Pienellä matkaan .
Mitkä pikku paateista on ns. vankkoja merikelpoisia .
Esim. itselleni tulisi mieleen Bluebird 25, IF-marieholm 26 ,Jasmine 25 myös Albinilta cirrus 78 .
Minkä valitsette jos pitäisi lähteä pidemmälle esim. Visby.
Mitkä pikku paateista on ns. vankkoja merikelpoisia .
Esim. itselleni tulisi mieleen Bluebird 25, IF-marieholm 26 ,Jasmine 25 myös Albinilta cirrus 78 .
Minkä valitsette jos pitäisi lähteä pidemmälle esim. Visby.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Guy 22 ja Lohi 25 soveltuvat oikein hyvin Visbyn reissuun merikelpoisina pikku purkkareina.
Niillä pääsee tarvittavaan 4 solmun keskivauhtiin, ettei tartte valvoa useampaa yötä putkeen noudattaen meriteiden sääntöjen vaatimusta tähystyksestä.
Liputan Jasmine 25 puolesta. Sisätilat loistavat pidemmälle reissulle ja kovimmistakin merenkäynnissä kokemusta Hki-Kiel-Hki (2011)
Bluebird 25 on kuuluisan Sparkmans&Stephens-suunnittelutoimiston piirtämä ja tukevasti rakennettu pieni avomeripursi. Toinen aloittajan vaihtoehto, Marieholms IF, on niin ikään merikelpoiseksi koettu. Molemmista löytyy faktaa ja mielipiteitä. Tälläkin foorumilla on aiemmin keskusteltu näistä veneistä ja olen kertonut oman käsitykseni Jasmine 25:stä. Sen merikelpoisuushan sai kritiikkiä aikanaan. Venettä pidettiin kiikkeränä ja heppoisena esikuviinsa varrattuna. Sunnitteluryhmä oli kai yrittänyt jäljitellä S&S muotoja veneeseensä, mutta hieman epäonnistunut.
Paperilla Jasmine ilmeisesti näytti hyvältä, koska se sai erään ulkomaisen suunnittelupalkinnon. Mutta valmiin veneen purjehdusominaisuuksia sitten tosiaan kritisoitiin varsin ankarasti.
Matkan päästä Jasmine on erehdyttävästi Antinojan S&S 6.6:n näköinen.
Finn 26 soveltuu hyvin Itämeren olosuhteisiin. 20 vuotta seilasin ympäri Itämerta ilman ongelmia.
Maxi 68:lla swedu Åke Mattsson on tehnyt långseglingiä. Esim. Lofooteille. Yritin lukea kirjankin mutta se oli sattanan tylsä. Ainakin vene on halpa hankkia. Hälsningar!
HR 24 Misil II kuuluu If:n kanssa samaan sarjaan. Merikelpoinen. Sellaisella on ylitetty myös Atlanti.
Kun paatti on tarpeeksi vanha, siitä ruostuu kölipultit poikki, ellei niitä ole korjattu, koska vanhoissa ei ole koskaan käytetty kölipulteissa korroosionkestävää terästä.
Vanha ja tukeva vene ei siis välttämättä ole merikelpoinen enää nykyään, jos kunnosssapito on laiminlyöty. Myös peräsinakselit ovat vanhemmiten vaarassa ja samoin kaikki läpiviennit, myös potkuriakselin, lokin, kaiun, ym, eikä vain veden siirtoon tarkoitetut. Metalleissa esiintyy myös materiaalin väsymistä, mikä vanhoissa ja tukevissakin veneissä voi vanhemiten johtaa murtumiin.
Vanha ja tukeva ei siis todellakaan ole tae merikelpoisuudesta. Se kun riippuu veneen kunnon lisäksi vielä miehistön kunnostakin, mikä taas riippuu myös veneen ominaisuuksista.
