Kuinka tarkasti kompassisuunnalla osuu perille, jos matkaa on 3000 mailia eikä maata näe?
Kuinka tarkasti kompassisuunnalla osuu perille?
Kompassisuuntima
29
637
Vastaukset
- 1koiravahti
No, jokaista asteen suuruista poikkeamaa kohti virhettä tulee 3000 mailin päässä noin 52 mailia. (3000x2x3,14/360)
Kuinka tarkasti voidaan ohjata ja paljonko eranto , virtaukset , sorto vaihtelee vaikuttaa tuohon "osumatarkkuuteen" . Kokeneemmat isojen vesien seilorit ottanevat kantaa tarkemmin.
Paljonko itse arvioit?- Elämä_vai_oleskelu
Niin kuin koiravahti tuossa kommentoi, on osattava laskea eksymä ja eranto. Isommille vesillä myös virrat ja niistä aiheutuva sorto. Pelkkää kompassia tuijottamalla ei maaliin pääse tuolla matkalla.
- ItämerenKulkija
Kompassisuuntaan ajaminen voi lopulta olla hyvinkin tarkkaa. Veneen keula osoittaa plus miinus 10 astetta epämääräisen säännöllisesti aiotusta suunnasta. Kun ajaa 5000 kertaa plus 10 astetta ja 5000 kertaa miinus 10 astetta ja myös siltä väliltä, on todennäkyys oikeasta suunnasta suuri. 3000 mailia pelkän kompassin avulla ajaneita ei ole olemassa. 100 mailin matkaan pelkkä kompassi on riittävä.
- isoympyrä
Alkuperäinen kysymys on irrellevantti, koska 3000 mailia ajetaan isoympyrän kaarta pitkin, eikä suoraa janaa kahden pisteen välillä. Tuon 3000 mailin aikana on siis otettu lukemattomia kompassisuuntia, ehkä esim. 100 mailin välein tai jopa tiheämmin.
- suuntaus
Vaikka keula osoittaa vuoronperään plus miinus 10 astetta epämääräisen säännöllisesti, niin sorto ja virtaukset on silti huomioitava. Lyhyessä suomenlahden ylityksessä Viroon purjehtiessani olen antanut avomerelle päästyäni pinnapilotille kompassisuunnan vain karkeasti arvioiden ja mitään laskematta, kuitenkin aika paljon sivuun kohteen todellisesta suunnasta ja päätynyt lähelle pistettä mihin on ollut tarkoitus päästä.
- seppomartti
isoympyrä kirjoitti:
Alkuperäinen kysymys on irrellevantti, koska 3000 mailia ajetaan isoympyrän kaarta pitkin, eikä suoraa janaa kahden pisteen välillä. Tuon 3000 mailin aikana on siis otettu lukemattomia kompassisuuntia, ehkä esim. 100 mailin välein tai jopa tiheämmin.
Isoympyräselitys on pielessä. Isoympyrä on juuri lyhyin eli suorin reitti tai jana pallopintaa pitkinkahden pisteen välillä.
Se, että ajetaan jatkuvasti muuttuvaa kompassikurssia johtuu eniten erannosta. Jos meillä on 4 astetta itään niin Karibialla esim 15 länteen. Ilman erannon muutosta ajettaisii yhtä kompassikurssia. Karttsprojektio sitten vääristää, kozka 300 mpk wi voi kuvatua likein tasopinnalle.
Wnnan decca- ja gps- aikaa 100 mpk saattoi osu hyvinnin tarkkaan maaliin. Ainakin tunnistettavan majakkan piiriin - Greatcircle
seppomartti kirjoitti:
Isoympyräselitys on pielessä. Isoympyrä on juuri lyhyin eli suorin reitti tai jana pallopintaa pitkinkahden pisteen välillä.
Se, että ajetaan jatkuvasti muuttuvaa kompassikurssia johtuu eniten erannosta. Jos meillä on 4 astetta itään niin Karibialla esim 15 länteen. Ilman erannon muutosta ajettaisii yhtä kompassikurssia. Karttsprojektio sitten vääristää, kozka 300 mpk wi voi kuvatua likein tasopinnalle.
