"Jokainen on lähtöisin jostakin suvusta. Mutta millaisesta? Siitä kannattaa ottaa selvää.
“Harmittaa, kun miehellä on itäsuomalaiset geenit…Hänen molemmat vanhempansa ja kaikki isovanhempansa ovat kotoisin Karjalasta ja itäsuomalaiset geenit nyt ovat mitä ovat… ”, kirjoittaa eräs äiti Vauva-lehden keskustelupalstalla. Itäsuomalainen äiti puolestaan valittaa, ettei voi sietää miehensä länsisuomalaisia ja hämäläisiä ominaisuuksia.
Nettikeskustelu ei yllätä. Erilaiset mielikuvat savolaisista, karjalaisista, pohjalaisista tai hämäläisistä eivät ole tuulesta temmattuja, vaan heimojen kesken on todellisia kulttuurieroja.
Kun karjalainen avioituu vaikkapa turkulaisen kanssa, niin siinä on paljon ihmettelemistä. Kulttuurieroihin törmätään todennäköisesti myös savolaisen ja pohjalaisen liitossa.
Karjalaiset ovat Kirsti Ijäksen mukaan heimoista sopeutuvimpia, minkä hän arvelee johtuvan muun muassa rajan läheisyydessä asumisesta. Olosuhteet ovat muokanneet ihmisistä mukautuvia, mutta perintötekijätkin vaikuttavat taustalla.
Pari vuotta sitten julkaistun väitöskirjatutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen etäisyys oli suurempi kuin esimerkiksi brittien ja pohjoissaksalaisten välinen.
Perintötekijöitään ihminen ei valitse, mutta suvusta siirtyy jälkipolville paljon myös sellaista, mihin voi vaikuttaa. Omaa sukutaustaa onkin syytä arvioida totuudellisesti. Hyvää perintöä kannattaa vaalia ja huono hylätä.
Perintö siirtyy
Perheterapeuttina ja työyhteisökouluttajana elämäntyönsä tehneen Kirsti Ijäksen mukaan oman sukutaustan selvittäminen lisää itseymmärrystä ja auttaa ymmärtämään läheisten ihmisten elämää. Ijäs sanoo, että yksilönkin kriisien taustalta löytyy usein sukupolvien erilaiset elämänmallit. ”Nykyajan runsas tutkimusaineisto, joka kuvaa ihmisen käyttäytymistä, sen häiriöitä ja ihmissuhdevaikeuksia, paljastaa kiistatta sen tosiasian, että hyvä ja paha siirtyvät jonkinlaisina tilisiirtoina sukupolvelta toiselle…Elämän laki on, että erilaiset elämäntavat, arvot, perhesalaisuudet ja –myytit siirtyvät vanhemmilta lapsille”, Ijäs toteaa kirjassaan Sukupuu (Kirjapaja 2005).
Raamattu vahvistaa sen, että perintö siirtyy. ”_ _ sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.” (2 Moos. 20: 5-6)
Säilytettävää ja karsittavaa
”Meidän suvussa kunnioitetaan kristillisiä arvoja. Isovanhempani kävivät sunnuntaisin kirkossa tai kuuntelivat radiojumalanpalveluksen. Jumalaan turvautuminen on ollut minulle hyvin luontevaa pienestä pitäen.”
Jokaisen taustalta löytyy pitkä sukupolvien ketju monenlaisia persoonia, ammatteja, valintoja ja elämänkohtaloita. Osa esivanhempien valinnoista on ollut hyviä ja tuottavat siunausta jälkipolville, osa taas huonoja ja hyvinvointia nakertavia. Hyviä ja säilytettäviä asioita ovat esimerkiksi avoin vuorovaikutus, terve tunneilmaisu, välittäminen, läheisyys, rakkaudellisuus, työteliäisyys, yritteliäisyys, rehellisyys, kristilliset arvot, usko, erilaiset taidot, juhlakulttuuri, opiskelun arvostaminen, liikunta, auttaminen ja hyväntekeväisyys, vieraanvaraisuus, uskollisuus ja vastuullisuus.
”Isäni oli alkoholisti, samoin hänen isänsä, myös veljelläni on päihdeongelma. Toinen veljeni taas tekee hullun lailla töitä. Pelkään, että riippuvuusongelma siirtyy eteenpäin veljieni lapsille.”
Vastaavasti huonoja ja hylättäviä asioita ovat esimerkiksi puhumattomuus, kovuus, hylkäävä käyttäytyminen, alistaminen, pettäminen, väkivalta, alkoholismi, uskottomuus, tunnekylmyys, läheisten laiminlyöminen, epärehellisyys, tieteisusko ja ateismi.
