Turun moottoritiellä pelleily jatkuu jatkumistaan. Vettä ei ole enää kuin viereisellä pellolla, mutta edelleen on tarjolla yksi kaista suuntaansa Kehä3 jälkeen Kirkkojärven kohdalla.
Liian vähän on niitä jotka vielä Enska Ikosta kuuntelivat ja hänen opeistaan jotain muistavat.
Muistelkaa koska ja missä on oikea vetoketjuperiaatteen kohta, jossa kaistat ja liikennevirrat yhtyvät?
Siellä on kyltti, jossa informoidaan kaistan jatkuvan 700m kunnes kaista yhtyy oikeaan kaistaan.
Moni luulee, että se on se viimeisin kohta kun pitää kaistaa vaihtaa. Kaikenlaatuista jarruttelua ja pysähtymistä näkee, kun "paniikissa" yritetään ilmoittaa ajotyylillä muille, että minä ainakaan en etuile.
OIKEA tapa on ajaa sinne kaistan päättymiskohtaan, jonne muodostuu se kuuluisa vetoketju! Automaattinen ja sujuva. Ei toimi näköjään Suomessa.
Nyt körötellään yhtä kaistaa kilometri jonossa ja toinen kaista liki tyhjä. Resurssit vajaakäytöllä! Vähemmästäkin ne oikein ajavat leimautuvat etuilijoiksi tyhjää kaistaa ajaessaan. Siinä pitäisi oikeasti olla kilometrin jonon sijaan kaksi 500m jonoa, jonka päässä vetoketju toimii automaattisesti ilman ihme osapuolien pokkurointeja.
YLE:n uutisiin tästä kertausluento, kiitos!
Liian vähän on niitä jotka vielä Enska Ikosta kuuntelivat ja hänen opeistaan jotain muistavat.
Muistelkaa koska ja missä on oikea vetoketjuperiaatteen kohta, jossa kaistat ja liikennevirrat yhtyvät?
Siellä on kyltti, jossa informoidaan kaistan jatkuvan 700m kunnes kaista yhtyy oikeaan kaistaan.
Moni luulee, että se on se viimeisin kohta kun pitää kaistaa vaihtaa. Kaikenlaatuista jarruttelua ja pysähtymistä näkee, kun "paniikissa" yritetään ilmoittaa ajotyylillä muille, että minä ainakaan en etuile.
OIKEA tapa on ajaa sinne kaistan päättymiskohtaan, jonne muodostuu se kuuluisa vetoketju! Automaattinen ja sujuva. Ei toimi näköjään Suomessa.
Nyt körötellään yhtä kaistaa kilometri jonossa ja toinen kaista liki tyhjä. Resurssit vajaakäytöllä! Vähemmästäkin ne oikein ajavat leimautuvat etuilijoiksi tyhjää kaistaa ajaessaan. Siinä pitäisi oikeasti olla kilometrin jonon sijaan kaksi 500m jonoa, jonka päässä vetoketju toimii automaattisesti ilman ihme osapuolien pokkurointeja.
YLE:n uutisiin tästä kertausluento, kiitos!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei se kapeikosta läpipääsyä auta yhtään onko siihen tunkemassa 2 autojonoa vai sujuvasti yksi.
Yksittäistapauksen kohdalla voi vetää paremmin sinun tyyli.
Paremmin kapeikko vetää, kun siihen menee 1 jono vauhdilla. Se taas edellyttää, että yhdistyminen ( eli hidastuminen ) tapahtuu ajoissa ennen kapeikkoa.
Ei kaksi autojonoa auta kapeikosta läpipääsyä, mutta kapeikkoa edeltävän jonon pituus puolittuu yhteen jonoon verrattuna.
Tampereen ohitustiellä on näkynyt kesäviikonloppuisin, kuinka Jyväskylään suuntava 9-tien liikenne ruuhkautuu ennen moottoritien loppumista niin kauas, että 12-tieltä tulevalla kiihdytyskaistalla lojuu autoja odottamassa pääsyä tielle. Samaan aikaan koko vasen kaista ammottaa tyhjyyttään.
Jos tilanne jatkuu pitkään, alkaa ramppi 12-tieltä mennä tukkoon, ja sitten ruuhka leviää sillekin teille.
Ruuhkautuneen tien kaikki kaistat on järkevää ottaa käyttöön.
Ei jonojen pituudella ole merkitystä ellei tukita risteyksiä. Aivan sama missä seisotaan. Nopein ruuhkan purku on yhdellä kaistalla täyellä nopeudella kapeikkoon.
