Kesäkuussa 1939 sotamarsalkka Mannerheim oli niin vakuuttunut suursodan syttymisestä, että hänen mielestään Suomen oli lopultakin pantava ilmapuolustus kuntoon. Marski valtuutti eversti Paavo Talvelan neuvottelemaan hävittäjäkaupoista Yhdysvalloissa.
Talvela onnistuikin yhdessä Washingtonin lähettiläämme Hjalmar Procopén kanssa pääsemään sellaiseen sopimukseen, että ilmavoimillemme toimitetaan Atlantin takaa parisen sataa uudenaikaista hävittäjää. Yhdysvaltalainen liikepankki lupasi antaa tarvittavan lainan edellyttäen, että Suomen hallitus takaa sen. Meillä oli USA:ssa tuohon aikaan hyvä maine velan takaisin maksajana.
Juhannusalusviikolla 1939 Mannerheim esitteli mielestään onnistuneen kauppasopimuksen valiokunnalle, joka pohti perushankintojen rahoittamista. Marski päätyi tilannekatsauksessaan sellaiseen johtopäätökseen, että elimme varustautumisen kannalta viimeisiä viikkoja. Hänen mukaansa sota syttyy hetkellä millä hyvänsä, ja sen jälkeen aseita ei maailmalta enää ostettaisikaan.
Kokoukseen osallistunut Väinö Tanner ilmoitti siltä istumalta, ettei valtiovarainministeriö tule osoittamaan markkaakaan mokomaan asekauppaan. Suomi ei hänen mukaansa tarvinnut hävittäjiä, joilla vain pommitettaisiin työläisiä.
Niin ikään paikalla ollut pääjohtaja Risto Ryti ilmoitti, ettei Suomen Pankki tulisi antamaan valuutan maastavientilupaa tämän tapaiseen tarkoitukseen.
Marski loukkaantui, sanoi eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävistä ja marssi ulos. Huoneeseen jäänyt Tanner totesi silloin, että ”vanha sotamarsalkka näyttää menettäneen järkensä. Hänen oikea paikkansa olisikin mielisairaalassa."
Talvela onnistuikin yhdessä Washingtonin lähettiläämme Hjalmar Procopén kanssa pääsemään sellaiseen sopimukseen, että ilmavoimillemme toimitetaan Atlantin takaa parisen sataa uudenaikaista hävittäjää. Yhdysvaltalainen liikepankki lupasi antaa tarvittavan lainan edellyttäen, että Suomen hallitus takaa sen. Meillä oli USA:ssa tuohon aikaan hyvä maine velan takaisin maksajana.
Juhannusalusviikolla 1939 Mannerheim esitteli mielestään onnistuneen kauppasopimuksen valiokunnalle, joka pohti perushankintojen rahoittamista. Marski päätyi tilannekatsauksessaan sellaiseen johtopäätökseen, että elimme varustautumisen kannalta viimeisiä viikkoja. Hänen mukaansa sota syttyy hetkellä millä hyvänsä, ja sen jälkeen aseita ei maailmalta enää ostettaisikaan.
Kokoukseen osallistunut Väinö Tanner ilmoitti siltä istumalta, ettei valtiovarainministeriö tule osoittamaan markkaakaan mokomaan asekauppaan. Suomi ei hänen mukaansa tarvinnut hävittäjiä, joilla vain pommitettaisiin työläisiä.
Niin ikään paikalla ollut pääjohtaja Risto Ryti ilmoitti, ettei Suomen Pankki tulisi antamaan valuutan maastavientilupaa tämän tapaiseen tarkoitukseen.
Marski loukkaantui, sanoi eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävistä ja marssi ulos. Huoneeseen jäänyt Tanner totesi silloin, että ”vanha sotamarsalkka näyttää menettäneen järkensä. Hänen oikea paikkansa olisikin mielisairaalassa."
Vastaukset 8
Vanhimmat
200 uudenaikaista hävittäjää olisivat jopa voineet estää Neuvostoliiton hyökkäyksen. Neuvostoliiton hyökkäystaktiikka perustui sille ettei Suomella ollut lentokoneita.
Käytettiin teitä eikä levittäydytty maastoon. Hävittäjät olisivat voineet tappaa teille tuhansia venäläisiä.
80 ajanmukaista hävittäjää USA:sta saatavalla lainalla. Ainakin osa olisi ehtinyt Talvisotaan, sillä valmistus olisi ollut nopea käynnistää.
Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti oli myös lainaa vastaan.
Pian hän oli sotahallituksen pääministerinä haalimassa vanhentuneitakin koneita Suomen ilmavoimille.
Stalinkin sanoi talvisodan jälkipuinnissaan, että heille olisi käynyt huonosti, jos Suomella olisi ollut lentokoneita.
Kun puhe kääntyi siihen etteivät neuvostojoukot osanneet hiihtää vaan käyttivät teitä.
Vahvoilla ilmavoimilla on nykyäänkin ratkaiseva merkitys sodassa. Maavoimat eivät voi toimia ellei omilla ilmavoimilla ole ilmaherruutta.