Isovanhempien ja vanhempien valinnat ja teot vaikuttavat tulevien polvien elämään. Vanhempi, joka on lapsena joutunut kokemaan torjuntaa ja hylkäämistä vanhempiensa taholta, toimii usein tahtomattaan samalla tavoin omien lastensa kanssa.
Koko kansakunnan elämään vaikuttaneiden tapahtumien lisäksi voidaan tunnistaa joitakin aihealueita, joiden tiedetään aiheuttavan sukupolvitraumoja suvuissa. Kirsti Ijäs puhuu erilaisista perhesalaisuuksista, jotka usein liittyvät johonkin seuraavista alueista: seksuaalisuuteen, talouteen, sairauksiin tai väkivallantekoihin. Seksuaalisen alueen salaisuudet voivat liittyä avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin, avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin, sukupuolitauteihin tai esimerkiksi homoseksuaalisuuteen. Talouden alueelta salaisuuksia voivat aiheuttaa konkurssit, köyhyys, omaisuuden menetykset takausten vuoksi, veropetokset ja väärennetyt testamentit.
Suvuissa sukupolvelta toiseen siirtyneet sairaudet, erityisesti mielisairaudet, ja vammaisuus ovat usein olleet seikkoja, joita on hävetty ja joista on vaiettu."
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/lenkkina-sukupolvien-ketjussa/
“Harmittaa, kun miehellä on itäsuomalaiset geenit…Hänen molemmat vanhempansa ja kaikki isovanhempansa ovat kotoisin Karjalasta ja itäsuomalaiset geenit nyt ovat mitä ovat… ”, kirjoittaa eräs äiti Vauva-lehden keskustelupalstalla. Itäsuomalainen äiti puolestaan valittaa, ettei voi sietää miehensä länsisuomalaisia ja hämäläisiä ominaisuuksia.
Nettikeskustelu ei yllätä. Erilaiset mielikuvat savolaisista, karjalaisista, pohjalaisista tai hämäläisistä eivät ole tuulesta temmattuja, vaan heimojen kesken on todellisia kulttuurieroja.
Kun karjalainen avioituu vaikkapa turkulaisen kanssa, niin siinä on paljon ihmettelemistä. Kulttuurieroihin törmätään todennäköisesti myös savolaisen ja pohjalaisen liitossa.
Karjalaiset ovat Kirsti Ijäksen mukaan heimoista sopeutuvimpia, minkä hän arvelee johtuvan muun muassa rajan läheisyydessä asumisesta. Olosuhteet ovat muokanneet ihmisistä mukautuvia, mutta perintötekijätkin vaikuttavat taustalla.
Pari vuotta sitten julkaistun väitöskirjatutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen etäisyys oli suurempi kuin esimerkiksi brittien ja pohjoissaksalaisten välinen.
Perintötekijöitään ihminen ei valitse, mutta suvusta siirtyy jälkipolville paljon myös sellaista, mihin voi vaikuttaa. Omaa sukutaustaa onkin syytä arvioida totuudellisesti. Hyvää perintöä kannattaa vaalia ja huono hylätä.
Perintö siirtyy
Perheterapeuttina ja työyhteisökouluttajana elämäntyönsä tehneen Kirsti Ijäksen mukaan oman sukutaustan selvittäminen lisää itseymmärrystä ja auttaa ymmärtämään läheisten ihmisten elämää. Ijäs sanoo, että yksilönkin kriisien taustalta löytyy usein sukupolvien erilaiset elämänmallit. ”Nykyajan runsas tutkimusaineisto, joka kuvaa ihmisen käyttäytymistä, sen häiriöitä ja ihmissuhdevaikeuksia, paljastaa kiistatta sen tosiasian, että hyvä ja paha siirtyvät jonkinlaisina tilisiirtoina sukupolvelta toiselle…Elämän laki on, että erilaiset elämäntavat, arvot, perhesalaisuudet ja –myytit siirtyvät vanhemmilta lapsille”, Ijäs toteaa kirjassaan Sukupuu (Kirjapaja 2005).
Raamattu vahvistaa sen, että perintö siirtyy. ”_ _ sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.” (2 Moos. 20: 5-6)
Säilytettävää ja karsittavaa
”Meidän suvussa kunnioitetaan kristillisiä arvoja. Isovanhempani kävivät sunnuntaisin kirkossa tai kuuntelivat radiojumalanpalveluksen. Jumalaan turvautuminen on ollut minulle hyvin luontevaa pienestä pitäen.”
