Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”
”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja”, Ernst & Youngin selvityksessä todetaan.
Länsimetrosta teetetty erityistilintarkastus tuottaa päänvaivaa maanantaina kokoustavalle Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Syynä huoleen on se, ettei teetetty selvitys olekaan erityistilintarkastus, toisin kuin alun perin oli tarkoitus.
Edellinen konsernijaosto päätti marraskuussa 2016 tilata epäonnisesta metrohankkeesta erityistilintarkastuksen selvittääkseen metroyhtiön toimintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Espoo ja Helsinki tekivät vuonna 2007 rakentamispäätöksen oletetulla 714 miljoonan euron loppusummalla. Nyt länsimetron urakan loppusumma on 1,19 miljardia euroa. Länsimetroon myös vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa, ja työn tehnyt Destia yritti laskuttaa työstä lähes 30-kertaisella hinnalla.
Selvityksen tehneen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin raportti luovutettiin Espoon ja Helsingin konsernijaostoille 4. lokakuuta. Samalla poliitikoille valkeni, että erityistilintarkastuksen sijaan kyseessä olikin yleisluontoisempi selvitys.
Espoon konsernijaoston valmistelijan, konserniohjauksen kehittämisjohtajan Maria Jyrkän käsityksen mukaan selvityksen tilaaminen on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä luottamushenkilöiden kanssa. Selvityksen ovat tilanneet Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) ja Helsingin kaupungin edustajat.
Espoon konsernijaosto käsitteli selvitystä jo 9. lokakuuta, mutta jätti sen yksimielisesti pöydälle ja päätti pyytää asiasta yhtiöoikeudellisen juridiikan asiantuntijan lausuntoa.
”Edellinen konsernijaosto pyysi viime vuonna nimenomaan erityistilintarkastusta. Myös jaoston päätösasiakirjoissa on koko ajan johdonmukaisesti puhuttu erityistilintarkastuksesta”, sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula (vihr).
”Saatu selvitys on noin 15-sivuinen ja yleisellä tasolla. Nyt haluamme selvyyden, mikä raportin luonne tarkalleen ottaen on, ja mikä on sen merkitys yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta.”
Myös konsernijaoston puheenjohtajalla Maria Guzeninalla (sd) riittää kysymyksiä. ”Koko ajan on puhuttu erityistilintarkastuksesta, siksi haluamme selvittää, mistä tässä on nyt kysymys”, Guzenina sanoo.
Häntä kiinnostaa myös muun muassa se, miksi ei tehtykään erityistilintarkastusta. Kuka siitä päätti ja missä vaiheessa? Ketkä ovat päättäneet, miten selvitys rajataan?
”Kaikkien näiden ilmassa leijuvien kysymysten vuoksi konsernijaosto edellytti ulkopuolisen juridiikan asiantuntijan konsultaatiota”, Guzenina kertoo.
Ernst & Youngin raportissa todetaan suoraan, ettei kyse ole tilintarkastuksesta.
”Suorittamamme toimenpiteet eivät muodosta tilintarkastusstandardien mukaista tilintarkastusta eivätkä yleisluonteista tarkastusta koskevien standardien mukaista yleisluonteista tarkastusta, emmekä ilmaise edellä mainittujen standardien mukaista varmuutta”, Ernst & Youngin konsultit kirjoittavat raportissaan.
”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja.”
Konsernijaoston viime marraskuisen päätöksen mukaan selvityksen tuli sisältää osiot hankkeen valmisteluvaiheessa käytettyjen tietojen ja laskentaperusteiden oikeellisuuden arvioinnista, hankkeen kustannuskehityksen tarkastelun ja analysoinnin hankkeen eri vaiheiden hankesuunnitelmista ja laskelmista tämänhetkiseen toteumaan, yhteisön hallituksen ja toimivan johdon työskentelystä, selvityksen hankkeen viivästymisen keskeisistä syistä sekä viivästymisestä aiheutuneista ja aiheutuvista kustannuksista.
Muun muassa kirjanpidon aineistotarkastus jätettiin selvityksen ulkopuolelle.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005419508.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=abace25e9fedf9c601ca71520fe6d928
”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja”, Ernst & Youngin selvityksessä todetaan.