Kölipultittomassa vanhassa (tai uudessa) pitkäkölisessä veneessä ei ole huolia kölipulteista, ja jos peräsin on kiinni veneen peräpeilissä ja kölissä, niin ei ole huolia peräsinakselistakaan, koska sitäkään ei ole.
Useimmissa pitkäkölisissä on kuitenkin kölipultit ja ne voivat pettää, kuten tässä Folkkarissa kuukausi sitten: http://www.fky.org/news/folkeboot-kielverlust.htm
Purjeveneessäni ei ole kölipultteja eikä peräsinakselia.
Sellaista venettä en ole tavannutkaan, jossa ei peräsinakselia olisi. Joissain vain on muutama pieni, eikä yhtä isompaa. Monissa pitkäkölisissä, joissa peräsin on kölin jatkeena, on myös varsinainen peräsinakseli. Ja kerran olen nähnyt sellaisen peräsimen kelluvan veneen vieressä.
Allaolevan linkin kuvassakin on akseliton peräsin, alhaalta aina ylos asti "yhtä puuta", lasikuitua.
http://www.yachtflyers.com/ABLE/images/festival2009_21.JPG
Kuvassa olevassa peräsimessä näyttää olevan 3 lyhyttä akselia, yksi alhaalla, tinen aivan ylhäällä ja kolmas potkurikolon yläpuolella. Kuva kulma on aika huoo arvioimiseen, joten voi niitä olla enemmänkin.
Ne ovat saranoita. Saranoissa on akseleita mutta se ei tee niistä peräsinakseleita. Tässä on peräsinakseli:
http://www.cruisersforum.com/forums/attachment.php?attachmentid=92348&d=1416953890
Oven sarana ei tosiaan ole peräsinakseli. Mutta kun peräsin kääntyy akselin ympäri, on kyse nimenomaan peräsimen akselista siitä riippumatta onko jossain sarana tai ei. Taivutus- tai vääntömomentti ei siis ole mikään edellytys peräsinakselille. Eikä peräsimen tarvitse olla ns lapioperäsin jotta siinä olisi peräsinakseli.
Tapaus "joissain vain on muutama pieni", ei akseliton.
No voi hyvät tekniset asiantuntijat! Saranassa on saranatappi - saranassa ei ole akselia!!!
Tottakai on kääntymisakseli, likimäärin yhtyen niiden tappien symmetria-akseleiden kanssa!
Ja kun kyse on nimenomaan peräsimen kääntymisakselista on se samalla myös peräsinakseli.
Ps, kun ajat autoa kaarteessa, siellä tien ulkopuolella metsässä tai vaikka kerrostalon sisällä on silloin auton kääntymisakseli. Ihan matemaattisena objektina tietysti, eikä konkreettisena komponenttina. Veneen tapauksessa veneen kääntymisakseli on yleensä hieman kölin etureunan etupuolella ja kölin keskilinjalta huomattavasti sivussa. Kääntymistappia ei sensijaan ole autolla eikä veneellä.
No onhan se ongelmallista jos matemaattinen kääntymisakseli katkeaa :-o
Sitten vielä skegillä varustetut peräsimet, saranalla kiinni skegissä ainakin alapäästä ja peräsinakselista käännetään peräsintä ja matemaattinen akseli linjassa peräsinakselin ja saranatappien tai saranapulttien kanssa.
"Sellaista venettä en ole tavannutkaan, jossa ei peräsinakselia olisi. Joissain vain on muutama pieni, eikä yhtä isompaa. " kerrottiin tuossa ylempänä.
Eihän se matemaattinen kääntymisakseli ole yksi muutamasta pienestä, vaan saranatappeja siinä tarkoitettiin kait?
Aikamoista änkkäämistä - ovessakin on sitten oviakseli joka kulkee saranatappien kautta ja jos oviakseli katkeaa niin ovi kelluu kohta talon vieressä :D
Koneenrakennus ei tunne saranatappia, se on rakennuspuolen termi. Koneessa on vain akseleita, eikä vene ole talo. Sarana sen sijaan on katsottava koneeksi. Näin siis teknisenä asiantuntijana, ei lakipuolen tai ryyppäämisen asiantuntijana sanottuna.
