valtavia eroja. Isopurjeissa laminaattikangas kestää hyvin, kunhan pidetään huolta siitä, että snörppi on kiinni eikä takaliikin anneta vapista. Selvästi riskialttein purje on rullagenoa. Se kuluu niin uv-säteilyn kuin mekaanisen rasituksen takia nopeimmin.

Erityisesti on huomioitava se, että purjeeseen ommeltu hyvin ohuesta polyesterikankaasta tehty uv-suoja ei estä täysin uv-säteilyn läpäisyä eli itse purje kuluu myös rullalla ollessaan. Näin varsinkin eteläisemillä vesillä jossa uv-rasitus on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Antti_Niiniranta kirjoitti:

Tuo kuvaus polyesterilaminaatin ”tuhoutumisesta” on oikeastaan varsin onnistunut ja johdonmukainen selostus.

Kaikkien laminaattikankaiden perusongelma on filmin heikko kestävyys. Laminaattikankaissa on aina yhtenä komponenttina hyvin ohut polyesterikalvo, jota usein kutsutaan ”mylar” tuotenimellä. Kankaasta riippuen kalvoja voi olla yksi tai useampi kerros. Yleensä luovipurjeissa filmin kokonaispaksuus on 1, 1,5 tai 2 MIL. Millimetreiksi muutettuna nämä ovat 0.025, 0.038 ja 0.051. Ei siis mitään erityisen paksua tavaraa. Kuten kaikki muutkin polyesteripohjiaset tuotteet, myös mylar filmi haurastuu uv-säteilyn vaikutuksesta ja varsin nopeaan tahtiin. Mitä ohuempaa tavaraa sitä pahemmin uv-säteily tunkeutuu koko tavaran läpi ja hajoamisprosessi nopeutuu.

Halvin ja kevyin tapa tehdä laminaattipurjekangasta on filmipinnat ja näiden väliin kuituja kankaan pituus ja poikkisuuntaan. Kuitunippujen paksuutta ja tiheyttä säätämällä saadaan erivahvuisia kankaita varsin vähistä komponenteista. Näin on tehty kilpapurjekankaita ainakin 80 luvun puolivälistä alkaen, mutta keveyden ja edullisuuden lisäksi ei tällä rakenteella ole todellakaan tarjota kestävyysominaisuuksia. Filmi ei kestä taittamista, uv-säteilyä, hankaamista eikä pistekuormia.

Perusratkaisu näiden ongelmien ratkaisemiseksi on ollut erillinen suojakerros filmin päälle. Tätä ohutta pintakerrosta kutsutaan usein nimellä ”taffeta” ja se on yksinkertaisesti ohut polyesterikangas. Taffeta voidaan liittää joko toiselle tai molemmille puolille peruskangasta. Tällä tavoin toteutetussa kankaassa Taffetapinnat ovat usein kankaan venymäominaisuuksien kannalta pelkkää kuollutta painoa, joka vain suojaa. Siksi pintakerrokset on pyritty pitämään varsin ohuina. Pinnat hidastavat uv-säteilyn vaikutusta ja estävät filmin taittumista ja repeämistä.

Kun tällaisesta laminaatista tehtyä purjetta käytetään, on hajoamisprosessiin kaksi pääsyytä. Uv-säteily ja taittuminen/lepattaminen. UV-säteily heikentää mylar kalvoa. Taitoksia purjeeseen tulee johtuen pakkaamisesta tai lepattamisesta tai hankaamisesta takilaan. Tässä kohtaa laminaatin rakenteesta tulee kestävyyden kannalta ongelma. Aivan kankaan keskellä on kuituverkko ja sen ympärillä kerrokset filmiä. Tämä muodostaa sandwitch rakenteen, joka on kohtuullisen jäykkä. Kun taitoksia syntyy, niin filmiä venytetään ulkopinnalta reilusti. Ruudukkomainen kuiturakenne taittuu aina samasta kohdasta ja pääsääntöisesti vaakasuuntaisten kuitujen suuntaan aivan niiden reunaa myöden. Filmiin syntyy pikkuhiljaa mikromurtumia jotka leviävät aina vain suuremmiksi ja sitä nopeammin mitä pahemmin uv-säteily on päässyt filmiä heikentämään. Murtunut filmi aiheuttaa sen, että kangas pehmenee murtuman kohdalta ja taittuu entistä helpommin kiihdyttäen tuon hajoamisen tahtia. Hyvin harvoin nykykankaissa näkee delaminoitumista jossa kerrokset ovat oikeasti irti toisistaan isoilta alueilta. Lähes aina kankaista tehdyssä purjeessa on kyseessä filmin murtuminen

