Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan ”sote-karnevaalista”.
– Soten tavoitteet peruspalvelujen parantamisesta ja palveluintegraatiosta ovat menneet nurinkurin. Monet roolit ovat valmistelussa vaihtuneet. Oikeistolainen valtiovarainministeri on nyt valmis antamaan rahaa palvelujen saatavuuden parantamiseen ja vasemmisto-oppositio on huolissaan menojen kasvusta. Reformiministerit jakavat iltaistunnoissaan miljardeja aidossa karnevaalitunnelmassa ollenkaan pohtimatta, mistä rahat otetaan, Lehtonen toteaa.
Hän kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmään.
Hän pyörittelee eri tavoin hallituksen kaavaileman sote-uudistuksen kokonaiskustannuksia.
Erikoissairaanhoidon palveluostot yksityiseltä sektorilta vuonna 2015 olivat 296 miljoonaa euroa ja perusterveydenhuollon 221 miljoonaa euroa. Palvelusetelillä palveluja annettiin vain 11 milj. eurolla. Kun yksityisen terveydenhuollon osuudeksi ”valinnanvapaudesta” on Sipilän hallituksen mallissa laskettu 3050 miljoonaa euroa, pitäisi julkisen terveydenhuollon toimintaa sopeuttaa Lehtosen mukaan nykyisestä noin 2500 milj. eurolla, jotta kulut eivät kasva.
– Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on kuitenkin valmiuden ylläpito ja vaikeiden sairauksien hoito. Oma arvioni on, että kustannusten sopeuttaminen on mahdollista enintään 20 % osalta ilman, että palvelujärjestelmä romuttuu. Lisäkustannukseksi jää näin 2 mrd euroa. Käytännössä sopeuttaminen terveydenhuollossa voi tapahtua vain henkilökustannuksia leikkaamalla. Koko 2,5 mrd euron summan säästö edellyttäisi n. 50 000 henkilön, lähinnä sairaanhoitajien ja lähihoitajien, irtisanomista julkiselta sektorilta, mikä tuskin onnistuu.
– Ajatellaanpa vaikka Turun terroritekoa taikka Raaseporin junaonnettomuutta. Ei noissa tilanteissa voida lähteä jakamaan asiakasseteliä loukkaantuneille, vaan ambulanssien ja leikkaustiimien on oltava saatavissa, kun tilanne on päällä. Valmiuden ylläpito maksaa käytännössä aina kuta kuinkin yhtä paljon riippumatta siitä, onko sairaalassa potilaita vai ei. Yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta on kuitenkin järkevää hyödyntää sairaalan kapasiteettia myös kiireettömään hoitoon, koska muuten kiireellisen hoidon kustannus kasvaa tolkuttomasti.
”Surullista, että 3 mrd euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta.”
Lehtosen mukaan rajallisten sopeuttamismahdollisuuksien lisäksi uusia kustannuksia valinnanvapausmallissa aiheuttaa palvelukysynnän kasvu, jota jo ensimmäiset asiakassetelipilotit osoittavat.
– Maltillinen arvio lisäyksestä on 10 %:n luokkaa ja se kohdentuu lievien (usein itsestään paranevien) sairauksien hoitamiseen. Jos terveydenhuollon 10,7 mrd euron kokonaiskustannus nousee samassa suhteessa kysynnän kanssa, merkitsee se yli 1 mrd euron lisäkulua.
Kolmas merkittävä kustannus valinnanvapausmallissa on hallinnon ja transaktiokulujen lisääntyminen.
– Valinnanvapausesityksessä terveydenhuollon asiakassetelipalvelujen arvoksi on laskettu 2 mrd euroa, mikä siis merkitsisi n. 300 milj. euron uutta hallintokulua.
– Kun kolme em. tekijää laskee yhteen, on Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin lisäkustannus terveydenhuoltojärjestelmälle yli 3 mrd euroa. Tavoitteena oli 3 mrd säästö kustannusten kasvussa, mutta sote-karnevaalissa näyttää summan etumerkki vaihtuneen.