Jokaisen taustalta löytyy pitkä sukupolvien ketju monenlaisia persoonia, ammatteja, valintoja ja elämänkohtaloita. Osa esivanhempien valinnoista on ollut hyviä ja tuottavat siunausta jälkipolville, osa taas huonoja ja hyvinvointia nakertavia. Hyviä ja säilytettäviä asioita ovat esimerkiksi avoin vuorovaikutus, terve tunneilmaisu, välittäminen, läheisyys, rakkaudellisuus, työteliäisyys, yritteliäisyys, rehellisyys, kristilliset arvot, usko, erilaiset taidot, juhlakulttuuri, opiskelun arvostaminen, liikunta, auttaminen ja hyväntekeväisyys, vieraanvaraisuus, uskollisuus ja vastuullisuus.
”Isäni oli alkoholisti, samoin hänen isänsä, myös veljelläni on päihdeongelma. Toinen veljeni taas tekee hullun lailla töitä. Pelkään, että riippuvuusongelma siirtyy eteenpäin veljieni lapsille.”
Vastaavasti huonoja ja hylättäviä asioita ovat esimerkiksi puhumattomuus, kovuus, hylkäävä käyttäytyminen, alistaminen, pettäminen, väkivalta, alkoholismi, uskottomuus, tunnekylmyys, läheisten laiminlyöminen, epärehellisyys, tieteisusko ja ateismi.
Isovanhempien ja vanhempien valinnat ja teot vaikuttavat tulevien polvien elämään. Vanhempi, joka on lapsena joutunut kokemaan torjuntaa ja hylkäämistä vanhempiensa taholta, toimii usein tahtomattaan samalla tavoin omien lastensa kanssa.
Koko kansakunnan elämään vaikuttaneiden tapahtumien lisäksi voidaan tunnistaa joitakin aihealueita, joiden tiedetään aiheuttavan sukupolvitraumoja suvuissa. Kirsti Ijäs puhuu erilaisista perhesalaisuuksista, jotka usein liittyvät johonkin seuraavista alueista: seksuaalisuuteen, talouteen, sairauksiin tai väkivallantekoihin. Seksuaalisen alueen salaisuudet voivat liittyä avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin, avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin, sukupuolitauteihin tai esimerkiksi homoseksuaalisuuteen. Talouden alueelta salaisuuksia voivat aiheuttaa konkurssit, köyhyys, omaisuuden menetykset takausten vuoksi, veropetokset ja väärennetyt testamentit.
Suvuissa sukupolvelta toiseen siirtyneet sairaudet, erityisesti mielisairaudet, ja vammaisuus ovat usein olleet seikkoja, joita on hävetty ja joista on vaiettu."
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/lenkkina-sukupolvien-ketjussa/
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ja aloituksen tekstin on kirjoittanut SARI SAVELA ja antoikkaasti hän onkin pohtinut asiaa.
ansiokkaasti siis...
Jokainen voi lukea sen aloituksen linkistä, jopa sinä ;););)
Aivan ja siksipä sitä ei olisi tarvinnut tänne kopioida kokonaan. Ellet kysynyt Sari Savelalta lupaa, tämä on ohjeiden vastainen aloitus. Joten, missä on oma kommentointisi?
Olen kyllä ihan lukutaitoinen. Olen vaan tottunut siihen, että luvatta ei oteta käyttöön toisen autoa, ei asuntoja, ei puolisoa eikä tekstejä.
Ja kyllä se kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin kirjallisessa maailmassa, ettei toisen tekstiä käytetä kokonaisuudessa ja ilman sitä omaa kommentointia.
Niin keskusteluahan ei ole se, että heittää toisen tekstin kehiin. Jos alkuperäinen kirjoittaja ei ole paikalla, ei hänen kanssaan voi keskustella hänen tekstistään.
Toki asiasta voi yleisellä tasolla keskustella, mutta ikävä ettei kirjoittaja itse voi esim. selventää tai vastata kysymyksiin.
Juuri näin.
Näin on. Itse olen alkanut tutkia isän- ja äidinpuoleisia sukujani muutama vuosi sitten. Jo tähän mennessä olen saanut selville asioita, jotka selittävät pitkälle esim. vanhempieni käytöstä aikanaan. Kyllä sekä hyvät että huonot elämänvalinnat tavallaan periytyvät jälkipolville. Huonojen valintojen vaikutusta voi tietysti yrittää omalta osaltaan pienentää tekemällä valinnat toisin kuin omat esivanhemmat ja vanhemmat ovat tehneet. Toisaalta monestikaan heillä ei ole ollut käytännössä mahdollisuutta toimia toisin kuin ovat toimineet. Ja joskus myös lapsi voi joutua huonoille teille, vaikka hänet olisi kasvatettu hyvin.