Länsimetrosta teetetty erityistilintarkastus tuottaa päänvaivaa maanantaina kokoustavalle Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Syynä huoleen on se, ettei teetetty selvitys olekaan erityistilintarkastus, toisin kuin alun perin oli tarkoitus.
Edellinen konsernijaosto päätti marraskuussa 2016 tilata epäonnisesta metrohankkeesta erityistilintarkastuksen selvittääkseen metroyhtiön toimintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Espoo ja Helsinki tekivät vuonna 2007 rakentamispäätöksen oletetulla 714 miljoonan euron loppusummalla. Nyt länsimetron urakan loppusumma on 1,19 miljardia euroa. Länsimetroon myös vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa, ja työn tehnyt Destia yritti laskuttaa työstä lähes 30-kertaisella hinnalla.
Selvityksen tehneen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin raportti luovutettiin Espoon ja Helsingin konsernijaostoille 4. lokakuuta. Samalla poliitikoille valkeni, että erityistilintarkastuksen sijaan kyseessä olikin yleisluontoisempi selvitys.
Espoon konsernijaoston valmistelijan, konserniohjauksen kehittämisjohtajan Maria Jyrkän käsityksen mukaan selvityksen tilaaminen on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä luottamushenkilöiden kanssa. Selvityksen ovat tilanneet Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) ja Helsingin kaupungin edustajat.
Espoon konsernijaosto käsitteli selvitystä jo 9. lokakuuta, mutta jätti sen yksimielisesti pöydälle ja päätti pyytää asiasta yhtiöoikeudellisen juridiikan asiantuntijan lausuntoa.
”Edellinen konsernijaosto pyysi viime vuonna nimenomaan erityistilintarkastusta. Myös jaoston päätösasiakirjoissa on koko ajan johdonmukaisesti puhuttu erityistilintarkastuksesta”, sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula (vihr).
”Saatu selvitys on noin 15-sivuinen ja yleisellä tasolla. Nyt haluamme selvyyden, mikä raportin luonne tarkalleen ottaen on, ja mikä on sen merkitys yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta.”
Myös konsernijaoston puheenjohtajalla Maria Guzeninalla (sd) riittää kysymyksiä. ”Koko ajan on puhuttu erityistilintarkastuksesta, siksi haluamme selvittää, mistä tässä on nyt kysymys”, Guzenina sanoo.
Häntä kiinnostaa myös muun muassa se, miksi ei tehtykään erityistilintarkastusta. Kuka siitä päätti ja missä vaiheessa? Ketkä ovat päättäneet, miten selvitys rajataan?
”Kaikkien näiden ilmassa leijuvien kysymysten vuoksi konsernijaosto edellytti ulkopuolisen juridiikan asiantuntijan konsultaatiota”, Guzenina kertoo.
Ernst & Youngin raportissa todetaan suoraan, ettei kyse ole tilintarkastuksesta.
”Suorittamamme toimenpiteet eivät muodosta tilintarkastusstandardien mukaista tilintarkastusta eivätkä yleisluonteista tarkastusta koskevien standardien mukaista yleisluonteista tarkastusta, emmekä ilmaise edellä mainittujen standardien mukaista varmuutta”, Ernst & Youngin konsultit kirjoittavat raportissaan.
”Jos olisimme suorittaneet lisätoimenpiteitä, tilintarkastuksen tai yleisluonteisen tarkastuksen, tietoomme olisi saattanut tulla muita raportoitavia seikkoja.”
Konsernijaoston viime marraskuisen päätöksen mukaan selvityksen tuli sisältää osiot hankkeen valmisteluvaiheessa käytettyjen tietojen ja laskentaperusteiden oikeellisuuden arvioinnista, hankkeen kustannuskehityksen tarkastelun ja analysoinnin hankkeen eri vaiheiden hankesuunnitelmista ja laskelmista tämänhetkiseen toteumaan, yhteisön hallituksen ja toimivan johdon työskentelystä, selvityksen hankkeen viivästymisen keskeisistä syistä sekä viivästymisestä aiheutuneista ja aiheutuvista kustannuksista.
Muun muassa kirjanpidon aineistotarkastus jätettiin selvityksen ulkopuolelle.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005419508.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=abace25e9fedf9c601ca71520fe6d928
Vastaukset 1
Vanhimmat
On ilmennyt.
Länsimetroon myös vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa, ja työn tehnyt Destia yritti laskuttaa työstä lähes 30-kertaisella hinnalla.