***
Jos kaikki kuskit olisivat taidokkaita, niin kahden jonon vetoketjuttaminen toimisi LÄHES yhtä hyvin kuin yhden kaistan täysi nopeus, mutta sellaista ideaalitilannetta ei koskaan tule.
Emeritustutkija olettaa, että se yksi kaista syntyy jotenkin taidokkaasti. Ei pidä paikkaansa, sinne yhteen jonoon tunkee sieltä täältä autoja ja siellä täällä jarrutellaan . Jonon perään kaikki tälläinen pumppaus näkyy jatkuvana seisomisena. Ei siitä synny mitään taidokasta, turha luulla vaikka kaikki tietäisivät kapeikon olevan edessä.
Tarvitaan pelisääntö ja sellainen onkin olemassa lukuisien liikenneammattilaisten sanomana: vetoketju kapeikon eteen. Suomalainen kulttuuri ja tyyli ei tuohon taivu. "pelkäänpä että en pääse vaihtamaan kaistaa, vaihdan siis hyvissä ajoin"
"Ei jonojen pituudella ole merkitystä ellei tukita risteyksiä."
Ne risteykset ja liittymät tukkeutuvat helpommin, kun pidetään tapana yrittää siihen yhteen jonoon liian aikaisin. Mitä vilkkaampi liittymä, sitä nopeammin se tukkeutuu.
Esimerkkini kaltaisessa tapauksessa moottoritien lopussa oikealla kaistalla jonossa mateleva ei helposti anna tilaa kiihdytyskaistalla odottavalle ajoneuvoyhdistelmälle, vaan sen halutaan liittyvän oman auton taakse, jottei tarvitse ohittaa sitä joskus myöhemmin. Miksi et ohittaisi sitä heti käyttämällä tyhjää vasenta kaistaa, vaan haittaat liikenteen sujumista jäpittämällä oikealla kaistalla?
Jonon pituudella on sillä tavalla merkitystä, että mitä pidemmälle sen pää ulottuu, sitä todennäköisemmin koko jono tulee yllätyksenä normaalivauhtia ajaville. Tällöin peräänajojen eli tässä tapauksessa erittäin todennäköisten ketjukolareiden riski kasvaa.
"jono tulee yllätyksenä normaalivauhtia ajaville"
Suomessa automäärät ja ruuhkat ovat vielä pieniä verrattuna suureen maailmaan ettei tuolla ole muuta kuin haettua merkitystä, mutta ainakin moottoritienopeuksilla on syytä käyttää hätävilkkuja heti jonojen pysähtyessä, miksi ei muuallakin.
Vasta kavennuskohdassa rakennettu vetoketju aiheuttaa aina sähläämistä. Joukossa on tyyppejä "sinähän et eteeni tule", "no ei se nyt lähde rivakasti, niin minä menen", "no mitä, miksi et nyt mene, mene-mene-mene, ....ei nyt tule mitään - minä menenkin" jne. Tämä tekee pumppaamista kavennuskohtaan ja edellyttää kaikilta todella hidasta nopeutta, joka älyttömästi hidastaa kapeikon läpäisyä.
Autojen välit itse kapeikossa saattavat olla ylettömän pitkiä.
Kun 2 autojonoa normietäisyyksillä 80:n vauhdilla lähestyy kapeikkoa, niin pakosti täytyy jonojen nopeus pudota vetoketjussakin. Teoreettisesti lähes puoleen. Silti sähläämisen takia kolhimisvaara kasvaa.
Sillä on merkitystä eteneekö autovirta kapeikossa 40:n vai 80:n nopeutta.
Yksittäisen Erkin auton kannalta voi ja usein kapeikon ohittaminen onkin nopeinta ajamalla loppuvaa kaistaa kapeikon eteen ja pääsee johonkin väliin, mutta autoläjän ajaminen siihen hidastaa kaikkien muiden menoa kaikkein tehokkaimmin.
Kun kaistojen yhdistymistaistelu käydään ( vaikka vetoketjulla ) 100-200 metriä ennen kavennusta, niin yhden jonon nopeus ehtii kasvamaan täyteen vauhtiin tuohon kapeikkoon ja ruuhka laukeaa nopeimmin. Siis PAKOLLINEN hidasajovaihe siirretään kauemmas pois kapeikon kohdalta.
Sitä kauempana tehdyssä yhdistymisessä voi tulla muita haittatekijöitä.
