Tämmöisen valtion, Ruotsin, kanssa ei kannattaisi suunnitella yhtään mitään ainakaan sodan varalta. Talvisodan aikana liki 20 vuotta jatkuneet suunnitelmat yhteisestä puolustuksesta olikin tosipaikan tullen Ruotsin pääministerin mielestä "Helvetin paskapuhetta". Lähteenä olkoon Turtolan väitöskirja Torniojoelta Rajajoelle.
-
Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä vuonna 1918
Kotimaa Turun Sanomat 16.1.2005 3:01 0
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.
Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.
Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.
Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan väliintulolta
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.
Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
-
Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä vuonna 1918
Kotimaa Turun Sanomat 16.1.2005 3:01 0
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.
Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.
Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.
Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan väliintulolta
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.
Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruotsi pääministeri Hansson Suomen sotilaallisesta auttamisesta Talvisodassa.
Martti Turtolan väitöskirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Ruotsin pääministeri tuolloin Talvisodan aikana oli Per Hansson.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Per_Albin_Hansson
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_diplomatia
On järjetöntä luottaa Ruotsiin, joka ajoi armeijansa alas 1920 -luvun lopulla uskoen, ettei ikinä voi tulla uutta maailmanpaloa. Ja uudelleen se teki saman virheen 2000 -luvun alkukymmenellä.
Ilkka Kanerva: ”Olisin hyvin yllättynyt, jos emme tekisi kriisitilanteessa yhteistyötä”
Tiistai 24.10.2017 klo 12.32
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan mukaan valtiosopimus Suomen ja Ruotsin välillä on mahdollinen.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710242200482317_pi.shtml
-
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit koolla - Jussi Niinistö: ”Olen tavannut Peteriä enemmän kuin omia vanhempiani”
Tiistai 24.10.2017 klo 11.08
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist pitivät puheenvuorot Espoossa järjestettävän seminaarin aluksi.
Espoon Hanasaaressa järjestettävässä seminaarissa puhuneet Niinistö ja Hultqvist korostivat tuttuun tapaan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tärkeyttä.
Niinistö kiitti puheenvuoronsa aluksi ruotsalaiskollegaansa hienosti sujuneesta yhteistyöstä. Niinistö kertoi olevansa tyytyväinen, että kotimaassaan hiljattain it-kohun keskelle joutunut Hultqvist sai jatkaa ministerinä.
- Olemme tavanneet viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 33 kertaa. Se on enemmän kuin olen tavannut omia vanhempiani, Niinistö hauskuutti yleisöä.
Niinistön mukaan puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään entisestään muun muassa yhteisen harjoitustoiminnan merkeissä. Tästä esimerkkinä Niinistö mainitsi syyskuussa järjestetyn Aurora-harjoituksen, johon myös Suomi osallistui.
- Sitä kautta kehitämme kyvyn toimia yhdessä, Niinistö sanoi.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710242200482096_pi.shtml
1. Ruotsin kaltaisen vauraan sivistysvaltion kanssa kannattaa aina olla myös puolustusyhteistyössä.
2. Ruotsin kuningas ja hallitus eivät olleet 1918 lähettämässä joukkoja Suomeen, koska se olisi johtanut sotaan Venäjää vastaan Saksan puolella.
3. Nuo 5 000 ruotsalaista 1918 olivat osa puolueettomuusvartiota, vaikka typerykset eivät sitä tajua.
4. Mannerheim otti mielellään vastaan ruotsalaiset upseerit ja vapaaehtoiset.
5. Mitään ruotsalaista sotajoukkoa ei ollut tulossa Suomeen missään vaiheessa 1918.
6. 1939 Saksa uhkasi Ruotsia sodalla, mikäli se menee virallisesti Suomen puolelle. Vapaaehtoista apua ja aseita sai antaa. Göring jopa lupasi korvata aseluovutukset. Ruotsi antoikin suunnilleen koko pohjoisimman divisioonansa sotavarustuksen.
