Sosialismi kapitalistisen markkinatalouden vaihtoehtona onnistuttiin kaatamaan. Kapitalistisen markkinatalouden materialistiset houkutukset olivat niin voimakkaita, että rusensivat lopulta totalitaristisen sosialistimallinkin alleen.
Jäljelle jäi kuitenkin kysymys, miten saada kapitalismi nujerretuksi. Kansainvälinen kapitalismi voimistui sosialismin kaatumisen jälkeen. Voimistuminen oli luonnollista, koska päävastustaja kaatui ja syntyi uusia markkinoita.
Länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat pitkälti perusteneet ay-liikkeen ja revisionistisen poliittisen vasemmiston voimaan. Näiden ansiosta työvoimavaltaisen kapitalismin tuottamaa hyötyä on jaettu yhteiskuntaan tasaisesti. Kapitalismille työvoimavaltaisuus on ollut kustannusmielessä kirous, mutta tuotteiden kysynnän lisäämisen suhteen siunaus.
Nyt tilanne on vähitellen muuttunut ja sen vuoksi on tullut aiheelliseksi kysyä, miten kapitalismi saadaan nujerrettua. Muutoksen ovat aiheuttaneet automatisaatio ja globalisaatio. Työvoiman tarve on vähentynyt tai sitä on voitu laajemmin kilpailuttaa. Kapitalismin tuotto on tämän seurauksena alkanut jäädä yhä harvempiin käsiin.
Jäljelle jäi kuitenkin kysymys, miten saada kapitalismi nujerretuksi. Kansainvälinen kapitalismi voimistui sosialismin kaatumisen jälkeen. Voimistuminen oli luonnollista, koska päävastustaja kaatui ja syntyi uusia markkinoita.
Länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat pitkälti perusteneet ay-liikkeen ja revisionistisen poliittisen vasemmiston voimaan. Näiden ansiosta työvoimavaltaisen kapitalismin tuottamaa hyötyä on jaettu yhteiskuntaan tasaisesti. Kapitalismille työvoimavaltaisuus on ollut kustannusmielessä kirous, mutta tuotteiden kysynnän lisäämisen suhteen siunaus.
Nyt tilanne on vähitellen muuttunut ja sen vuoksi on tullut aiheelliseksi kysyä, miten kapitalismi saadaan nujerrettua. Muutoksen ovat aiheuttaneet automatisaatio ja globalisaatio. Työvoiman tarve on vähentynyt tai sitä on voitu laajemmin kilpailuttaa. Kapitalismin tuotto on tämän seurauksena alkanut jäädä yhä harvempiin käsiin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ay-liikkeellä on nykyisin yhtä paljon myönteistä ja tasaista annettavaa työväestön (saati työttömien) hyvinvointiin kuin punakapinalla.
Suomen kansalaisten välillä vallitseva
hiukkasen tasainen hyvinvointi ei mitenkään perustu ay-liikkeeseen tai vasemmistoon.
Se perustuu suomalaisiin.
t:jarmo
Kapitalismiin liittyy minun mielestäni haittoja vain silloin, kun tapahtuu liiallista ja globaalia omistuksen (pääomien) keskittymistä ja sitä kautta syntyy hallitsevia markkina-asemia eri teollisuusaloille, mikä puolestaan estää vapaan markkinatalouden toiminnan siitä näkökulmasta, että uusien yrittäjien olisi mahdollista päästä kilpaileman näille toimialoille.
Kapitalismia ei minusta siis tarvitse nujertaa, mutta sen haitat voidaan pitää jonkin verran kurissa sellaisella vapaata kilpailua edistävällä, kansainvälisellä lainsäädännöllä, joka estää kartellit ja oligopolistiset harvainvallat, ja suosii mahdollisimman useiden yrittäjien pääsyä mille tahansa toimialalle.
Vaikka keskittyminen suuriin yksiköihin on usein kapitalisteille (yritysten omistajille) järkevä tavoite, on kuitenkin havaittu,m että asiakkaille ja kuluttajille on aina sitä edullisempaa, mitä useampia yrittäjiä kullakin toimialalla on, ja mitä vapaampa on kaikkinainen kilpailu - etenkin hintakilpailu - hyvin useiden yrittäjien välillä.
