Jeesuksen Kristuksen kautta me olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa nyt elämme. Room. 5:2.
Sana pääsy, pääsy armoon, on sana, joka on täynnä lohdutusta kurjille syntisille. Raamattu opettaa, että meillä on ainainen pääsy tähän armoon. Apostoli sanoo toisissa paikoin: »Pääsy Jumalan luo» tai »Isän tykö Kristuksen kautta.» Hepr. 10:nnessä hän puhuu siitä, että »meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi esiripun kautta, se on hänen lihansa kautta kulkevaksi tieksi».
Oi mikä, iäinen lohdutus, että meillä alati on tämä pääsy, vapaus tulla armoistuimen luo, että tämä uusi ja elävä esiripun kautta kulkeva tie on meille avoinna! Se auttaa kaikissa tapauksissa, mitä hyvänsä minä tilastani huomaan. Vaikka vielä havaitsisin, etten tähän asti ole uskonutkaan, vaan ollut vilpillinen ja petollinen, kuten Juudas tai Siimon velho, jolla - vaikka »oli täynnä katkeraa sappea ja kiinni vääryyden siteissä», kuitenkin oli pääsy tähän armoon, koskapa apostoli sanoo: »Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa, jos ehkä sydämesi ajatus annettaisiin sinulle anteeksi.»
Penseälläkin, jolle lausuttiin niin kovat sanat: »Olen oksentava sinut suustani», oli kuitenkin pääsy armoon, koskapa Herra lisäsi: »Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa.» Niin kauan kuin vielä sanotaan »tänään», voi siis kaikki tulla autetuksi, koskapa meillä aina on pääsy armoon, me voimme tänään paeta tähän armoon, kuten apostoli tämän pääsyn johdosta kehottaakin: »Käykäämme sen takia uskalluksella armon istuimen eteen, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan!»
Kaikki perustuu siihen, että meillä on tämä pääsy vain »Jeesuksen Kristuksen kautta», että meillä on ylimmäinen pappi, joka voi sääliä heikkouksiamme. »Iankaikkinen ylimmäinen pappi», jolla »on katoamaton pappeus, sen takia että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koskapa hän aina elää rukoillakseen heidän edestään.» Osaksi siitä, että meillä on ainainen pääsy armoon, osaksi siitä, että saamme armon vain »Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta», johtuu, että me uskon kautta voimme aina pysyä armossa.
Täten on siis tuo suuri, lohdullinen totuus varma ja Raamatun todistama, etteivät mitkään vajavaisuudet ja heikkoudet, eivät mitkään hyvien tai huonojen hetkien vaihtelut hävitä tai horjuta meidän armotilaamme, niin kauan kuin pysymme uskossa Kristukseen emmekä kokonaan luovu hänestä. Mutta kaiken vaelluksen aikana tapahtuvan synnillisen on jumalallinen armotyö, Kristuksessa perustettu armoliitto parantava ja oleva sen vastapainona. Kaiken tuo iankaikkinen ylimmäinen pappimme parantaa, joka juuri sitä varten on oman verensä kautta mennyt taivaaseen ollakseen kuten Johannes sanookin: »Lapsukaiseni, tätä minä kirjoitan teille, jottette syntiä tekisi. Mutta jos joku syntiä tekisi, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.»
Tämä puolustaja ja armoliitto ovat voimakkaammat kuin kaikki, mitä koko elämässämme saattaa tapahtua. Kun Hengen valo uskovaisissa ilmaisee ja nuhtelee kaikkea, mikä on synnillistä, nousee heissä monia ja kovia uskon koetuksia. Toisen ovat kovat kiusaukset kaataneet, hän tuntee nyt kauheita omantunnon uhkauksia ja valittaa: Olen julkisesti langennut, olen armosta erotettu. Toinen valittaa vaikeissa kiusauksissaan: Sydämeni on vilpillinen, se rakastaa syntiä, se on epävakainen ja löyhä, en valvokaan oikein jne. Eräs elää pitkällisen kuivuuden aikaa, sisäisesti tunteettomana ja kuolleena niin kuin nukkuva, valittaen ja tietämättä mitään keinoa herätäkseen ja tullakseen oikein jumaliseksi.
