Pitkän ja tuskallisen tutkimustyön jälkeen, vaikka nyt tämmöinen vaatimaton harrastelija amatööri olenkin, olen päätynyt Raamatuntekstian, historiallis-kuttuurisen kontekstin ja eksegetiikan tutkimusten pohjalta seuraavaan tulkintaan tapahtuneesta:
Se päivä oli sapatti, juutalainen pyhä. Opetuslapset olivat kerääntyneet yhteen Jerusalemiin ja piilottelivat vedenkantajan talon yläsalissa. Talon omisti eräs hyvin varakas nainen, Maria Markuksen äiti, läheltä Herodeksen palatsia. Opetuslapset kävivät yhdessä aterialle, rukoilivat, mursivat vanhaan tapaansa leipään, ja siunasivat viinin. He keskustelivat sillä aterialla pitkään ja aika tuntui kuluvan vain hitaammin, mutta eniten he olivat huolissaan suuresta opettajastaan. Päivä päivältä tämä oli käynyt heikommaksi, kalpeus valui hiljaa iholle ja naulojen haavat käsissä alkoivat mätiä siinä ilmanalassa. Viimein, kun tämä voi jo hyvin heikosti, Jeesus sulki silmänsä ja nukkui. Aterian jälkeen, opetuslapset ottivat ruumiin, riisuivat sen, pesivät ja voitelivat. He käärivät ruumiin uusiin pellavakankaisiin ja nostivat kalmon kantopaareille. Varovasti he nostivat ruumiin ylös lähtien haikein mielin kantamaan kantopaareja kohti Öljymäkeä. Askel askeleelta kävi raskaammaksi, mitä lähemmäksi opetuslasten seurue pääsi Jerusalemista ulosvievää porttia. Naiset kantajien perässä soittivat panhuilua ja valittivat hiljaa, jotta heidän suremisensa ei herättäisi liikaa huomiota. Kun he olivat viimein kulkeneet sapattimatkan verran, laskivat he kantopaarit kääröineen siihen paikkaan ja levähtivät. Sitten, sen mäen rinteelle he kokosivat puista alttarin saattaakseen sovitusuhrin päätökseen ja nostivat pellavakäärön sen päälle. Simon Joonan poika ojensi palavan öljylampun veljelleen Andreakselle, joka rikkoi sen alttaria vasten niin että tuli pääsi leviämään. Sitten he kaikki polvistuivat viimeisen kerran, tehdäkseen kunniaa suurelle opettajalleen. He heittäytyivät maahan rukoilemaan ja katsoivat kuinka sankka savupilvi kohosi kohti taivasta. Kaksi pappia saapui valkoisissa kaavuissaan silloin temppelistä katsomaan, mitä outoa Öljymäen rinteellä oikein tapahtui. He pysähtyivät aivan opetuslasten viereen, ottivat oikein hurskaan asennon ja partaansa sukien, toinen heistä esitti arastellen kysymyksen: ” Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?” He hätkähtivät ja kääntyivät samassa katsomaan Jumalan viestin tuojia.
Se päivä oli sapatti, juutalainen pyhä. Opetuslapset olivat kerääntyneet yhteen Jerusalemiin ja piilottelivat vedenkantajan talon yläsalissa. Talon omisti eräs hyvin varakas nainen, Maria Markuksen äiti, läheltä Herodeksen palatsia. Opetuslapset kävivät yhdessä aterialle, rukoilivat, mursivat vanhaan tapaansa leipään, ja siunasivat viinin. He keskustelivat sillä aterialla pitkään ja aika tuntui kuluvan vain hitaammin, mutta eniten he olivat huolissaan suuresta opettajastaan. Päivä päivältä tämä oli käynyt heikommaksi, kalpeus valui hiljaa iholle ja naulojen haavat käsissä alkoivat mätiä siinä ilmanalassa. Viimein, kun tämä voi jo hyvin heikosti, Jeesus sulki silmänsä ja nukkui. Aterian jälkeen, opetuslapset ottivat ruumiin, riisuivat sen, pesivät ja voitelivat. He käärivät ruumiin uusiin pellavakankaisiin ja nostivat kalmon kantopaareille. Varovasti he nostivat ruumiin ylös lähtien haikein mielin kantamaan kantopaareja kohti Öljymäkeä. Askel askeleelta kävi raskaammaksi, mitä lähemmäksi opetuslasten seurue pääsi Jerusalemista ulosvievää porttia. Naiset kantajien perässä soittivat panhuilua ja valittivat hiljaa, jotta heidän suremisensa ei herättäisi liikaa huomiota. Kun he olivat viimein kulkeneet sapattimatkan verran, laskivat he kantopaarit kääröineen siihen paikkaan ja levähtivät. Sitten, sen mäen rinteelle he kokosivat puista alttarin saattaakseen sovitusuhrin päätökseen ja nostivat pellavakäärön sen päälle. Simon Joonan poika ojensi palavan öljylampun veljelleen Andreakselle, joka rikkoi sen alttaria vasten niin että tuli pääsi leviämään. Sitten he kaikki polvistuivat viimeisen kerran, tehdäkseen kunniaa suurelle opettajalleen. He heittäytyivät maahan rukoilemaan ja katsoivat kuinka sankka savupilvi kohosi kohti taivasta. Kaksi pappia saapui valkoisissa kaavuissaan silloin temppelistä katsomaan, mitä outoa Öljymäen rinteellä oikein tapahtui. He pysähtyivät aivan opetuslasten viereen, ottivat oikein hurskaan asennon ja partaansa sukien, toinen heistä esitti arastellen kysymyksen: ” Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?” He hätkähtivät ja kääntyivät samassa katsomaan Jumalan viestin tuojia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.