Vapaasta kilpailusta huolehtiminen siis nujertaisi minun mielestäni tehokkaimmin kapitalismin - pääomien globaalin keskittymisen - ongelmat.
Vapaa kilpailu torjuu kyllä osan kapitalismin haitoista. Siinä olen ehdottomasti samaa mieltä. Mutta kilpailu ei kykene torjumaan niitä uhkakuvia, joita itse toin esille.
Otetaan niitä vielä kertauksen vuoksi tähän:
1) Automatisaatio on johtanut siihen, että yritykset tarvitsevat hyödyketuotantoon aikaisempaa paljon vähemmän työntekijöitä. Markkinoiden imu ei kykene lisääntymään samassa tahdissa automatisaation tehon kanssa. Tuloksena on työttömyyttä. Tästä seuraa se, ettei yritysten hyöty enää jakaudu ihmisten kesken niin tasaisesti kuin ennen. Yhä pienenevä eliitti korjaa kaiken hyödyn ja yhä suurempi työttömien armeija köyhistyy.
2) Globalisaation eli maailmanlaajuisten vapaiden markkinoiden vuoksi yritykset voivat kilpailuttaa työväestöä ja siirtää tuotantoa halvan työvoiman maihin. Nämä siirtymät aiheuttavat suuria ongelmia kehittyneissä valtioissa, joissa työttömyys lisääntyy.
3) Tuloerojen kasvu kiihtyy ja pahimmassa tapauksessa vinouttaa tulonjaon kokonaan, niin, että suuri keskiluokkakin kurjistuu. Kun näin alkaa käymään, yritysten tuotteiden ostovoima heikkenee eli tuotteilta menevät markkinat alta. Tällainen kierre johtaisi kapitalismin itsensä suuriin vaikeuksiin, mutta aiheuttaisi kansalaisyhteiskunnassa vielä rajumpia mullistuksia.
4) Kapitalismin taipumus houkutella ihmisiä ylettömään kerskakulutukseen johtaa siihen, että alkaa esiintyä pulaa luonnonvaroista. Ihmispopulaation lisääntyminen ja vaurastuminen lisäävät kulutusta kiihtyvästi siihen asti, kunnes luonnon lait tulevat vastaan. Ensimmäisenä listalla on öljy. Öljyn hinnan raju nousu voisi aiheuttaa suuren luokan taloudellisen mullistuksen.
Vapaaseen markkinatalouteen perustuva kapitalismi on erittäin tehokas talousjärjestelmä. Se on niin tehokas, että meiltä ihmisiltä jää helposti huomaamatta ne vaarat, jotka tähän ylitehokkuuteen sisältyvät.
Kysymys on vähän samasta kuin, että olemme pitäneet Cassius Clayta eli Muhamed Alia suurena ja lähes voittamattoman nyrkkeilysankarina. Hänen suurena aikana monikaan ei tullut miettineeksi sitä, mitä jatkuva päähän hakkaaminen hänenkin kohdallaan tuo myöhemmin tullessaan. Eli pitäisi nostaa tällaista hakkaamista miksikään ylivertaiseksi ihanteeksi, jos se sisältää merkittäviä riskejä. Vähän tähän tapaan olemme ehkä liian luottavaisina tuudittautuneet siihen uskoon, että markkinatalous kykenee kyllä itse korjaamaan virheensä.
Tämän hetken yhteiskunnista USA on kaikkein huonoimmin varautunut kapitalismin mahdollisiin takaiskuihin. USA ja sen kansalaiset ovat velkaantuneet täysin holtittomasti uskoessaan talouden jatkuvaan kasvuun. Tällaiseen saumaan osuva öljykriisi aiheuttaisi erittäin kovan kolauksen USAn talouteen. Itse uskon, että tämä eräs päällimmäisiä syitä sille, että USA hyökkäsi Irakiin. Se haluaa varmistaa tällä öljyrikkaalla alueella sen, ettei öljyntuotantoa supisteta ainakaan kansainvälispoliittisilla perusteilla.