Peräsin ei ole kone. Vene on rakennuspuolta.
Merisanakirja vuodelta 1863 tuntee purjealuksen kaikki osat sen aikuisilla nimillään. Sanaa "peräsin" sanakirja ei tunne, koska siihen aikaan käytettiin lainasanaa "ruori" ( rudder, ruder, roret, roer). Ruori määritellään sanakirjassa seuraavasti: "Niin kutsutaan peräwantaassa saranoissaan ja tapeissaan kiini-pantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahwasta wärkki-puusta, ja jonka aseen kumminkin puolin kääntelemällä aluksen kulku-suunta ruoripinnilla mieltä myöten hallitaan".
Ainakaan vanhoja meritermejä noudattaen ei ole väärin puhua peräsimen saranasta, vaikka nykykielessä peräsinakseli kyllä tuntuu tutummalta termiltä. Eikö pääasia ole, että ymmärretään, mitä kukin tarkoittaa?
Nykyveneissä yleistä lapioperäsintä sitävastoin ei voi suositella käytettäväksi aseena.
Mene sinä purjehtimaan talollasi, minä teen sen mieluummin hyvin rakennetulla veneelläni. Minun veneessäni on kaikenlaisia koneita taljasta alkaen.
Minun soutuveneeni airokaan ei ole kone vaikka sen hankaimessa on tappi.
Airo on kone ja niin on vetoketjukin. Jälkimmäinenn saattaa löytyä housuistasikin.
Onko pilikin, sinun mukaasi?
Näköelimesikin ovat sitten koneita, kuten kaikki muutkin liikkuvat osasi. Olet kone.
"Eikö pääasia ole, että ymmärretään, mitä kukin tarkoittaa? "
No ei todellakaan tällä keskustelupalstalla!
Minä ymmärrän purjeveneen peräsinakselilla sen yläpinnasta rungon läpi ohjauslaitteeseen (ruorikoneisto tai pinna) peräsimen yhdistävää akselia. Tyypillisesti näiden akseleiden pitää olla järeitä, halkaisija 50 mm ( /- 20 mm veneen koosta riippuen). Ja näitä akseleita minun veneissäni on ollut vain yksi tai ei yhtään siinä tapauksessa että pinna on kiinni peräpeiliin kiinnitetyn peräsimen yläpäässä.
Jos joku haluaa keskustella teoreettisen eli matemaattisen peräsinakselin spekulatiivisesta katkeamisesta tai mielikuvitusakselin paksuudesta - kyse ei todellakaan ole siitä että ko. henkilö yrittäisi ymmärtää mitä tarkoitetaan vaan siitä että oman nokkeluutensa vuoksi muistaa äskettäin peruskoulun fyssan tunnilta saamansa statiikan opetukset, ja luulee että lauseella "peräsin on kone" saisi meidät muut ihastelemaan omaa ylivertaista tietämystään asioista, teoreettista ylivoimaisuuttaan meitä ihan käytännön purjehtijoita kohtaan.
Mikä sitten se kone-elin on mun kuutosessa, jossa peräsin on kölin takareunassa ja pinna kannen alla? Tavallisemmin kuutosissa pinna on kannen päällä, joten sen sijainnilla ei ole merkitystä. Pinna ei kuitenkaan ole suoraan peräsimessä kiinni ja se kone-elin vain 20-25 mm halkaisijaltaan alle metrin mittainen ja messinkiä. Ainakaan se ei ole saranatappi, eikä sellaista toisaallakaan peräsimessä ole.
Vene on vesikulkuneuvo, ja kaikki kulkuneuvot ovat koneita.
Poikkeuksena ainoastaan Uusikaupunki jossa kaikki tarvii rakennusluvan.