Entä ne lapset jotka on spermapankin tai vuokrakohtujen tuotosta?
Jokaisella keinohedelmöityksellä syntyneellä on oikeus 18-vuotiaaksi tultuaan saada selville oma biologinen isänsä tai äitinsä.
Ei pidä paikkaansa. Spermaa voi luovuttaa anonyyminä ja lesboparin "yhteisellä" lapsella ei ole mitään oikeutta biologiseen isäänsä.
Sinulla taisi tämä ohi? "Lapsella oikeus saada tietää alkuperänsä
Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Laissa ei kuitenkaan puututa siihen perheen sisäiseen asiaan, kertovatko vanhemmat lapselle, että hän on syntynyt hedelmöityshoidon tuloksena."
Lähde:
http://www.finlex.fi/fi/uutiset/99
Uusi Setan ajama äitiyslaki tekee tähän muutoksen.
Kannatako sinä tätä lakiehdotusta, että lesboparin "yhteisellä" lapsella ei ole ollenkaan juridista isää?
Äitiyslaki ei muuta sitä, että hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys.
Olisi hyvä, että ei muuttuisi mutta kovasti sitä kansalaisaloitteella eduskunnassa ajetaan.
Todellakin muuttaa!
Kerro kohta uudesta lakialoitteessa missä sanotaan, että se muuttuu?
Eipä' taideta olla tekemässä muutoksia. Tuo on vain sellainen valhe, jota jostain syystä levitellään.
Se on vähän outoa, että tuota väärää tietoa levitetään koko ajan. Mikä siinä mahtaa olla takana?
Usemmat kiinnostuvat suvusta vasta keski-ikäisinä eli 50 - 60 v. Tunnen kyllä monia, joita oman suvun tarinat eivät kiinnosta pätkääkään ja mieluummin haluavat olla niistä tietämättä mitään.
Eli siis luovutetulla spermalla keinohedelmöitetystä äidistä tai kohdunvuokraajaäidistä syntyneellä on em. oikeus.
Geenit ovat mielenkiintoinen asia. Niiden avulla saa yllättävän paljon tietoa. olipa siittäjä kuka tahansa. Jos vanhempanne tai sukusairaudet mietityttää, tilatkaa geenikartoitus.
PS. pätee myös lesbopareihin.
Kuka ne maksaa?
Itse saat maksaa, mutta maksaahan se ilta kapakassakin.
Mutta kuka maksaa ne homojen ja lesbojen lapsille?
Se maksaa joka tilaa.
Taitaa olla niin, että homojen ja lesbojen lapset kuulevat kyllä alkuperänsä. Homot ja lesbot tuskin ajattelevat, että lapsi ei saa selville alkuperäänsä. Toinen juttu on se, saako heteroperheen lapsi tietää alkuperänsä.
"Luovuttajaksi ryhtyvän on suostuttava siihen, että hänen henkilötietonsa annetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (VALVIRA) ylläpitämään luovutusrekisteriin ja, että nämä henkilötiedot voidaan luovuttaa hoidon tuloksena syntyneelle henkilölle hänen täytettyään 18 vuotta, mikäli hän niitä pyytää."
Väestöliiton sivuilta.
Entä muumimukiluovuttajat?
Yleensä tuossa käytetään tuttua luovuttajaa, joka taitaa useimmiten myös osallistua lapsen elämään.
Sari Savelan kirjoitus oli hyvä ja ajatuksia herättävää.
”Perintötekijöitään ihminen ei valitse, mutta suvusta siirtyy jälkipolville paljon myös sellaista, mihin voi vaikuttaa. Omaa sukutaustaa onkin syytä arvioida totuudellisesti.”
Olen itse päässyt lukemaan sekä osittain kirjoittamaan sukuselvityksiäni. Eräs asia nousi oikein hyvin esille, ja se oli millaisessa kulttuurinmurroksessa on eletty ja aika mitä nyt eletään, on hurjaa muutosta. Lopulta ne esivanhempien tekemät päätökset vaikuttavat yhä vähemmän. Ero on hurja omasta lapsuudesta aikuisuuteen ja omien lasteni elämään, joihin todellakin on voitu vaikuttaa paljonkin.