Ongelmien oikea hahmottaminen on edellytys sille, että niihin voidaan etsiä ratkaisuja. Minulla ei ratkaisuja valitettavasti ole, mutta kommentoin ongelmia hieman.
Automatisaatio on ilman muuta johtanut työttömyyteen, samaan suuntan on vaikuttanut kaikki keskittyminen ja kapitalismille ominainen kustannustehokkuusajattelu, jolla pyritään kasvattamaan sijoitetun pääoman tuottoa. Haitat ovat kuitenkin pienemmät siinä vaihtoehdossa, jossa pidämme huolen vapaan kilpailun säilymisestä kuin siinä, jossa sallimme kapitalismille "vapaat kädet".
Globalisaation yksi piirre on työväestön kilpailuttaminen, josta on kuitenkin se globaali hyöty, että tuotannon siirtyessä kehitysmaihin, se nostaa näiden maiden työntekijöiden elintasoa ja alkaa luoda sinne kasvavia markkinoita, mikä tasoittaa kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden hyvinvoinnin eroja. On vain pidettävä lainsäädännöllä huoli siitä, ettei työntekijöitä riistetä, vaan toiminta on kussakin maassa oikeudenmukaista sen maan sisäisen tilanten kannalta.
Tuloerojen kasvua en osaa pitää pahana asiana palkkatulojen osalta, koska en näe mahdollisena sellaista sääntely-yhteiskuntaa, jossa palkkaerot tasattaisi. Se vie yritteliäisyydeltä ja ahkeruudelta motiivit. Pääomatulojen verotuksen harmonisointi kansainvälisesti voisi olla kuitenkin paikallaan, samoin spekulatiivisen keinottelun pikavoittojen verotus. En vain osaa sanoa, miten sen voisi toteuttaa.
Kerskakulutus lähtee ihmisen geeneistä, ei kapitalismin houkutuksista, sillä kerskakulutusta on ihan jokaisessa talous- ja yhteiskuntajärjestelmässä. Luonnonvarojen suhteen vi ongelmia tulla, mutta pidän kehittyneitä maita kuitenkin aika valveutyuneina ja hyvänä sitä, että tämä valveutuneisuus on voimakkaasti kasvanut aivan viimeisten vuosikymmenten aikana. Uskon myös, että öljylle löytyy korvaavia energialähteitä; vety ja hybridimoottorit ehkä jo aika piankin lähitulevaisuudessa.
Toin edellä esiin ehkä korostetusti ongelmien kääntöpuolia. Tällä en kuitenkaan halua mitätöidä ongelmien olemassaoloa, vaan korostaa, että ratkaisuja löytyy. Uskon nimittäin ihmisen ylivertaiseen luovuuteen siinä tilanteessa, kun uhka todella tiedostetaan: Silloin alkaa myös ratkaisuja löytyä ja tahtoa niiden toteuttamiseen.
Casius Clay ei ollut täsä suhteessa aivan tarpeeksi luova, mutta taisi menestyä vapaassa kilpailutoiminnassa ottamalla riskejä ja kantamalla niistä vastuun itse.
USAn tilanne voi näyttää huolestuttavalta, kun kansakunta on jakautunut kahtia: monipuolisesti ajatteleviin, korkeasti koulutettuihin, liberaalisti ajatteleviin ja sosiaalisesti valveutuneisiin, ja tällä hetkellä enemmistönä oleviin, joita en nyt viitsi enempää kommentoida. Tilanne USAssa kuitenkin muuttuu samalla, kun kansa siellä valveutuu ja vaihtaa vallassaolijoita. Sillä tavalla toimii demokratia, johon uskon myös.
Kapitalismi murtuu ihan samalla tavalla kuin sosialismikin murtui. Hiljaa ja näkymättömästi, sisältä päin.