Suomella ei valitettavasti yksin ole varaa riittävän vahvoihin ilmavoimiin. Natolta voisimme saada lisää koneita apuun jos olisimme Naton jäsen.
Niinistökin vaikuttaa Tannerin tapaan liian hyväuskoiselta tai jopa suuruudenhöpsöltä.
Puolalaislehti Gazeta Wyborczan haastattelu presidentti Sauli Niinistöstä on julkaistu Euractiv-uutissivustolla.
Onnistuin löytämään yhteisen kielen niin (Vladimir) Putinin kuin Trumpinkin kanssa, presidentti Sauli Niinistö toteaa haastattelussa.
Haastattelija kysyy ”pelkäättekö joutuvanne uudelleen Venäjän uhriksi”.
En usko, että moni suomalainen pelkää Venäjän hyökkäystä – enkä laske itseänikään tähän (pelkäävien) ryhmään
Ukrainan tapahtumat eivät ole Niinistön mukaan muuttaneet paljoa Suomessa.
"Yhteisen kielen Putinin ja Trumpin kanssa" melkoinen saavutus pikkumaan presidentiltä.
Ikuiseen rauhaan uskominen on kaikkein vaarallisinta turvallisuuspolitiikkaa. Sillä saa demokratiassa hyvin ääniä koska kansa ei halua kuulla sodasta puhumista.
Sosiaalidemokraateilla oli ennen sotia sellainen pasifistinen rauhanaate ja suuri kannatus kansan parissa.
Siten he he pystyivät estämään armeijan asehankinnat.
Sotia tietenkin tulee ja s talvisotaan jouduttiin "malli Cajanderilla". Oli ihme ettei koko maata menetetty.
Nykyäänkin Suomen eduskunnassa on monia ikuiseen rauhaan uskovia vasemmistolaisia .
Käsittääkseni Suomi ei mennyt Natoon kun Venäjän uskottiin muuttuvan hyvään suuntaan.
Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta laati 10 vuotta sitten kolme Venäjä-skenaariota. Kolmannesta arvioitiin, ettei se olisi edes mahdollinen, mutta juuri se toteutui.
SKENAARIO 3 – OSUI TARKASTI
Skenaario 3 ennusti, että Venäjästä tulee kovan ja vahvan vallan Venäjä.
Venäjää hallitaan skenaariossa pelolla. Ulkomaisten toimijoiden tulkitaan olevan vihamielisiä Venäjälle ja jopa syitä Venäjän ongelmiin. Erityisesti epäillään humanitaaristen arvojen suojaverhossa toimivaa salaliittoa, joka uhkaa Venäjän valtiollista suvereniteettia ja alueellista eheyttä.
Valtaa pitävä eliitti muodostuu 2017 niistä, jotka hallitsevat salaista poliisia, armeijaa ja suuria energiayhtiöitä. Eliittiin kuuluvat myös julkisen vallan avainpaikoilla toimivat henkilöt.
Taloudelliset edellytykset eliitin pysymiselle vallassa tulevat ennen muuta energian viennistä. Talouden pohja ei ole monipuolistunut vuodesta 2006.
Tavallinen kansalainen voi elää varsin turvallisesti, jos hän välttää sotkeutumasta valtakoneiston vaarallisina pitämiin asioihin.
Eliitti on kääntänyt itseensä kohdistuvan kritiikin vihaksi toisia kansoja kohtaan sekä maan sisällä että ulkopuolella. Kurjuudessa elävää lohduttaa, että hän voi ylpeästi sanoa olevansa venäläinen ja halveksia muita.
Kolmannen skenaarion mukaan Venäjän asevoimia kasvatetaan uhkakuvia maalailemalla.
Viranomaiset ruokkivat aktiivisesti epäilyjä siitä, että ulkomaalaiset kansalaisjärjestöt uhkaavat järjestystä ja venäläisyyttä. Sotia Etelä-Kaukasiassa ja muualla käydään isänmaallisessa hengessä venäläistä väestöä puolustaen. Keski-Aasiaa ja Ukrainaa pyritään salaisen poliisin operaatioin pitämään Venäjän valtapiirissä.
Tiedotusvälineet ovat eliitin hallinnassa. Myös internet on otettu tarkkaan valvontaan. Kansalaisten oikeusturva ja varsinkaan tasavertainen kohtelu oikeudessa ja henkilökohtaisessa turvallisuudessa ei toteudu lainkaan vuonna 2017.
Venäjällä ei ole toimivaa todellista oppositiota ja korruptio ulottuu valtakoneiston korkeimmille tasoille. Ainakin puheiden tasolla suurvaltasuhteissa on palattu kylmän sodan kaltaiseen asevarustelukilpaan ja molemminpuoliseen epäluottamukseen.
Venäjän asevoimat korostavat uhkakuvia, joiden vastapainoksi asevoimia kehitetään. Venäjä suhtautuu jyrkän kielteisesti Naton laajentumiseen ja pyrkii eri menetelmin painostamaan intressipiiriinsä kuuluvia maita pysyttelemään Naton ulkopuolella.ntaan.