Nopeus kapeikossa ratkaisee.
EOC
Ups!!!
Tuosta edellisestä jäi pois 1 oleellinen kirjoittamatta, että ajoissa tehdyssä yhdistymisessä on samaan aikaan esim. 10 autoa vaihtamassa kaistaa eri kohdissa.
Ts. yhdistymisprosessia on samaan aikaan tekemässä paljon osallisia. Vasta kapeikon kohdalla yhdistymissähläämistä on tekemässä kerrallaan vain 1 1 autoa.
Vetoketju toimii siten että on yksi yhdistymiskohta, ei se muuten toimi. Kokeile vaikka takkisi vetoketjulla. Nappeja voidaan laittaa kiinni satunnaisessa järjestyksessä.
Muuten on turha käyttää termiä liikenteessä.
"Vasta kavennuskohdassa rakennettu vetoketju aiheuttaa aina sähläämistä. Joukossa on tyyppejä "sinähän et eteeni tule",..."
Näitä tyyppejä on jonossa myös aiemmin, eikä heidän toimintansa muutu kavennuskohdassa, vaan on yhtä huonoa koko ajan.
"Sillä on merkitystä eteneekö autovirta kapeikossa 40:n vai 80:n nopeutta."
Niin on, kuten myös sillä, eteneekö autovirta _ennen_ kapeikkoa 40:n vai 80:n nopeutta. Monissa kapeikoissa nopeusrajoitus on jo alennettu, jolloin autovirran hidastaminen aiemmin aiheuttaa käytännössä tien hitaan osuuden pitenemisen.
"Yksittäisen Erkin auton kannalta voi ja usein kapeikon ohittaminen onkin nopeinta ajamalla loppuvaa kaistaa kapeikon eteen ja pääsee johonkin väliin, mutta autoläjän ajaminen siihen hidastaa kaikkien muiden menoa kaikkein tehokkaimmin."
Autoja ei ajeta läjään, vaan ne vaihtavat kaistaa kukin eri väliin viereistä jonoa.
"Siis PAKOLLINEN hidasajovaihe siirretään kauemmas pois kapeikon kohdalta."
Siirto ei siis ole hyödyllinen.
Et näköjään ymmärtänyt asiaa ollenkaan.
EOC
Olet näköjään huono selittämään ajatuksiasi.
Mikä tuo EOC on? Suomen kielen käyttäminen helpottaa aina keskustelua suomenkielisellä sivustolla.
Pikemminkin luulen, että on kyse naulaamisesta itsensä kiinni tuohon vetoketjuteoriaan kapeikossa, jossa yhdistyy 1 auto täältä, toinen auto toiselta.
Joku tulee tietysti nyt vinkumaan, että näin kerran 2 autoa peräjälkeen vaihtamassa kaistaa.
Jos olet seurannut tätä, niin joukossa on epävarmoja/taitamattomia/kokemattomia/pelokkaita/itsekkäitä yms., jonka takia tuo vetoketju ei KAPEIKOSSA tule koskaan toimimaan JOUHEVASTI ja SUJUVASTI.
Kokonaisuuden kannalta on toimivampi, että tehdään niitä vetoketjuja vaikka 20 samanaikaisesti sähläämään 100-200 m ennen kapeikkoa, jolloin yhdistymisen jälkeen vauhdit nousee , välit lyhenee ja kaikki pelaa niin prkeleen hyvin.
Ja, kun nämä on saatu yhteen jonoon ja täyteen vauhtiin, tulee seuraavat 20 sähläämään taas hyvissä ajoin ennen kapeikkoa jne.
---
EOC End of chat on kliffempi kirjoittaa kuin "kuule mulle riitti tästä soopasta jauhaminen, kiitti".
Mikä on 'kliffempi'?
Selkeät pelisäännöt auttaa, mutta niitä ei osata, vaan mennään suomalaisella jäärämenettelyllä (kaistanvaihto kauhistuttaa, koska se vaatii yhteispeliä).
Jos jonoon mennään silloin kun parhaaksi katsotaan (vilkkaan liikenteen aikana) aiheuttaa se lukuisissa kohdissa jarrutuksia ja kokonaisuus ei etene kuten se etenisi vetoketjuna yhtymiskohdassa.
Saati sitten jonon pituudesta aiheutuva ruuhka muihin solmukohtiin, joka ei niin paljon tosin haittaa moottoritiellä.
Ne on kiilareita,jotka tunkee kaistojen yhtyessä..