Se on murtunut sitten kun Kauppalehti on yhtä vähän luotettu kuin Pravda, kun se nähdään samanlaisena propagandajulkaisuna. Ja kun ihmiset naureskelevat taloususkonnon iltahartauksille, tv:n talousuutisille.
Se on murtunut sitten kun Mielipidepankin kaupungistumista, kilpailukykyä ja kannattavuutta käsitteleviä kirjoituksia kukaan ei enää ota tosissaan.
Ei siihen saata niin kauaa mennä. Kapitalismi kuihtuu uskon puutteeseen. Toinen mahdollisuus sitten on, että ihmiset näännytetään. Kumpaa veikkaat?
En oikein usko, että kapitalismi kuihtuu uskonpuutteeseen ja vielä vähemmän siihen, että ihmiset näännytetään.
Olen pessimistisempi. Talouden kriisitymisellä on taipumus muuttua kansalaisyhteiskunnan tasolla poliittiseksi ääriliikehdinnäksi. Näin on käynyt ennenkin. Kapitalismia yritettiin 30-luvulla taltuttaa sekä sosialismin että fasismin keinoin ja tuloksena oli 50 miljoonan ihmisen hautajaiset ja useinmiten vielä ilman asianmukaisia kukkaisseremonoita ja papin puheita. Talouden kriisiytymiselle pitää löytää syyllisiä, jotta heidät voidaan karkottaa, panna vankilaan tai tappaa.
Euroopassakin tällaisen kriisiytymisen elementit ovat valmiina. Melkoinen muuttoliike on tuonut Eurooppaan väkeä, joka tullaan kyllä sitten myös ensimmäisenä syyllistämään vaikeuksista.
Lyhyen kantaman huoli on esim. seuraava vakava öljykriisi. On laskettu, että noin 5-10 vuoden kuluessa öljyn kysyntä alkaa selkeästi ylittää tarjonnan. Kehittymättömämmän maailman vaurastuminen luo lisää kysyntää ja samalla öljyvarat alkavat ehtyä. Tällainen loisi mahdollisesti riittävän sysäyksen yhteiskuntien epävakaaseen kehitykseen. Sellaisessa tilanteessa kustannussäästöjä voidaan aina vain kiihtyvämmin etsiä ihmistyöstä. Se taas kasvattaisi työttömyyttä ja vaarantaisi hyvinvointivaltioiden sosiaalisen kantokyvyn.
Sinä, Soikko et nyt pysty erottamaan kepulaisuuden torjuntaa kapitalismin ei-toivottujen ilmiöiden nujertamisesta. Kepulaisuudessa on kyse siitä, että jo nyt ennen mahdollista kapitalismin kriisiä horjutetaan yhteiskunta tuollaista kriisiä slmällä pitäen puolustuskyvyttömäksi. Juuri nyt kun vielä mennään aallon harjalla, pitäisi luoda parempia puskureita sitä silmällä pitäen, että hyvinvointivaltio kestää seuraankin iskun. Keskustan politiikkana on jakaa rahaa kaikkeen kannattamattomaan.
Pelkään siis kovasti sitä, että olet täysin väärässä. En usko, että kapitalismi murtuu hiljaa ja näkymättömästi. Minä povaan ennemmin ryskettä ja näkyvyyttä. Toivon silti, että meistä sinä olisit tässä oikeassa.
En hetkeäkään epäile etteivätkö maalailemasi uhkakuvat toteutuisi. Pessimistisempi olen siinä suhteessa, etten usko nykyisillä perusteilla toimivasta taloudesta löytyvän sen enempää opillisia kuin rakenteellisia edellytyksiä suunnistaa muualle kuin umpikujiin.
Syvätasolla vaikuttavat historialliset voimat ovat toinen juttu. Niiden rooli on todellinen, mutta mikä, jää nähtäväksi. Jännitys säilyy loppuun asti.
Suurin ongelma nykyajan yhteiskunnassa ei ole sosialismi tai kapitalismi. Suurin uhka on kansainvälinen rikollisuus ja väkivalta, kidutukset ja terrorismi.