ja avustaa häntä taloudellisesti ja luoda hänelle uskoa tulevaan. Rikas voisi myös ottaa asunnottoman kotinsa menettäneen työttömän luokseen asumaan.
Rikkaiden pitäisi ruveta työttömän kummiksi
työttömilleapupaketti
1183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Köyhät saa Suomessa runsaasti erilaisia sosiaalietuuksia, jotka kustannetaan perimällä työssäkäyviltä ja yrityksiltä erilaisia veroja.
Tämän takia kenenkään yksittäisen rikkaan ei tarvitse henkilökohtaisesti huolehtia kenestäkään yksittäisestä köyhästä.
Aloittajan olisi kannattanut käydä ilmaiset koulut, jotta ymmärtäisi, miten suomalainen yhteiskunta toimii.
Pöh, rikkaista ei opi köyhä yhtään mitään muuta kuin sen että raha tekee kaiken.
Itseriittoisen kommentti osoittaa hänen sisäistä tyhjyyttään, ei tietoa, ei älliä...
Ai sulta meni toi lause ohi? No, kun rahan saa tekemään työtä , niin se johtaa siihen ettei muulla ole merkitystä. Tämä on se mitä rikas opettaa ns. köyhälle. Köyhän pitää oppia köyhiltä ahkeruutta ja työntekemistä eikä haaveilla rikkauksista jotka tekevät ihmisistä velttoja ja hengeltään löysiä.
Maailmanfilosofin ajatuksia?
Vai sittenkin peräkammarin pojan yksinäisiä mietteitä jossain keskellä ei mitään?
Ei meitä kiinnosta tajuaako kansa vttuakaan. Meitä kiinnostaa vain trollata kansa pää niin sekaisin.
Olen omalta osaltani ollut luomassa työttömille ja syrjäytyneille uskoa tulevaisuuteen kannustamalla heitä kouluttautumaan ja työllistymään. Jotkut ovat neuvojani noudattamalla päässeetkin eteenpäin elämässään. He ovat poikkeuksetta tulleet kiittämään siitä minua, vaikka tietysti se on heidän itsensä ansiota.
Kunnallinen köyhien hoito toimi aluksi samalla ruotujakoperustalla, millaisena se oli ollut jo paitäjän hallinnon aikana. Ongelmana vain aluksi oli se, että köyhiä elätettäviä oli paljon enemmän kuin tarjolla olevia ruotuja ja pitäjän köyhäinkassa kumisi tyhjyyttään. Kunta jaettiin 15:een köyhienhoitopiiriin, joihin kuhunkin tuli köyhien piirimies sekä hänelle kolme apumiestä huolehtimaan hänen kanssaa köyhien sijoittelusta ruotuihinsa. Kuntalaisilta alettiin lisäksi periä köyhäinhoitomaksua, mikä sekin oli eräänlainen varallisuuden perusteella perittävä arviovero. Lähtökohtana oli, että kukin piiri hoiti omat köyhänsä ja mikäli jollekin piireistä tuli köyhien hoito ylivoimaisen raskaaksi, muut piirit olivat velvollisia sitä auttamaan. Mikäli joku piireistä ei saanut kaikkia köyhiään ruotuihinsa sijoitetuksi, kunnallislautakunta järjesti heitä varten huutotilaisuuden. Heidät annettin sen talon hoidettavaksi, kuka heidän hoidostaan vähiten vaati. Mikäli joku tai jotkut talot kieltäytyivät ottamasta vastaan heille määrättyä köyhää, kunnallislautakunta tarjosi nämä köyhät muiden talojen hoidettavaksi velvollisuutensa laiminlyöneen talon laskuun. Vuonna 1879 annettiin uusi köyhäinhoitoasetus, mikä kielsi kokonaan köyhien kierrättämisen talosta taloon kerjuulla. Kuusamossa oli vielä tämän kaltaistakin järjestelmää käytetty sellaisten piirien kohdalla, joilla oli vaikeuksia saada köyhänsä sijoitetuksi. Nyt tämä ei siis enää ollut mahdollista, vaan kyseiset köyhät oli joko kunnan varoin avustettava omiin asuntoihinsa tai sitten tingattava hoitoon vähimmän vaativalle. Kunnan avustuksia ei tämän asetuksen mukaan sopinut jakaa kenelle tahansa. Kuusamon kunnan uusi köyhäinhoito-ohjesääntö 23.6.1880 lausui §:ssä 2 seuraavasti: "Waivaishoito on niin järjestettävä, että kerjuu eli talo talolta kulkeminen tulee kokonaan lakkaamaan ja että waivaisapua ei anneta muutoin kuin tositarpeessa ja että laiskoille ja työhön kykeneville ei ollenkaan waivaisapua enneta, jolla vain puolustettaisiin laiskuutta paikkakunnallamme". Vuonna 1895 annettu uusi köyhäinhoitoasetus ja kunnallinen ohjesääntö hieman lievensivät köyhäinhoidon melko karuja ja ankaria säännöksiä ennen kaikkea lapsiystävällisempäänm suntaan. Niinpä kunta otti huolehtiakseen siitä, että vuosittain vähintään kaksi köyhää lasta kustannettiin kunnan varoin kouluun. Edelleen köyhiä hoitoon järjestettäessä ei lapsia saanut erottaa vanhemmistaan eikä sisaruksia toisistaan. Jokaiseen köyhäinhopitopiiriin tuli nyt köyhien kaitsijan lisäksi erikoinen lasten kaitsija, jonka tuli huolehtia ja valvoa, että köyhiä lapsia kohdeltiin hyvin ja kasvattavasti. Kyllä tämä viimeinenkin 1800- luvun köyhäinhoitoasetus korosti huollettavan omaa vastuuta. Niinpä jos esim. perheen isän juopottelun tai muun laiminlyönnin seurauksena perhe joutui kunnan elätettäväksi, kunnalla oli oikeus toimittaa kyseinen perheen huoltaja pakkotyöhön, kunnes hänen kunnalle aiheuttamansa velka oli maksettu. Sama määräys koski myös nk. perhepinnnareita eli elatusvelvollisuuttaan vältteleviä isiä.( kuusamon historiaa)
Perhepinnareita oli pakkotöissä vielä 1960-luvullakin, esim. tietyömailla ja lentokenttiä rakentamassa. Nykyaikana riittäisi sekä työkohteita että potentiaalisia työntekijöitä.
Kuka nyt enää nykyään velaksi kouluun menisi ??? Saa olla aika sekaisin.
Mikä miten pyörii kun on 400.000 luottotiedotonta...taidatte olla niitä itsekin. Sikkii shittii :D