Mitä pitempi autojono, sitä voimaakkaampi piiskailmiö peräpäässä. Eli kyllä kaksi lyhyempää jonoa vetoketjulla vetää paremmin kuin yksi pysähtelevä jono.
Ei vedä.Näitä pättyviä kaistoja paljon pääkaupunkisedulla. Ne kilaajat sotkee rytmin ja hidastaa. Eriasia,jos risteys.
Liikenteen ammattilaisten ja poliisin mielestä vetoketju kapeikon edessä on oikea periaate. Koska suomalainen mielenlaatu, kansa ei niin uskalla tehdä ja ne jotka oikein tekevät, leimataan kiilailijoiksi....
Nauraa pitäisi vaikka itkettää pidentää työmatkaa puolella tunnilla sivu Kirkkojärven pelleilyn takia.
Vettä ei ole ollut viikkoon tiellä, miksi kaistaa ei avata? Tuliko joku virkamies tekemään "turvallisen" päätöksen vai?
S-tana!
Alla linkki videoon, jonka tein omasta videoklipistä vuosien takaa. Kyseisellä sillalla on kaksi kaistaa suuntaansa, ja menosuuntaamme korjausten takia toinen kaista oli suljettu lähes koko sillan alueelta. Valitettavasti videolle ei sattunut taltioitumaan se pätkä sillasta, missä toista kaistaa aletaan ensin kiilamaisesti kaventaa ja lopulta sulkea kokonaan. Tuon kiilan pituus oli useita satoja metrejä, ja siitä oli useita varoituksia ennen sen alkua. Sillan pituushan on n. kuusi kilometriä.
Kuten videolta kuuluukin, sillalle ajettiin 45 m/h (n. 70 km/t) rajoitusalueella 68 m/h (108 km/t) nopeudella, ja vetoketju toimi oikein hyvin, kun siihen oli sovittelumatkaa varattu riittävästi. Yksikaistaisella osuudella nopeus oli mittarin mukaan 65 m/h (104 km/t).
Hulppeaa oli meno, mutta selvästi kaikki ympärillämme tunsivat tuon kavennuksen, kun jo sillalle tullessa ajettiin niin mittavaa ylinopeutta. Sanomattakin on selvää, että kaikki myös ymmärsivät vetoketjun toimintaperiaatteen, mutta Amerikkahan onkin autoilun emämaa.
https://www.dropbox.com/s/l5t4dljf4lxlae5/Richmont-SanRafael.mp4?dl=0
Videoltasi ei näy, mutta puheestasi ymmärsin niin ettei ajeta päättyvän kaistan päähän tekemään vetoketjua vaan sitä tehdään jo hyvissä ajoin ja useilla autoilla samanaikaisesti ja koko ajan liikkeessä. Näinkö?
Edellyttää tietenkin, että tiedetään tai näytetään jo hyvissä ajoin kaistan pättyminen.
Hyvin tuntui vetävän.
Juuri niin, ja tapahtuman muotokin oli kuin vetoketju, kun tila kapeni hiljalleen tila haettiin ja annettiin suhteellisesti lähes pysähtyneessä tilassa. Nopeudella ei ollut siihen merkitystä mutta kyllä siihen, että noinkin pitkän sillan ylitys sujui nopeammin. Niin, ja tiedotus tulevasta oli tosiaankin ihan jotain muuta kuin Suomessa taulu kaistan loppumisesta mutta ei itse tiellä mitään kavennusta ennen sitä. Tuo kavennushan estää tehokkaasti etuilun.
Katselin videonauhaa muutaman minuutin alkuun päin, ja teoria saattaa olla niinkin, että kun nopeudet nousivat sillalle tultaessa, jono harveni, jolloin tuo vetoketjun muodostaminen oli ällistyttävän helppoa. (Toimisiko se myös toisin päin. Kavennus alkaisi jo rajoitusnopeuden alueella, jolloin välimatkat ovat suuremmat ja suhteelliset nopeuserot pienemmät ja lomittuminen olisi siten helpompaa.)
Tietysti kaikkien piti ajaa samaa tai lähes samaa nopeutta, mutta hitainkin (kuorma-auto) niin kovaa, että haitaria ei syntynyt kilometrienkään matkalla, mikä on suoranainen ihme - siis suomalaisesta näkökulmasta katsottuna.
Tunnustan kyllä, että Suomeenkin kaipaan tuollaista yhteispeliä - vaikkapa vaatimattomamminkin. Nythän sitä ei ole lainkaan.