Äänestäjät olivat kerta kaikkiaan tympiintyneen tyytymättömiä Kataisen/Stubbin-Urpilaisen hallitukseen ja olivat saaneet siitä tarpeekseen vuoden 2015 huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä. Äänestäjien keskuudessä toiveikkaan katseensa suuntasi kohti Keskustaa niin suuri väestön osuus, että Keskusta saavutti tasavallan suurimman puoleen aseman. Syntyi Juha Sipilän hallitus. Mukaan tuli myös Perussuomalaiset, joka oli pitänyt laajan kannatuksensa, jonka se oli saavuttanut jo neljä vuotta aikaisemmin. Hallituksen kolmanneksi osapuoleksi tuli Kokoomus.
Nyt lokakuun 2017 lopulla Sipilän hallitus on ollut maan ohjaksissa kohta kaksikymmentäyhdeksän (29) kuukautta. Välitilinpäätöstä ovat tehneet hallituspuolueet itse siinä kuin asioitten hoidon kommentaattoritkin. Myös kaiken taustalla asioita seuraava äänestävä kansa on suorittanut tilanneseurantaa ja se silmälläpito näkyy mielipidemittauksissa.
Perussuomalaisten jakautuminen kahteen leiriin aiheuttaa suurta epävarmuutta Sipilän hallituksen jäljellä olevan kauden 18-19 kuukauden pituisen aikajakson näkymiin. Sinisen Tulevaisuuden ja jäljelle jääneen Perussuomalaisten voimasuhteet selviävät huhtikuun 2019 vaaleissa, ellei eduskuntaa hajoiteta ja uusia vaaleja järjestetä jo sitä aikaisemmin.
Keskustan taholla tilanteen tarkastelu antaa aiheen syvään huolestuneisuuteen. Mielipidemittausten lukemat ovat luisuneet alas päin. Valtakunnan talouselämän rattaat ovat kyllä alkaneet saada lisää vireyttä ja vauhtia. Vienti on alkanut vetää Sipilän hallituksen tavoiteasettelun mukaisesti. Mutta mutta, kansa napisee. Tyytymättömyys on yleistymässä äänestävän kansan keskuudessa.
Omituisen ja silmäänpistävän hiljaa on oltu valtakunnan tasolla SOTE-prosessiin tympääntyneistä kielteisistä muutoksista, jotka ovat luonteeltaan supistuksia, typistyksiä. Miksi meille Suomeen vuosikymmenien työn tuloksena syntynyttä aluesairaaloitten verkostoa on päätetty ryhtyä kohtelemaan ankaralla karsimisella? On pötyä väittää, että aluesairaaloitten alasajolla meidän suomalaisten terveyspalvelut paranisivat terveyspalveluja tarvitsevan väen kannalta katsottuna. Näkyy käyvän niin, että joittenkin maakuntien sisällä tilanne on karkaamassa käsistä. Kymenlaaksossa Kouvolassa sijaitsevan Pohjois-Kymen aluesairaalan (Kuusankosken aluesairaala) alasajo huonontaa Kouvolan eli Kymenlaakson pohjoisen osan terveyspalveluja. Kouvolan väestömäärä on n. 85.000 asukasta. Ideana on epäonnistuneella tavalla läpirohjottu keskittäminen Kotkaan keskussairaalaan. Tyytymättömyyttä esiintyy monilla muillakin tienoilla aluesairaaloitten kohtelun osalta. Rohkenen edelleen väittää, että Kemin keskussairaalan listiminen on typerää ja tarpeetonta, vaikka Rovaniemellä onkin kova keskittämisen halu. Tämä terveydenhoidon erikoisterveyspalvelujen jääräpäisen yksioikoinen keskittäminen on siis Keskustan poliittinen tahto. Tuloksena ei voi olla keväällä v. 2019 muu kuin rökälehäviö eduskuntavaaleissa. Mielipidemittausten 15 prosentin kannatuksella puolue saattaisi saada 30 kansanedustajaa tai tulos voisi jäädä jopa sen alle.