Wnnan decca- ja gps- aikaa 100 mpk saattoi osu hyvinnin tarkkaan maaliin. Ainakin tunnistettavan majakkan piiriinKyllä nimimerkki isoympyrä puhuu asiaa. Kuten kaikki navigointikurssit käyneet tietävät, että isoympyrä reitti on suorin viiva kahden pisteen välillä.
Jos paikalla on karttapallo, niin on se helppo todeta vetämällä lanka kahden pisteen välille pitkin pallon pintaa.
Miten sitten pystymme ajamaan pitkin tätä suoraa viivaa? Magneettikompassilla jos lähdetään ajamaan samaa suuntaa päädytään lähimmälle navalle. Tämän kierukan nimi on loksodromi. Nyt ei erannon tai eksymän laskeminen mukaan auta tässä kun leikataan pituuspiiri samalla kulmalla.
Kun lähdetään ajamaan isoympyräviivaa pitkin on tehtävä convergenssi laskelmat. Näissä laskuissa otetaan huomioon nämä aina erikulmalla läpäistävät pituuspiirit. Tietyin väliajoin otetaan uusi kurssi kompassiin, johon tietysti lasketaan myös eranto, eksymä, virta ja sorto mukaan.
Tämä luomunavigointi oli arkipäivää silloin ennen kuin satelliittinavigoinnista ei edes osattu unelmoida. Nykyisin plotteriviivaa seuraamalla mennään aina isoympyrävivaa pitkin, eikä sitä convergenssikaavaa tarvitse kaivaa esiin. - Hii-o-hoii
Greatcircle kirjoitti:
Kyllä nimimerkki isoympyrä puhuu asiaa. Kuten kaikki navigointikurssit käyneet tietävät, että isoympyrä reitti on suorin viiva kahden pisteen välillä.
Jos paikalla on karttapallo, niin on se helppo todeta vetämällä lanka kahden pisteen välille pitkin pallon pintaa.
Miten sitten pystymme ajamaan pitkin tätä suoraa viivaa? Magneettikompassilla jos lähdetään ajamaan samaa suuntaa päädytään lähimmälle navalle. Tämän kierukan nimi on loksodromi. Nyt ei erannon tai eksymän laskeminen mukaan auta tässä kun leikataan pituuspiiri samalla kulmalla.
Kun lähdetään ajamaan isoympyräviivaa pitkin on tehtävä convergenssi laskelmat. Näissä laskuissa otetaan huomioon nämä aina erikulmalla läpäistävät pituuspiirit. Tietyin väliajoin otetaan uusi kurssi kompassiin, johon tietysti lasketaan myös eranto, eksymä, virta ja sorto mukaan.
Tämä luomunavigointi oli arkipäivää silloin ennen kuin satelliittinavigoinnista ei edes osattu unelmoida. Nykyisin plotteriviivaa seuraamalla mennään aina isoympyrävivaa pitkin, eikä sitä convergenssikaavaa tarvitse kaivaa esiin."Magneettikompassilla jos lähdetään ajamaan samaa suuntaa päädytään lähimmälle navalle"
Oikeammin päädytään pohjoisnavalle, jos tosisuunta on itä-länsi akselista pohjoiseen päin. Ja vastaavasti etelänavalle, jos tosisuunta etelään päin itä-länsi kselista. Jos tosisuunta on täsmälleen itään tai länteen, niin silloin ajetaan ikuisesti samaa leveyspiiriä pitkin :) - seppomartti
isoympyrä kirjoitti:
Alkuperäinen kysymys on irrellevantti, koska 3000 mailia ajetaan isoympyrän kaarta pitkin, eikä suoraa janaa kahden pisteen välillä. Tuon 3000 mailin aikana on siis otettu lukemattomia kompassisuuntia, ehkä esim. 100 mailin välein tai jopa tiheämmin.
Alkuperäinen 3000 mailin kysymys on relevantti, koska Atlanti yli lähtiessä pitää tietää lähteekö isoympyräreitille vai loksodromille. Ero on suuri, hiasta ravistettuna Kanarialta suuntaan 280 vai 250.
- Greatcircle
Hii-o-hoii kirjoitti:
"Magneettikompassilla jos lähdetään ajamaan samaa suuntaa päädytään lähimmälle navalle"
Oikeammin päädytään pohjoisnavalle, jos tosisuunta on itä-länsi akselista pohjoiseen päin. Ja vastaavasti etelänavalle, jos tosisuunta etelään päin itä-länsi kselista. Jos tosisuunta on täsmälleen itään tai länteen, niin silloin ajetaan ikuisesti samaa leveyspiiriä pitkin :)Kovasti kiitoksia tästä oikaisusta.