Hengen valaistessa ja nuhdellessa tulee kaikki Aadamilta peritty turmeluksemme monin tavoin tunnetuksi. Onko mahdollista, että armo voi peittää kaiken tämän surkeuden? On kyllä, mutta jos armo vähimmässäkään määrässä riippuisi meistä, olisi se mahdotonta. Tästä käy selville, uskotko sinä, että me pysymme armossa vain Jeesuksen Kristuksen kautta. Jos epäilet armon voivan peittää kaiken sen surkeuden, jonka viet kanssani armoistuimen eteen, täytyy sinun perustaa uskosi johonkin sinussa olevaan hyvään, tai täytyy sinun sanoa, että Jumalan Poika ei ole täydellinen Vapahtaja ja Puolustaja Isän tykönä. Niin muodoin on erittäin tärkeätä pitäytyä näihin sanoihin: »Jeesuksen Kristuksen kautta» ja kirjoittaa syvälle sydämeen tämä totuus: vanhurskautemme ja rauhamme Jumalan luona on ainoastaan hänessä, joka on puolustajanamme Jumalan edessä. Tai on kaikki menetettyä ja kaikki väärää, mitä Raamattu tästä todistaa.
Sana pääsy, pääsy armoon, on sana, joka on täynnä lohdutusta kurjille syntisille. Raamattu opettaa, että meillä on ainainen pääsy tähän armoon. Apostoli sanoo toisissa paikoin: »Pääsy Jumalan luo» tai »Isän tykö Kristuksen kautta.» Hepr. 10:nnessä hän puhuu siitä, että »meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi esiripun kautta, se on hänen lihansa kautta kulkevaksi tieksi».
Oi mikä, iäinen lohdutus, että meillä alati on tämä pääsy, vapaus tulla armoistuimen luo, että tämä uusi ja elävä esiripun kautta kulkeva tie on meille avoinna! Se auttaa kaikissa tapauksissa, mitä hyvänsä minä tilastani huomaan. Vaikka vielä havaitsisin, etten tähän asti ole uskonutkaan, vaan ollut vilpillinen ja petollinen, kuten Juudas tai Siimon velho, jolla - vaikka »oli täynnä katkeraa sappea ja kiinni vääryyden siteissä», kuitenkin oli pääsy tähän armoon, koskapa apostoli sanoo: »Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa, jos ehkä sydämesi ajatus annettaisiin sinulle anteeksi.»
Penseälläkin, jolle lausuttiin niin kovat sanat: »Olen oksentava sinut suustani», oli kuitenkin pääsy armoon, koskapa Herra lisäsi: »Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa.» Niin kauan kuin vielä sanotaan »tänään», voi siis kaikki tulla autetuksi, koskapa meillä aina on pääsy armoon, me voimme tänään paeta tähän armoon, kuten apostoli tämän pääsyn johdosta kehottaakin: »Käykäämme sen takia uskalluksella armon istuimen eteen, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan!»
Kaikki perustuu siihen, että meillä on tämä pääsy vain »Jeesuksen Kristuksen kautta», että meillä on ylimmäinen pappi, joka voi sääliä heikkouksiamme. »Iankaikkinen ylimmäinen pappi», jolla »on katoamaton pappeus, sen takia että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koskapa hän aina elää rukoillakseen heidän edestään.» Osaksi siitä, että meillä on ainainen pääsy armoon, osaksi siitä, että saamme armon vain »Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta», johtuu, että me uskon kautta voimme aina pysyä armossa.
Täten on siis tuo suuri, lohdullinen totuus varma ja Raamatun todistama, etteivät mitkään vajavaisuudet ja heikkoudet, eivät mitkään hyvien tai huonojen hetkien vaihtelut hävitä tai horjuta meidän armotilaamme, niin kauan kuin pysymme uskossa Kristukseen emmekä kokonaan luovu hänestä. Mutta kaiken vaelluksen aikana tapahtuvan synnillisen on jumalallinen armotyö, Kristuksessa perustettu armoliitto parantava ja oleva sen vastapainona. Kaiken tuo iankaikkinen ylimmäinen pappimme parantaa, joka juuri sitä varten on oman verensä kautta mennyt taivaaseen ollakseen kuten Johannes sanookin: »Lapsukaiseni, tätä minä kirjoitan teille, jottette syntiä tekisi. Mutta jos joku syntiä tekisi, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.»
