kaksi naamainen uskovainen

Kaksinaamainen on yhdyssana. Mitä tarkoitat, sääntö kun poikkeus. Millainen sääntö silloin on?
On todettu, että suomalaisten luku- ja kirjoitustaito on vähenemässä.
Alan uskoa siihen.

Eihän voi olla järkevä ja sitten puhua jumalasta.

Eli, jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinen.
Sääntöhän se pitäisi olla.
Sitten, pitää muistaa, että uskovaisuus kantaa sisällään niin ateisteja, muotokristittyjä, kristittyjä, sekä Jumalan omia.
Siinäpä sitä pähkäilemistä, että kenestähän aloittaja puhuu. Ehkä itsestään.

Aiheestahan on tehty tutkimuskin, joten olet oikeassa. Otan pieniä sitaatteja:

"Ja pojat oli kaikki siinä ympärillä, mut ne ei kukaan tehny rumia homoille, ei kukaan tehny. Ja senhän mää tiiän, että kun korsuun tuli pimeetä, niin kaikki oli korvat höröllään. Mutta mehän oltiin varovaisesti ja hiljaksiin. Kyllä niitä oli siellä monia muitaki pareja kun me."

"Kun oltiin Syvärillä, me asuttiin korsuissa. Niitä lämmitettiin kaminalla ja oli laitettu puuliiterit ja kaikki, koska oltiin asemissa pitemmän aikaa. Ja yksi talvi hain puita sieltä puuliiteristä, niin siinä kaks poikaa - tulin niin hiljaa ilmeisesti, että ne ei kuullu - toinen oli polvillaan sen toisen vehkeen kanssa, vetäs kuule siinä. Ja minä vaan näytin kädellä, että olkaa kaikessa rauhassa. Sen jälkeen kun me nähtiin toisiamme, niin nyökättiin. Ei me tunnettu toisiamme, me oltiin samasta komppaniasta mutta eri joukkueesta. Kyllähän siellä niitä oli."

"Parhaita kavereita ammuttiin tohjoksi, vatsat auki ja päät muusina. Ne oli vähän liian rajuja kokemuksia kestettäväksi. Ei kukaan ollut valmis sellaisia asioita kohtaamaan. Kyllä niistä painajaisia sai. Oli kehitettävä sellainen suojaava kuori niitä kaikkia nähtyjä ja koettuja asioita vastaan. Siis suojauduttava rauhan aikanakin. Sillä lailla sitä yksi jos toinenkin piti itsensä aisoissa. Ei ollut muutakaan vaihtoehtoa."

"Seksi se veti sinne kaduille miehiä iskemään. Kukaan ei tiennyt elääkö sitä huomenna ja tuleeko huomista aamua ylipäätään ollenkaan. Niin sitä sitten elettiin kuin viimeistä päivää. Otettiin kaikki irti. Se oli estotonta touhua se!"

"Sota-aika oli ihan päinvastoin, silloin oli isompia ongelmia ja silloin ei homoista välitetty oikeastaan mitään, se oli hyvin vapaamielistä aikaa. Stockan edessä oli ratikkapysäkki, jonain sumuisena iltana - kaikki valot oli vekka kadulta pommitusten takia - keskellä ratikkapysäkkiä, keskellä katua naitiin jonkun kaverin kanssa. Jotkut hahmot oli siinä vähän matkan päässä, eikä ne tullu lähelle kun ne huomas, että siellä oli jotain tällästä tapahtumassa. Mä en muista mitään protesteja heterojen taholta sillon, se tuli sodan jälkeen, sitten ruvettiin moralisoimaan kauheesti ja nää lait tuli korostetusti esille."

"Sodan jälkeen tuli usein kadulla vastaan miehiä, joilla oli vaimot ja lapset ympärillään. Samoja miehiä, joiden kanssa oltiin sodan aikana oltu seksihommissa. Kun sodan aikana ei ollut naisia saatavilla, nämä aviomiehet ja isät olivat hakeneet iloja meikäläisten maisemista. Mehän mentiin ulos, että saatais naida miesten kesken."

Ei siis mitään ihmettelemistä koko asiassa, normaalia rintamatouhua monen osalla.

Katsoo oikealle ja sitten vasempaan, tai pysyy keskellä tarkkaillen tilannetta.