Mikä tai mitä on

Sielu- Ajatus hengellisestä sisäisestä olemuksesta. Valtataikauskon mukaan jonkinlainen kuolematon kopio mielestä. Sellaisenaan jopa taikauskon omien oppien mukaan mahdoton.

Sielu nojaa ajatukseen erillisestä hengestä,joka olisi irrallaan kehosta.
Tästä seuraa jatkokysymys:missä niitä sieluja syntyy?
Onko puilla sielu?
Onko ameeballa sielu?
Onko Sielu ainoastaan ihmisellä ja jos on niin miksi ja miten tämä on varmennettu?

Sieluajatus nojaa siihen,että "elävä aivo painaa 1500g koostuu alkuaineista blaa" ja kuollut tekee tismalleen saman.
Kuitenkin se,mitä tiedämme ajattelusta ja elämisestä ei niinkään ole itse masiina vaan sen toiminta. Ihminen kuolee kun kone lakkaa toimimasta.
Se siitä.

Monesta sielu olisi kiva,kun voisi elää tavallaan ikuisesti. Mutta muuta perustelua heillä ei sille sitten oikeastaan olekkaan.
Paitsi joku R-alkuinen teos,jossa ei ole lähdeviittauksia,josta epäillään että Jumala ei ole kirjoittanut sitä itse jne...

eräänlainen ydin, jonka ympärille rakentuu uusi ruumis sitten ylösnousemuksessa, ainakin luterilaisilla.

Pelkän sielun pelastuminen ei siis ole tarpeeksi antoisaa, vaan ikuisen autuuden täysimääräiseen kokemiseen tarvitaan myös ruumis, jonka esikuva on Jeesuksen ylösnousemusruumis.

Taivaassaolo alkaa Karitsan häiden kunniaksi tarjotulla juhla-aterialla.

En tiedä miten ja missä sielut viettävät aikaansa ylösnousemusta ja uutta ruumista odottaessaan.

Sielu on ajatus siitä, että on olemassa jokin sellainen muuttumaton, mikä on osa itseä, ettei se koskaan katoa.

Kuinka mikään sellainen, mikä ei koskaan muutu, voisi ikinä kokea yhtään mitään? Kuinka sellainen, mikä kokee jotain, voisi säilyä ikuisesti? Kokemuksen kautta ei jää samanlaiseksi kuin ennen kokemusta. Ei säily.

Kokeminen ja säilyminen ovat toisilleen vastakkaisia.

>> Mikä tai mitä on sielu? >>

Ei aavistustakaan mutta silmät ovat kuulemma sielun peili.

Ainakin ne toimivat niinkuin kaikki muutkin peilit.
Ei niistä(-llä) näe taivasta ei tuonelaa, ei huomista päivää, ei elämän tarkoitusta.

Niistä(-llä) näkee vain oman kuvansa, senkin vain siloitellun julkisivun puolelta.

Monissa kielissä sielu käsite yhdistyy henkeä tarkoittavaan sanaa. On ollut helppo todeta ero elävän ja kuolleen välillä. Em.on hengittänyt joten yksinkertainen johtopäätös on ollut että se "henki" (hengitys) on lähtenyt irti kuolleen ruumiista. Esim. Raamatussa käytetty sana "sana" periytyy alunperin hengitystä tarkoittavasta sanasta (hengittää>yskiä>puhua>lausua>sana) joten tämä selittää miksi sana esiintyy vt:ssä uskonnollisessa merkityksessä.