"Suomalaiset luottivat saksalaisiin ja ihannoivat heitä jo ennen sotia, Varis sanoo.
– Olen lukenut juuri kirjailijaliiton historiaa ja kirjailijoillakin oli kiinteä suhde natsi-Saksaan. Suuret puheet vakuuttivat, ja tietysti pelko Neuvostoliittoa kohtaan vahvisti halua turvata vahvaan liittolaiseen."
https://yle.fi/uutiset/3-9897022?origin=rss
Siis Varis väittää pokkana, että Saksa muka oli ennen sotia Suomen" luotettava ja vahva liittolainen".
Saksa ja Neuvostoliittohan ne olivat liitossa ennen sotaa.
– Olen lukenut juuri kirjailijaliiton historiaa ja kirjailijoillakin oli kiinteä suhde natsi-Saksaan. Suuret puheet vakuuttivat, ja tietysti pelko Neuvostoliittoa kohtaan vahvisti halua turvata vahvaan liittolaiseen."
https://yle.fi/uutiset/3-9897022?origin=rss
Siis Varis väittää pokkana, että Saksa muka oli ennen sotia Suomen" luotettava ja vahva liittolainen".
Saksa ja Neuvostoliittohan ne olivat liitossa ennen sotaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1939-12-02.html
Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri (Weizsäcker) Saksan lähetystöille ulkomailla
Kopio.
Berliini, 2. 12.1939
Suomen hallituksen noudattama ulkopolitiikka on viime vuosina korostanut puolueettomuuden ajatusta. Se on nojannut Skandinavian valtioihin ja on pitänyt Saksan-Venäjän vastakohtaisuutta aksiomaattisena. Se seurauksena Suomi on välttänyt lähentymistä Saksaan ja on vieläpä torjunut hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa kompremettoivana vaikka Suomella on hyökkäämättömyyssopimus Venäjän kanssa. Myös Kansainliitossa Suomi, huolimatta siitä kiitollisuuden velasta, joka sillä oli Saksalle tämän avusta vuonna 1918, ei koskaan esiintynyt Saksan etujen puolesta. Ulkoministeri Holsti on malliesimerkki tällaisesta näkökulmasta ja erityisestä vihamielisyydestä Saksaa kohtaan. Laajat kansalaispiirit Suomessa ovat korostaneet taloudellista ja ideologista suuntautuneisuuttaan demokraattisen Englannin suuntaan. Tätä asennetta vastaten useimmat äänenkannattajat lehdistössä ovat avoimen epäystävällisiä meille. Englannin platoninen sympatia on vahvistanut Suomen aiempaa asennetta eikä ole tuonut maalle mitään hyvää.
Samaa älytöntä väitettä on levittänyt J Bäckman. Eli että Suomi ja Saksa muka olisivat olleet liitossa ennen toista maailmansotaa.
Ei valtio- eikä sotilasliitossa, mutta kulttuurinen yhteys oli, koska mm. varhainen korkeampi koulutus oli monilla aloilla Saksassa. Yhteyshän muodostui helposti jo keskiajalla kaupankäynnissä. Oli helppo sympatiseerata tuttua Saksaa. Venäjää ei, koska jo kieli erotti yhteisymmärryksestä. Lähin helposti saavutettava resurssimaa Keski-Euroopassa.
Ei Hitler tietenkään olisi myynyt liittolaismaa Suomea 23.8.1939. Eikä Neuvostoliitto olisi uskaltanut hyökätä Saksan liittolaismaahan.
Variksen väite että jatkosodan tavoite olisi ollut siirtää Suomen itäraja Uralille on sekin täyttä puppua. Ylipäällikkö Mannerheim ei koskaan puhunut sellaista ja pysäytti hyökkäyksen parhaalle puolustuslinjalle.
Aivan ensteks paras sellainen puolustuslinja, josta vapaaehtoisesti luovutaan ja juostaan mottiinjäämisen pelossa pää kolmantena jalkana pois.
Kyse oli Uraliin pyrkimisestä. Ei hyökkäyksen pysäyttäminen parhaalle puolustuslinjalle tue sitä.
Vanhalle rajalle jääminen olisi vienyt sodan loppupuolen viivytystaistelut syvälle Etelä-Suomeen.
Eihän venäläiset pysähtyneet vanhalle rajalle. Ilomantsissa nykyisen Suomen alueella käytiin kesällä 1944 taisteluja.
Multinikki SS-upseerin pojanpoika on taas saanut verenpainetaudin ja yrittää itse pahentaa sitä vastailemalla itselleen montakin kertaa tunnissa.
Maksaakohan Aller tuolle palstan täyttämisestä? Sitten esitellään pöhköille mainostajille, kuinka "vilkas" palsta muka on...
Venäläisten hyökkäysvoimaa kulutettiin viivytystaisteluissa nykyisen Suomen rajan itäpuolella.
Suomen kirjailijat oli kovasti Saksaan kallellaan ja Mika Waltari oikein etukenossa. Hänen kääntämämä ja hänen esityksestään Wsoy julkaisi heti tuoreeltaan natsien palvoman Horst Wesselistä kertovan kirjan. Kirjailijaliitto järjesti innolla vierailuja Saksaan. Koskenniemi oli innoissaan, tietenkin Paavolainen ja monet muutkin suomalaiskirjailijat.
Ewers Hanns Heinz: Horst Wessel
Kustantaja: WSOY, painovuosi:1933, 288 sivua, painos: 1