"Eikö pääasia ole, että ymmärretään, mitä kukin tarkoittaa? "
No ei todellakaan tällä keskustelupalstalla!
"Kone-elin" - nyt kyllä meni jo statiikan ja biologian terminologia sekaisin, ja vieläpä kuutosessa. Ja muutenkin selostus peräsimen rakenteesta oli sellainen, että ei kai ollut tarkoituskaan että joku sen ymmärtäisi?
"Peräsin on kölin takareunassa" - siis ilmeisesti saranoilla kiinni kölin takareunassa, muutenhan se ei kääntyisi?
"Pinna ei kuitenkaan ole suoraan peräsimessä kiinni ja se kone-elin vain 20-25 mm halkaisijaltaan alle metrin mittainen ja messinkiä" - jos pinna ei ole suoraan peräsimessä kiinni, niin missä se on kiinni? "Kone-elimessä"??? Mitoista päätellen: metri pituutta ja tuuman halkaisija - kyseessä olisi peräsinakseli? Yllättävän hento kuitenkin?
Kuitenkaan ko. rakenteessa ei ole saranatappeja, mutta en voi uskoa että kuutosen peräsin olisi vapaasti roikkuva ohuen akselin päässä, luulisi että se on saranoitu kölin takareunaan?
Valitettavasti olen niitä harvoja jotka eivät tunne täsmälleen kutosen rakenteita, eikä sepustus siinä auttanut pätkän vertaa, oli pinnamies sitten kannen alla tai ei...
Mutta kuten todettu - tällä keskustelupalstalla ei läheskään kaikkien kirjoittajien pääasia ole että ymmärretään mitä tarkoitetaan.
Harmillista kyllä tuo trollien pohjakohina, josta pitää suodattaa hyödylliset viestit.
Yhdenkään kuutosen peräsimessä en ole nähnyt saranoita. Yläpäässä on vannasputken läpi menevä akseli, alapäässä hyvin lyhyt akselitappi, joka menee kölin alanurkkaan kiinnitettyyn laakeriin. Peräsimen yläpää on rungon alapuolelle ja pinna kiinni akselin päässä. Minkäänlaista saranaa muistuttavaa ei ole, vain alapään akselitapin laakeristaan nousemisen estävä panta.
Samalla tavalla on toteutettu muidenkin pitkäkölisten peräsimet, joissa on overhangia perässä, eikä peräsin ole peräpeilissä. Siis kaikki saaristoristeilijät, A-veneet, oikeastaan useimmat ennen eväkölien yleistymistä suunnitellut.
Niin, ja kone-elimiä ovat niin akselit kuin monet muutkin yksittäiset osat. Niiden suunnittelua insinöörioppilaat opiskelevat koneenelinopin kursseilla.
Selkeä selostus, kiitos. Siis ihan samanlainen rakenne kuin joissain täyspitkällä skegillä varustetuissa eväkölisissä. Ja kuten aiemmin kirjoitin: "Minä ymmärrän purjeveneen peräsinakselilla peräsimen yläpinnasta rungon läpi ohjauslaitteeseen (ruorikoneisto tai pinna) peräsimen yhdistävää akselia." Tuon perusteella sinun olisi pitänyt tunnistaa kone-elimesi, eli yllätys, yllätys - peräsinakselihan se :D
Piti ihan vilkaista kutosten kuvia, nättejähän ne - ja saranoitakin on peräsimiin laitettu. Toimii tietysti ilmankin, mutta tukisarana on joissain. Koska et ole sellaista aiemmin nähnyt niin tässä remontissa olevan kutosen kuvasta näkyy saranan paikka: https://www.pictaram.org/post/BZI0cxCgykJ
Minullakin ollut joskus puuvene, jossa peräpeilissä kölin takanurkkaan ulottuva peräsin. Siinä taisi olla peräti neljä saranaa, mutta ei peräsinakselia. Kun tehdään pitkä puu/vanerirakenne peräsimeksi, niin tukisaranat ovat tarpeen.