”Vastaavasti huonoja ja hylättäviä asioita ovat esimerkiksi puhumattomuus, kovuus, hylkäävä käyttäytyminen, alistaminen, pettäminen, väkivalta, alkoholismi, uskottomuus, tunnekylmyys, läheisten laiminlyöminen, epärehellisyys, tieteisusko ja ateismi.”
En kyllä ymmärrä mitä nuo kaksi tuossa tekee – ne ovat arvoja, joista kirjoittaja ilmeisesti ei pidä?
Ymmärrän tieteisuskon sellaiseksi, että joku arvio tieteen jo löytäneen kaikki selitykset, ja näitä on aika harvassa. Isäni opetti minulle tieteen merkityksen, ja siksi en koskaan ole sitä kokenut ristiriitaisena uskon kanssa.
Muuten kyllä nuo ovat niitä perheessä opittuja käytösmalleja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, ellei niitä itse pyri katkaisemaan.
”Koko kansakunnan elämään vaikuttaneiden tapahtumien lisäksi voidaan tunnistaa joitakin aihealueita, joiden tiedetään aiheuttavan sukupolvitraumoja suvuissa.”
Nämä on todella syytä tietää. Monelle voivat olla kipeitä, mutta lopulta hyvin vapauttavia. Isäni oli ns. sotalapsi, jonka hylkäämiskokemukset vaikuttivat minuunkin. Kun tämän oivalsin, ymmärsin isääni ja näin saatoin antaa hänelle anteeksi. Muuten siitä olisi voinut tulla monen sukupolven ongelma.
"Suvuissa sukupolvelta toiseen siirtyneet sairaudet, erityisesti mielisairaudet, ja vammaisuus ovat usein olleet seikkoja, joita on hävetty ja joista on vaiettu."
Ennen vanhaan tämä ongelma ratkaostiin pakkosteriloimalla, jolloin vialliset geenit eivät enään päässeet periytymään. Mitenhän sama ongelma aiotaan ratkaista tulevaisuudessa?
Juu, keinot oli rankat, mutta tätä rotuoppia eli eugeniikkaa ei taida enää kukaan kannattaa? Sillä eihän se ratkaissut asiaa lainkaan.
Jäi mietityttämään tuo mielisairauksien siirtyminen ja vammaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle. Mitä se mahtaa tarkoittaa?
Aikoinaan oletettiin noidenkin periytyvän. Siksi mm. kuurot eivät päässeet ilman sterilisaatiota avioliitonkaan. Kehitysvammaisilta peruttiin pakkosterilisaatio vasta 1970.
Ideahan tässä ”rotupuhtaudessa” oli että kaikki ”vialliset” pyrittiin poistamaan.
Niin no, luulojahan on ollut paljon ja monenlaisia.
Eikö abortti ole rankkaa??? 😳
Se on uuri tieteen yksi saavutus, ettei enää tllaisia harhaluuloja juuri ole. Ja näin voidaan kohdella ihmisinä myös sellaisia, jotka ovat erilaisia.
Kun vielä asenteet muuttuisivat. Tai muuttuvathan ne koko ajan, mutta kovin hitaasti. Joitakin vuosia sitten törmäsin asenteeseen, jota hämmästyin suuresti. Hoiva-alan ihminen,ei kovin vanha, sanoi että epilepsia on henkivaltojen aikaansaama ja se pysäytti minun kyllä kuin seinään.
Kieltämättä, ei asenteet muutu kovin äkkiä mutta suunta on hyvä. Olen sen verran vanha, että muistan kuinka esim. kehitysvammaisten lasten vanhempia syytettiin "synneistä". Nämä ovat todella raskaita taakkoja, joita ihmisten ylle asetetaan vain siksi, että he ovat erilaisia.
Juuri niin. Taakkoja lastataan toisten kannettavaksi. Kuka on tehnyt syntiä, kun tämä sairastaa?? Eivät ne ajat niin kaukana ole.
Eivät niin ja tuntuu että näitä halutaan kaivaa uudestaan jonkinlaisiksi lyömäaseiksi. Se on aika surullista.
Niin, surullista se juuri on.
Kirsti Ijäkseltä kopioitu teksti oli laatukamaa, Sari Savelan omat tulkinnat niistä oli roskaa.
Kun tutkittuun tietoon sotketaan omia uskonnollisia moraaliolettamuksia, niin lopputulos on uskonnollista propagandaa.
Kyllähän tuossa asiaa oli, mutta tosiaan kummastutti nuo muutamat kohdat.