1. Ruotsin kaltaisen vauraan sivistysvaltion kanssa kannattaa aina olla myös puolustusyhteistyössä.
Miksi kallonmittaajat ja roturasistit uurasti erikoisesti juuri Ruotsissa? Herrakansa ei ole mikään saksalainen idea. Pohjolassa on aina elänyt herrakansa ylitse muiden. Ruotsalaisessa nationalismissa on aina ollut viesti: Me olemme geneettisistä syistä parempia kuin muut. Ruotsalaiset olivat mielestään natsien "Pohjoisen Ajatuksen" vaalea, hevosnaamainen sankarikansa. Se orjarodun rooli, minkä saksalaiset varasivat juutalaisille ja slaaveille tarjottiin täällä pohjoisemmassa mm. suomalaisille.
2. Ruotsin kuningas ja hallitus eivät olleet 1918 lähettämässä joukkoja Suomeen, koska se olisi johtanut sotaan Venäjää vastaan Saksan puolella.
Miehittivät kuitenkin Ahneidenmaan ja saksalaiset piti kiireesti hälyttää ajamaan ne pois.
Ja sitten tämä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
3. Nuo 5 000 ruotsalaista 1918 olivat osa puolueettomuusvartiota, vaikka typerykset eivät sitä tajua.
Ruotsi kuvitteli kuittaavansa 1809 rökäletappionsa Itämaan menetyksestä todella helpolla. Olihan Norja onnistunut reilu 10 vuotta aikaisemmin, 1905, itsenäistymään Ruotsista ja Ruotsin suunnittelema sotaretki Norjan miehittämiseksi jäi toteutumattta vain kansainvälisen vastustuksen takia. Norjahan EI sitten kutsunutkaan Ruotsia 100 -vuotisjuhliinsa.
*4. Mannerheim otti mielellään vastaan ruotsalaiset upseerit ja vapaaehtoiset.
Ruotsalaiset tulivat suorittamaan etnistä putschiaan Suomeen ettei vallankumouksen aatteet pääse Ruotsiin saakka.
Ruotsin Tuntematon Sotilas -kirja on vuodelta 1937, Otava
Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT Conrad Carlsson
Tässä kirjassa nelikymppinen sotahullu ruotsalainen muistelee kavereidensa kanssa käymiään sotia ja taisteluita alkaen Suomesta 1918. Vilppula, Messukylä, Tampere, Lempäälä. Sitten Narvan, Jamburgin (Jaaman) valloitukset. Lukemattomat taistelut Viron ja Latvian alueilla.
Alunperin nämä urhot läksivät Suomeen lahtaaman punaisia, koska punaisten voitto Suomessa olisi kertojan mukaan aiheuttanut sisällisodan Ruotsissakin. Parempi oli siis teurastaa suomalaisia punikkeja mahdollisimman paljon.
5. Mitään ruotsalaista sotajoukkoa ei ollut tulossa Suomeen missään vaiheessa 1918.
Sinäkö et usko Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin tutkimustuloksiin?
Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä vuonna 1918
Kotimaa Turun Sanomat 16.1.2005 3:01 0
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
6. 1939 Saksa uhkasi Ruotsia sodalla, mikäli se menee virallisesti Suomen puolelle. Vapaaehtoista apua ja aseita sai antaa. Göring jopa lupasi korvata aseluovutukset. Ruotsi antoikin suunnilleen koko pohjoisimman divisioonansa sotavarustuksen.
Et kait itsekään usko moiseen puppuun ?
Ruotsalaiset vapaaehtoiset, joita oli rintamalla 2 vahvennettua pataljoonaa, ehtivät olla rintamavahvuudessa vajaat 2 viikkoa ja Talvisota päättyi. Mitään varsinaisia taisteluita ei ollut, vaan partiokahinoita ja pommituksia, joissa kaatui n. 30 ruotsalaista, joukkojen komentaja Dryssen siinä mukana.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261
Täällä kerrotaan kuinka asiat oli.
Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista.
Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...