- Huusinkahva
No ei se kyllä noin mene...
- Pillunkarvatsentään
Höh. Isoympyrä on karttaprojektion mukanaan tuoma vääristymä. Ei todellisessa maailmassa mennä kaaren mukaan vaan suoraan.
- Joakim1
Tosisuunta kuintenkin muuttaa matkan aikana ellei reitti satu olemaan pohjois-etelä -suuntainen tai päiväntasaajalla itä-länsi -suuntainen. Vaikkapa Kanariansaarilta kohti Floridaa isoympyrää ajettaessa tosisuunta on alussa 283 ja lopussa 254 (n. 500 M pätkissä tehdyllä isoympyrällä, OpenCPN tekee ne automaattisesti).
- Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Tosisuunta kuintenkin muuttaa matkan aikana ellei reitti satu olemaan pohjois-etelä -suuntainen tai päiväntasaajalla itä-länsi -suuntainen. Vaikkapa Kanariansaarilta kohti Floridaa isoympyrää ajettaessa tosisuunta on alussa 283 ja lopussa 254 (n. 500 M pätkissä tehdyllä isoympyrällä, OpenCPN tekee ne automaattisesti).
Lähempänä napoja ero kasvaa. Vaikkapa Uudesta Seelannista Kap Horniin purjehdittaessa voi ajaa "suoraan" tosisuuntaan 98 astetta 4700 M tai "kiertää" isoympyrää pitkin 4100 M aloittamalla suuntaan 147 ja lopettamalla suuntaan 43. Jälkimmäinen reitti on keskikohdaltaan yli 1000 M etelämpänä, mutta se on toinen juttu haluaako kukaan mennä noin etelään.
Norjan länsirannikolta Beringinsalmeen on suuntima melko suoraan itään, mutta isoympyrää lähdetään melkein suoraan pohjoiseen ja perille tullaan melkein suoraan etelään eli käydään melko lailla pohjoisnavalla. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Tosisuunta kuintenkin muuttaa matkan aikana ellei reitti satu olemaan pohjois-etelä -suuntainen tai päiväntasaajalla itä-länsi -suuntainen. Vaikkapa Kanariansaarilta kohti Floridaa isoympyrää ajettaessa tosisuunta on alussa 283 ja lopussa 254 (n. 500 M pätkissä tehdyllä isoympyrällä, OpenCPN tekee ne automaattisesti).
Joakim sekosi tosisuunnassa kuten minä alussa loksodromissa. Open CPN kuten muutkin gps- kurssit näyttävät koko ajan isoympyräkurssia ja päivittyvät koko ajan. Open Cpn lisäosa WMM ( world magnetic model?) korjaa erannon kaikkialla maailmassa) ja silloin näyttö plottetilla on magneettosuunta, mikä siis Karibialla on kaksinumeroinem luku pois tosisuunnnasta. WMM voi olla päällä tai pois. Plotteriaikana tämä keskustelu on menettänyt käytännön metkityksen mutta on ihan hyvää aivojumppaa.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Joakim sekosi tosisuunnassa kuten minä alussa loksodromissa. Open CPN kuten muutkin gps- kurssit näyttävät koko ajan isoympyräkurssia ja päivittyvät koko ajan. Open Cpn lisäosa WMM ( world magnetic model?) korjaa erannon kaikkialla maailmassa) ja silloin näyttö plottetilla on magneettosuunta, mikä siis Karibialla on kaksinumeroinem luku pois tosisuunnnasta. WMM voi olla päällä tai pois. Plotteriaikana tämä keskustelu on menettänyt käytännön metkityksen mutta on ihan hyvää aivojumppaa.
Missä sekosin? Kun OpenCPN:llä tekee reittiviivan Atlannin yli se kysyy käytetäänkö isoympyrää vai suoraa viivaa (rhumbline) ja kertoo, että Kanarialta Floridaan ensimmäinen on 50 M lyhyempi. Kun hyväksyy isoympyrän, se tekee kuusi ylimääräistä reittipistettä ko. välillä ja niiden välillä suoran. Ilmoitin ensimmäisen ja viimeisen suoran tosisuunnan. Ruudulla tuo on kaareva (Mercatorin projektiossa).