– Surullista on, että tuolle 3 mrd euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta. Surullista on myös se, että alkuperäinen tavoite perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta olisi saatu aikaan myös sairausvakuutuksen korvaustasoa nostamalla. Jonojen poistamiseen tarvitut 3 miljoonaa lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa olisivat niin rahoitettuna maksaneet vain n. 300 milj. euroa. Osaa tuota rahasta olisi voinut käyttää kannustimena julkisen terveydenhuollon yleislääkäripalveluiden parantamiseen.
– Soten tavoitteet peruspalvelujen parantamisesta ja palveluintegraatiosta ovat menneet nurinkurin. Monet roolit ovat valmistelussa vaihtuneet. Oikeistolainen valtiovarainministeri on nyt valmis antamaan rahaa palvelujen saatavuuden parantamiseen ja vasemmisto-oppositio on huolissaan menojen kasvusta. Reformiministerit jakavat iltaistunnoissaan miljardeja aidossa karnevaalitunnelmassa ollenkaan pohtimatta, mistä rahat otetaan, Lehtonen toteaa.
Hän kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmään.
Hän pyörittelee eri tavoin hallituksen kaavaileman sote-uudistuksen kokonaiskustannuksia.
Erikoissairaanhoidon palveluostot yksityiseltä sektorilta vuonna 2015 olivat 296 miljoonaa euroa ja perusterveydenhuollon 221 miljoonaa euroa. Palvelusetelillä palveluja annettiin vain 11 milj. eurolla. Kun yksityisen terveydenhuollon osuudeksi ”valinnanvapaudesta” on Sipilän hallituksen mallissa laskettu 3050 miljoonaa euroa, pitäisi julkisen terveydenhuollon toimintaa sopeuttaa Lehtosen mukaan nykyisestä noin 2500 milj. eurolla, jotta kulut eivät kasva.
– Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on kuitenkin valmiuden ylläpito ja vaikeiden sairauksien hoito. Oma arvioni on, että kustannusten sopeuttaminen on mahdollista enintään 20 % osalta ilman, että palvelujärjestelmä romuttuu. Lisäkustannukseksi jää näin 2 mrd euroa. Käytännössä sopeuttaminen terveydenhuollossa voi tapahtua vain henkilökustannuksia leikkaamalla. Koko 2,5 mrd euron summan säästö edellyttäisi n. 50 000 henkilön, lähinnä sairaanhoitajien ja lähihoitajien, irtisanomista julkiselta sektorilta, mikä tuskin onnistuu.
– Ajatellaanpa vaikka Turun terroritekoa taikka Raaseporin junaonnettomuutta. Ei noissa tilanteissa voida lähteä jakamaan asiakasseteliä loukkaantuneille, vaan ambulanssien ja leikkaustiimien on oltava saatavissa, kun tilanne on päällä. Valmiuden ylläpito maksaa käytännössä aina kuta kuinkin yhtä paljon riippumatta siitä, onko sairaalassa potilaita vai ei. Yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta on kuitenkin järkevää hyödyntää sairaalan kapasiteettia myös kiireettömään hoitoon, koska muuten kiireellisen hoidon kustannus kasvaa tolkuttomasti.
”Surullista, että 3 mrd euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta.”
Lehtosen mukaan rajallisten sopeuttamismahdollisuuksien lisäksi uusia kustannuksia valinnanvapausmallissa aiheuttaa palvelukysynnän kasvu, jota jo ensimmäiset asiakassetelipilotit osoittavat.
– Maltillinen arvio lisäyksestä on 10 %:n luokkaa ja se kohdentuu lievien (usein itsestään paranevien) sairauksien hoitamiseen. Jos terveydenhuollon 10,7 mrd euron kokonaiskustannus nousee samassa suhteessa kysynnän kanssa, merkitsee se yli 1 mrd euron lisäkulua.
Kolmas merkittävä kustannus valinnanvapausmallissa on hallinnon ja transaktiokulujen lisääntyminen.
– Valinnanvapausesityksessä terveydenhuollon asiakassetelipalvelujen arvoksi on laskettu 2 mrd euroa, mikä siis merkitsisi n. 300 milj. euron uutta hallintokulua.
– Kun kolme em. tekijää laskee yhteen, on Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin lisäkustannus terveydenhuoltojärjestelmälle yli 3 mrd euroa. Tavoitteena oli 3 mrd säästö kustannusten kasvussa, mutta sote-karnevaalissa näyttää summan etumerkki vaihtuneen.