Ja tämän triviaalin höpötyksen aiheuttaa henkilö joka ei tunnista peräsinakselia vaan kutsuu sitä kone-elimeksi, tai kuvittelee että peräsinakseli on teoreettinen akseli tai tietää että vipu, ruuvi ja kalteva taso ovat koneita - hienoja teoreettisia juttuja joita insinööriopiskelijat ovat oppineet.
Mutta onnekseni en ole insinööri enkä opiskelija :) - joten annan anteeksi. Jatka samaan malliin, örveltävän opiskeluajan jälkeen maailman tylsintä naamaa näyttävä ammatti jossa riemunkiljahduksia aiheuttaa korkeintaan maallikoiden mopottaminen suolikaksneljässä :D
Ei siinä ole saranaa eikä muutakaan tukilaakeria. Siinä on vain sen pannan paikka, joka estää peräsimen nousun pois alalaakerista.
..."akseleiden pitää olla järeitä, halkaisija 50 mm ( /- 20 mm veneen koosta riippuen)"
Ollaan kaksi kesää purjehdittu Bluebird 25:llä, ja lähtisin silmää räpäyttämättä sen kanssa isommillekin vesille - säilytystilojen ja tankkien pienuus vain rajoittaa, ja ehkä tietyssä mielessä myös 140 cm sisäkorkeus ;) Purjehdusominaisuuksiltaan vakaa ja ennalta-arvattava, rauhallinen. Ihan loistopaatti, joka tosiaan pääsee kunnolla oikeuksiinsa vasta ulkomerellä.
Kumpi Bluebird-malli? Se jossa on korkea kajuutta vai lähes tasakantinen?
Se alkuperäinen S&S malli, eli matalakantinen. En osaa sanoa, millainen sisäkorkeus korotetussa mallissa on.
Lisään listalle Avance 24/245:n ja Aphrodite 25:n. Avancella on aikoinaan käyty ainakin Azoreilla asti.
Oman näkemyksen mukaan sisäkone lisää veneen avomerikelpoisuutta merkittävästi. Toisaalta onhan toki avomerellä pärjätty jopa ilman moottoriakin, mutta mielestäni sisäkoneella on turvallisempaa.
Tässä oiva merikelpoinen http://www.southerly.com/yachts/fisher/25/
Ehdottoman hieno määrittely tuo ”Tardismaiset” sisätilat :)
Who are You?
I am Doctor Who.
Doctor who?
That’s me.
Ääni Avance 245:lle ja sisämoottorille.
IF:llä aloitin, ja edelleen on välillä ikävä sitä. Loistava vene, nykymittapuulla sisältä toki ahdas. Kestää keliä.
IF on aika hyvin dokumentoitu ja vene on tunnettu ympäri maailman. Tässä John Vigorin artikkelissa kerrotaan lyhyesti, mitkä IF:n huonot puolet ovat.
http://www.clickbert.com/IFboat/techtips/vigor.html
Itsekin aloitin 1960-luvulla puufolkkarilla ja monta kertaa on tullut mieleen, että se viimeinen eläkeläisvene voisi hyvinkin olla IF.
Muistan vuosia sitten lukeneeni ruotsalaisesta veneilylehdestä IF-venettä koskevan jutun. Artikkeli oli otsikoitu osuvasti "Ensimmäinen ja viimeinen".
S&S 25 on valintani .
iw 26 !!
IW31 on S&S vene, jossa useimmiten on dieselmoottorikin vakiona. Sen sijaan IW 26 on perämoottorilla varustettu Peter Norlinin suunnittelema vene - hyvin erilainen kuin IW31. Aloittaja kai hakee venettä, joka on sopiva Itämeren ylityksiin. Siihen tarkoitukseen soveltuu sisämoottorilla varustettu ja avomerikelpoiseksi todettu vene paremmin. Luotettava diesel-apumoottori on varsinkin aloittelevalle matkapurjehtijalle oleellinen!