Valitsemalla sen suoran viivan (Mercatorin projektiossa) purjehdittaisiin koko matka samaa tosisuuntaan loksodromia pitkin. Loksodromihan on käyrä, jossa kulma pituuspiiriin nähden (eli tosisuunta!) pysyy vakiona. Mercatorin projektiossa loksodromi on suora. https://fi.wikipedia.org/wiki/Loksodromi
- SyLokki
Sen jälkeen kun opin suunnistamaan sekstantilla myös pilvisinä päivänä käyttäen hyväksi halomittausta ja sekuntilaskentaa, olen purjehtinut kaikki ylitykseni ilman apuvälineitä.
Kyllähän tarkkuus pilvisinä päivinä kärsii, mutta se on aivan riittävä, kun kuitenkin kirkkaampiakin päiviä on joukossa ja saa tarkistettua tarkan suunnan. Vastaus on simppeli: ei osu. Ainakaan, jos tarkoitat pelkkää lähtöpisteen ja määränpään välistä absoluuttista kompassisuuntaa ilman erannon ja eksymän vaikutusta. Ja vaikka ottaisit ne huomioon täysin oikein ja huomioiden erannon muutos matkan varrella, niin silti aallokon/tuulen/virtausten aiheuttama sorto vie sinut sivuun maalista.
- Rantaseilaaja
Olihan taas vastaukset. Heti lähdettiin vähintään Atlantin ympäri.
Jos kompassisuunnalla ajaa esim. Lauttasaaresta melkille, perille pääsee aivan oikein. Kaikki alle 50 m matkat voi ajaa kompassisuunnalla ja perille pääsee oikein miniosti. Toki tosisuunta kompassisuunta muunnos pitää osata tehdä.
Tallinnaankin voi mennä tarkasti samalla menetelmällä.- 3421
Et sitten lukenut kysymystä.
"Kaikki alle 50 m matkat"
Juu, kyllä alle 50 metrin matkalla luultavasti pääsee perille pelkällä kompassilla, ehkä jopa erantoa ja eksymää huomioimatta...- Locsodrome
10-14 kirjoitti:
"Kaikki alle 50 m matkat"
Juu, kyllä alle 50 metrin matkalla luultavasti pääsee perille pelkällä kompassilla, ehkä jopa erantoa ja eksymää huomioimatta...Taitavimmat ja hurjimmat riskinottajat saattavat turvautua myös maisemanavigointiin noilla etäisyyksillä.
- sortaa
Helsingistä Viron rannikolla olevaan kohteeseen jos lähtee purjehtimaan siihen sen lähtöhetkellä olevaan kompassisuuntaan niin ei pääse sinne.
- Rantaseilaaja
3421 kirjoitti:
Et sitten lukenut kysymystä.
Totta. Kysyjä kysyikin pitkiä matkoja. 50M jälkeen pitää siirtyä muuhun taktiikkaan. 3000 mailille tuulista yms johtuvia suunnankorjauksi syntyy siinä määrin, että alkuperäinen kysymys lienee lähinnä akateeminen.
- vanha.seilaaja
Rantaseilaaja kirjoitti:
Totta. Kysyjä kysyikin pitkiä matkoja. 50M jälkeen pitää siirtyä muuhun taktiikkaan. 3000 mailille tuulista yms johtuvia suunnankorjauksi syntyy siinä määrin, että alkuperäinen kysymys lienee lähinnä akateeminen.
Plotterinavigointi on tehnyt perille löytämisen niin helpoksi, että perinteinen purjehdusnavigointi on monille pelkkää historiaa. "Se muu taktiikka", jos elektroniikkaa tarkoitetaan, yleistyi vasta 80-luvulla. Siihen asti olin itsekin tehnyt Itämeren ylitykset pelkästään paperikartan, kompassin ja mekaanisen lokin avulla - ja löytänyt perille mm. Bornholmiin. Sinne on yli 50M ;-). 80-luvulla hankin Sealix-radiopeilin, jonka avulla Gotska Sandön löytäminen helpottui. Se kun lähetti jatkuvaa radiosignaalia, joka oli helppo suuntia. Rannikkonavigoinissa oli oleellista tunnistaa majakoiden valot ("Suomen rannikon loistot" oli pakollinen katsastusvaruste avomeriluokassa). Matkapurjehduksessa rannikoiden lähestyminen oli helpointa aamuhärärän aikana, jolloin majakoiden ja loistojen valot erottuivat ja tarkan paikannuksen saattoi tehdä niiden avulla.