– Surullista on, että tuolle 3 mrd euron uudelle kuluerälle on vaikea osoittaa terveyshyötyä tuovaa vaikuttavuutta. Surullista on myös se, että alkuperäinen tavoite perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta olisi saatu aikaan myös sairausvakuutuksen korvaustasoa nostamalla. Jonojen poistamiseen tarvitut 3 miljoonaa lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa olisivat niin rahoitettuna maksaneet vain n. 300 milj. euroa. Osaa tuota rahasta olisi voinut käyttää kannustimena julkisen terveydenhuollon yleislääkäripalveluiden parantamiseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomeksi, Sipilän poppoo on kaikessa hiljisuudessaan jambbassu ajatella Sote-uudessa julkisen puolelta siirtää yksityiselle 2050 miljardia euroa, siis köyhdentää julkista perusterveydenhoitoa ja rikastuttaa yksityistä pörssiterveydenhoitoa 200000000000eurolla.
Ilmeisesti "Setelillä ei saada siirrettyä tarpeeksi tehokkaasti yksityiselle-yhtiöitetyille yhtiövoittoa tuopttaville terveysyhtiöille Suomen Julkisen Terveydenhoidon ylläpitoon tarvitsemia rahoja.
2050 miljardia euroa,=2,050miljardia
"surullista myös se, ettei Suomen politiinen hallinto osaa vieläkään laskea
No osaaminen on mitä on jos henkilöstöhallinto sekä matemaattinen tietotaito opitaan navetasta.
Surullista on myös se, että alkuperäinen tavoite perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta olisi saatu aikaan myös sairausvakuutuksen korvaustasoa nostamalla. Jonojen poistamiseen tarvitut 3 miljoonaa lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa olisivat niin rahoitettuna maksaneet vain n. 300 milj. euroa. Osaa tuota rahasta olisi voinut käyttää kannustimena julkisen terveydenhuollon yleislääkäripalveluiden parantamiseen.
Juuri niin, mutta sitä ei ole kumpikaanKeskusta&Kokomus puolue vahingossakaan ääneen sanonut, etteikö muita v-rhtoja säästöihin ole, ei tietenkään koska ne muut v-ehdot olisi säästäneet rahat niin ettei jaettavaa olisi jäänyt, kuten edm "lauseke sen toteaa.
"Julkisen+terveydenhuollon+tehtävänä+on+kuitenkin+valmiuden+ylläpito+ja+vaikeiden+sairauksien+hoito.+Oma+arvioni(hallintolääkäri)+on,+että+kustannusten+sopeuttaminen+on+mahdollista+enintään+20+%+osalta+ilman,+että+palvelujärjestelmä+romuttuu.+Lisäkustannukseksi+jää+näin+2+mrd+euroa.+Käytännössä+sopeuttaminen+terveydenhuollossa+voi+tapahtua+vain+henkilökustannuksia+leikkaamalla.+Koko+2,5+mrd+euron+summan+säästö+edellyttäisi+n.+50+000+henkilön,+lähinnä+sairaanhoitajien+ja+lähihoitajien,+irtisanomista+julkiselta+sektorilta,+mikä+tuskin+onnistuu."
Kepulaiset ei ilmeisesti osaa lukea
kehoitin lukemaan 2x vain, ilmies lukevat jatkuvasti, eivät usko lukemaansa että pyhä mooses suunnittelee tuollaista, omneksi kirjoittaja on Sote-sunnittelun keskiössä ja a siantuntia joten .. tosin ihmettelen itsekkin että uskaltaa, mutta on niin suuresta asiasta kyse, että omat irtopisteitten menetykset haipuu taka-visitille, kämäen kunnallispäätöksethän tehään irtopisteitten kalastelun pohjalta joka on sitä kuntapolitiikkaa ja tulokset näkyy, surullista, mutta vieläkin surullisempaa..
siis kämäen kuntapolitiikka on hklö politiikkaa, mutta muuttuu Kim Jong Uneksi jos vähemistö aivastaa, silloin kaikki naksahtaa takalukkoon..
..että Ö ykkönen lähtee, minust hää on hommansa hoitanut
Kuka uskoo helsinkiloista kyllääkäriä?
miten niin "kyllä-lääkäri?