Tässä vaiheessa taffeta pinta saattaa olla vielä ehjä, mutta kankaassa näkyy usein tumma raita siinä mistä filmi on rikki. Irtonaisten kerrosten väliin kertyy kosteutta ja likaa. Kun filmi on rikki, pääsevät kuituniput ja taffeta kankaat liikkumaan vapaasti toisiinsa nähden. Filmin tarkoitushan on sitoa kuidut ja pintakankaat toisiinsa niin, että ne eivät liiku ”pois paikaltaan”. Kun pintakankaat ovat painonsäästön takia hyvin ohuita, ovat ne suhteellisen nopeasti heikkenevää tavaraa uv-säteilyn johdosta. Kun kangasta kuormitetaan, ei pintakangas enää kestä sitä, että murtuneesta filmistä ei ole tukea ja alkuperäisestä murtolujuudesta ei ole riittävästi jäljellä vaan repeää paljastaen kankaan sisimmän osan eli tukiverkon. Mikäli tukiverkko yksistään riittää kantamaan kuormat ei purje välttämättä heti repeä, mutta on käytännössä korjauskelvottomassa kunnossa.

Matkapurjelaminaateissa kestävyydessä on huomattavia eroja. Viisikerroksiset ohuilla taffetapinnoilla ja kahdella erillisellä kalvolla varustetut kankaat ovat aina lyhytikäisempiä kuin kolmikerroksiset laminaatit, joissa pintakerros on samalla rakenteellinen materiaali ja suoja materiaalin keskilinjalla olevalle filmille. Paljon erilaisia hajonneita matkapurjelaminaatteja nähneenä on hajoamisen nopeudessa valtavia eroja. Isopurjeissa laminaattikangas kestää hyvin, kunhan pidetään huolta siitä, että snörppi on kiinni eikä takaliikin anneta vapista. Selvästi riskialttein purje on rullagenoa. Se kuluu niin uv-säteilyn kuin mekaanisen rasituksen takia nopeimmin.

Erityisesti on huomioitava se, että purjeeseen ommeltu hyvin ohuesta polyesterikankaasta tehty uv-suoja ei estä täysin uv-säteilyn läpäisyä eli itse purje kuluu myös rullalla ollessaan. Näin varsinkin eteläisemillä vesillä jossa uv-rasitus on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Lue lisää

Tulimme jälleen kaikki viisaammaksi mutta tieto lisää tuskaa. Ei tainnut aloittajan ongelma muuttua helpommin ratkaistavaksi?.

Antti_Niiniranta kirjoitti:

Eri paksuisten kankaiden käyttö ei ole kustannusten kannalta kovinkaan tehokas ratkaisu kun puhutaan edullisista kankaista kuten polyesteristä. Vaakaleikatuissa purjeissa kahden eri kankaan käyttö lisää työmäärää, koska leikattavien palasten määrä ja saumametrit lisääntyvät ja hieman kangashukkaa. Esimerkiksi D/P AP 320, 360 ja 410 kankaissa hinta nousee noin 1 € / m kun mennään pykälän paksumpaan Cbreezessä ero on vielä pienempi. Jos vaikka ajatellaan 40 neliön isopurjeessa tehtävän noin kolmannes kevyemmästä kankaasta niin mateeriaalikuluissa säästetään 15€. Tuo 15 € häviää moninkertaisesti lisätyömäärään ja hukkaan. Painon säästöä toki tulisi luokkaa 500 g joka ei 25-30 kg purjeessa ihan hirveästi tunnu.

Radiaalileiktussa purjeessa eri kangasvahvuuksien käyttö ei juurikaan lisää työaikaa jos purje on riittävän suuri, mutta kangashukka kyllä kasvaa. Radialpurjeissakaan ei ole purjeen tuotantokustannusten kannalta järkevää käyttää eri paksuisia kankaita jos materiaalit ovat edullisesta päästä. Esim DCX kankaissa hinta muuttuu myös tuon noin 1 € / m per paino. Merkittävää kustannussäästöä saavutetaan vain jos kevyempi kangas on reilusti halvempaa kun paksumpi. Esimerkiksi dyneema laminaateissa hinta-ero on 5-10 €/m vierekkäisten kangaspainojen välillä. Vielä suuremman "säästön" saa kun vaihdetaan "dyneema" purjeesta mahdollisimman iso osa polyesteriksi. Dyneema laminaatit kun ovat noin tuplahintaisia polyesterilaminaatteihin nähden.

Lue lisää

Kiitos Antti, että jäät purjeentekijän tietoja tänne! Ei haittaisi, jos purjemaakarit antaisivat vastaavaa tietoa myös webbisivuillaan.

seppomartti kirjoitti:

Tulimme jälleen kaikki viisaammaksi mutta tieto lisää tuskaa. Ei tainnut aloittajan ongelma muuttua helpommin ratkaistavaksi?.

Warp drive kankaaseen olemme livenä törmänneet vain korjausprojektien yhteydessä. Ilmeisesti tästä materiaalista tehtyjä purjeita ei mahdottoman paljon Suomessa ole. Näiden muutamien huoltohommien perusteella valitsisin ennemmin jonkun muun radial leikkaukseen soveltuvan kudotun kankaan.