Histoarialliset navigointimenetelmät on hyvä osata edelleenkin. Ainakin itselläni on kokemusta plotterien yllättävistä ongelmista. - vanha.seilaaja
Rantaseilaaja kirjoitti:
Totta. Kysyjä kysyikin pitkiä matkoja. 50M jälkeen pitää siirtyä muuhun taktiikkaan. 3000 mailille tuulista yms johtuvia suunnankorjauksi syntyy siinä määrin, että alkuperäinen kysymys lienee lähinnä akateeminen.
Plotterinavigointi on tehnyt perille löytämisen niin helpoksi, että perinteinen purjehdusnavigointi on monille pelkkää historiaa. "Se muu taktiikka", jos elektroniikkaa tarkoitetaan, yleistyi vasta 80-luvulla. Siihen asti olin itsekin tehnyt Itämeren ylitykset pelkästään paperikartan, kompassin ja mekaanisen lokin avulla - ja löytänyt perille mm. Bornholmiin. Sinne on yli 50M ;-). 80-luvulla hankin Sealix-radiopeilin, jonka avulla Gotska Sandön löytäminen helpottui. Se kun lähetti jatkuvaa radiosignaalia, joka oli helppo suuntia. Rannikkonavigoinissa oli oleellista tunnistaa majakoiden valot ("Suomen rannikon loistot" oli pakollinen katsastusvaruste avomeriluokassa). Matkapurjehduksessa rannikoiden lähestyminen oli helpointa aamuhärärän aikana, jolloin majakoiden ja loistojen valot erottuivat ja tarkan paikannuksen saattoi tehdä niiden avulla.
Histoarialliset navigointimenetelmät on hyvä osata edelleenkin. Ainakin itselläni on kokemusta plotterien yllättävistä ongelmista.
- heittääsekuitenkin
Tarkasti ei osu, mutta onko se niin olennaistakaan noin pitkillä matkoilla?! Tärkeämpää on esimerkiksi tietää sään muutoksista ja kiertää pahimmat matalapaineet...ei siis se miten suoraan pääsee paikasta A paikkaan B (kilpailut erikseeen). Esimerkiksi Atlannin ylityksessä riittää mainiosti jos pistää gpsin päälle kerran vuorokaudessa (harvemminkin käypi) ja tekee tarvittavat kurssimuutokset.
- meneekö.perille
Mikä mahtaa olla aloittajan kysymyksen tarkoitus? Jos kysymys on hätänavigoinnista valtameren yli (etäisyydeksi mainittiin 3000 mpk), mitä tarkoittaa "osuminen perille"? Varmaankin toisen mantereen löytyminen voi onnistua pelkän kompassin avulla. Varmempi konsti kuitenkin olisi latitudin seuraaminen alkeellisella kulmamittarilla, jos sekstanttiakaan ei ole. Näinhän mm. pelastuslautalla Atlantin yli ajelehtinut purjehtija teki. Hän käytti latitudin määrittämiseen kahta lyijykynää ja varmisti osuvansa Karibian saarille. Pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjantähden korkeus horisontista =latitudi. Toisaalta Gibraltarilta tai Kanarialta on osuttu Karibialle ilman minkäänlaista navigointivälinettä, jopa suomalaismiehistön hylkäämä vene "navigoi" sinne yksinään.
Maisemanavigointi on tietysti lähietäisyyksillä erinomainen, jos näkyvyys ei ole vaikkapa sumun heikentämä. Tiheässä sumussa kompassi auttaa, vaikka etäisyys olisi tuo mainittu "alle 50 m". - cipelis
Aina olen osannut perille olipa matka kuinka pitkä hyvänsä.
Tyhmä kysymys. (Osoittaa vain sen että niitäkin on vaikka päinvastaista väitetään)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691940Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641529- 1361343
- 901308
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491230Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2711019- 75972
- 107935
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi112902Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin48751