Nyt lokakuun 2017 lopulla Sipilän hallitus on ollut maan ohjaksissa kohta kaksikymmentäyhdeksän (29) kuukautta. Välitilinpäätöstä ovat tehneet hallituspuolueet itse siinä kuin asioitten hoidon kommentaattoritkin. Myös kaiken taustalla asioita seuraava äänestävä kansa on suorittanut tilanneseurantaa ja se silmälläpito näkyy mielipidemittauksissa.
Perussuomalaisten jakautuminen kahteen leiriin aiheuttaa suurta epävarmuutta Sipilän hallituksen jäljellä olevan kauden 18-19 kuukauden pituisen aikajakson näkymiin. Sinisen Tulevaisuuden ja jäljelle jääneen Perussuomalaisten voimasuhteet selviävät huhtikuun 2019 vaaleissa, ellei eduskuntaa hajoiteta ja uusia vaaleja järjestetä jo sitä aikaisemmin.
Keskustan taholla tilanteen tarkastelu antaa aiheen syvään huolestuneisuuteen. Mielipidemittausten lukemat ovat luisuneet alas päin. Valtakunnan talouselämän rattaat ovat kyllä alkaneet saada lisää vireyttä ja vauhtia. Vienti on alkanut vetää Sipilän hallituksen tavoiteasettelun mukaisesti. Mutta mutta, kansa napisee. Tyytymättömyys on yleistymässä äänestävän kansan keskuudessa.
Omituisen ja silmäänpistävän hiljaa on oltu valtakunnan tasolla SOTE-prosessiin tympääntyneistä kielteisistä muutoksista, jotka ovat luonteeltaan supistuksia, typistyksiä. Miksi meille Suomeen vuosikymmenien työn tuloksena syntynyttä aluesairaaloitten verkostoa on päätetty ryhtyä kohtelemaan ankaralla karsimisella? On pötyä väittää, että aluesairaaloitten alasajolla meidän suomalaisten terveyspalvelut paranisivat terveyspalveluja tarvitsevan väen kannalta katsottuna. Näkyy käyvän niin, että joittenkin maakuntien sisällä tilanne on karkaamassa käsistä. Kymenlaaksossa Kouvolassa sijaitsevan Pohjois-Kymen aluesairaalan (Kuusankosken aluesairaala) alasajo huonontaa Kouvolan eli Kymenlaakson pohjoisen osan terveyspalveluja. Kouvolan väestömäärä on n. 85.000 asukasta. Ideana on epäonnistuneella tavalla läpirohjottu keskittäminen Kotkaan keskussairaalaan. Tyytymättömyyttä esiintyy monilla muillakin tienoilla aluesairaaloitten kohtelun osalta. Rohkenen edelleen väittää, että Kemin keskussairaalan listiminen on typerää ja tarpeetonta, vaikka Rovaniemellä onkin kova keskittämisen halu. Tämä terveydenhoidon erikoisterveyspalvelujen jääräpäisen yksioikoinen keskittäminen on siis Keskustan poliittinen tahto. Tuloksena ei voi olla keväällä v. 2019 muu kuin rökälehäviö eduskuntavaaleissa. Mielipidemittausten 15 prosentin kannatuksella puolue saattaisi saada 30 kansanedustajaa tai tulos voisi jäädä jopa sen alle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ne jotka ymmärtävät terveydenhoidon tulevaisuuden ja rahojen riittävyyden päälle kannattavat uudistusta. Vastaan laittavat omista suojatyöpaikoistaan huolissaan olevat työntekijät.
Terveydenhoidon palveluita tarvitseva väki tuntee aiheellista huolta ja murhetta palveluitten karkaamisesta monien kymmenien kilometrien ja jopa sadan kilometrin päähän. Jos meneillään olevan sairaalaverkon jyrkän karsimisen kriittistä arviointia sinä "S24uomalaineN"-kirjoittaja luonnehdit "omista suojatyöpaikoistaan huolissaan olevien työntekijöitten vastaanlaittamiseksi", niin uskallan olla jyrkästi eri mieltä. Kyllä sairaanhoidon työntekijät keittiöhenkilökunnasta erokoistuneisiin tohtoreihin tekevät arvostettavaa ja tärkeää työtä. Henkilöstöllä on sama erittäin perusteltu huolestumisen aihe kuin meillä hoitoa tarvitsevilla terveydenhuollon asiakkaillakin.