Tämä puolustaja ja armoliitto ovat voimakkaammat kuin kaikki, mitä koko elämässämme saattaa tapahtua. Kun Hengen valo uskovaisissa ilmaisee ja nuhtelee kaikkea, mikä on synnillistä, nousee heissä monia ja kovia uskon koetuksia. Toisen ovat kovat kiusaukset kaataneet, hän tuntee nyt kauheita omantunnon uhkauksia ja valittaa: Olen julkisesti langennut, olen armosta erotettu. Toinen valittaa vaikeissa kiusauksissaan: Sydämeni on vilpillinen, se rakastaa syntiä, se on epävakainen ja löyhä, en valvokaan oikein jne. Eräs elää pitkällisen kuivuuden aikaa, sisäisesti tunteettomana ja kuolleena niin kuin nukkuva, valittaen ja tietämättä mitään keinoa herätäkseen ja tullakseen oikein jumaliseksi.
Hengen valaistessa ja nuhdellessa tulee kaikki Aadamilta peritty turmeluksemme monin tavoin tunnetuksi. Onko mahdollista, että armo voi peittää kaiken tämän surkeuden? On kyllä, mutta jos armo vähimmässäkään määrässä riippuisi meistä, olisi se mahdotonta. Tästä käy selville, uskotko sinä, että me pysymme armossa vain Jeesuksen Kristuksen kautta. Jos epäilet armon voivan peittää kaiken sen surkeuden, jonka viet kanssani armoistuimen eteen, täytyy sinun perustaa uskosi johonkin sinussa olevaan hyvään, tai täytyy sinun sanoa, että Jumalan Poika ei ole täydellinen Vapahtaja ja Puolustaja Isän tykönä. Niin muodoin on erittäin tärkeätä pitäytyä näihin sanoihin: »Jeesuksen Kristuksen kautta» ja kirjoittaa syvälle sydämeen tämä totuus: vanhurskautemme ja rauhamme Jumalan luona on ainoastaan hänessä, joka on puolustajanamme Jumalan edessä. Tai on kaikki menetettyä ja kaikki väärää, mitä Raamattu tästä todistaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos vanhurskaus osaksikaan tulisi laista, »niin on Kristus turhaan kuollut.» Jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. Niin on meillä siis totisesti iäinen armo Jumalan luona, niin totta kuin me sanomme sen ainoastaan meidän Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.
amen.
Jes se kuoli. Bileet pystyyn.
Älä muuta sano. Minua kauhistuttaa, että miten Jeesus arvosteli kovin sanoin fariseuksia, ja miten he kostivat hänelle, ja nyt kansa tanssii haudalla umpi sokeina.
Näin Jeesus puhui - liekö fariseus, rabbi juutalaisneuvostonjäsen, Paavali, oli joukossa, joka hänet tuomitsi ristille, ja teki sitten uskonnon hänen verestään.
Matt. 3:7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
Matt. 12:34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Matt. 23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?
Joh. 8:44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
Matteus 23
1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen
2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.
3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.
4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.
5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi
6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,
7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi'.
Toinenkin evankeliumi on olemassa kuin Paavalin julistama - hän puhuu siitä:
Gal. 1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Gal. 1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Mutta mitä Jeesus itse sanoo, jonka haudalla näitä bileitä nyt pidetään:
Luukkaan evankeliumin kohdan luvusta 11 jakeesta 46 alkaen:
"Silloin eräs lainoppineista rupesi puhumaan ja sanoi hänelle: "Opettaja, kun noin puhut, niin sinä häpäiset myös meitä".
Mutta hän sanoi: "Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin! Voi teitä, kun te rakennatte profeettain hautakammioita, ja teidän isänne ovat heidät tappaneet!
Näin te siis olette isäinne tekojen todistajia ja suostutte niihin: sillä he tappoivat profeetat, ja te rakennatte niille hautakammioita. Sentähden Jumalan viisaus sanookin: 'Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja muutamat niistä he tappavat ja toisia vainoavat, että tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettain veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti...."
Ja siltikin ihminen on sokea, kun joku vain manipuloi riittävästi, ja esittää siitä jonkin ahneuteen vetoavan höydyn - kuten ikioman taivaspaikan, ilman minkäänlaista omaa ansiota.
Kaikki oikein NFL-vakiossa!
Jou!
Fariseus, rabbi Paavali teki källin kristityille, ja kansa meni sokeana ansaan.
Millaisesta päästä voi noin tyhmiä kirjoittaa.
Mikä oli tyhmää?