Vasemmistoenemmistöinen 1916 valittu Eduskunta oli hyväksynyt 14.7.17 sosdemien, maalaisliiton ja eräiden muiden porvarien äänillä 8 tunnin työaikalain ja uudet kunnallislait
16.7.17 alkoi Venäjällä bolsevikkikapina Väliaikaista hallitusta vastaan.
Siitä rohkaistuneena Eduskunta hyväksyi 18.7.17 Valtalain äänin 136-55.
Valtalaki tarkoitti sisäistä itsenäisyyttä Eduskunnan johdolla.
Näin ottamallaan valtuudella oli enemmistön tarkoitus vahvistaa mm. mainitut lait.
Kun bolsevikkikapina ja sen luoma valtatyhjö Venäjällä kukistui, käyttivät äärioikeiston edustajat jälleen Pietarin tietä.
Ministerivaltiosihteerin avulla nämä saivat Väliaikaisen hallituksen luopumaan näiden lakien vahvistamisesta sekä hajottamaan Eduskunnan ja määräämään uudet vaalit.
Jälkimmäinen asia oli toki aiheellinen, ottaen huomioon mullistavat tapahtumat joista vuoden 1916 vaalien aikoihin ei ollut aavistustakaan.
Äärioikeistoa hallitsivat Ruotsalaisen puolueen poliitikot yhteiskunnan kehityksen jarruna. Siihen kuului myös ruotsin- ja suomenkielisiä sotakeinottelulla rikastuneita liiike- ja teollisuusmiehiä.
Nämä tahtoivat jatkaa taloudellisia ja muita etujaan kunnallishallinnon suhteettomalla, varallisuuteen perustuneen äänioikeuden avulla.
Tämä harvainvalta oli myös keino ja edellytys syrjiä suomenkielisiä ja suomenkieltä
Yli 80 % maamme väestöstä oli kokonaan vailla kunnallista äänivaltaa.
Kun Väliaikainen hallitus lopulta kaatui, tuli Venäjälle valtatyhjö ja kaaos ja Suomessa oli rauhatonta Marraskuun yleislakon alettua.
Tällöin sai Santeri Alkio aloitteellaan ja sitkeillä sovitteluneuvotteluillaan Eduskunnan julistautumaan 15.7.17 toistaiseksi SUOMEN YLIMMÄN VALLAN haltijaksi.
Julistautuminen (itsenäiseksi) tapahtui maalaisliiton, sosdemien ja aktivistiporvarien äänin.
Ylimmän vallan haltijan ominaisuudessa Eduskunta VAHVISTI lepäämään joutuneet 8 tunnin työaikalain ja kunnallislait vielä samana päivänä.
Toiminnallaan Alkio onnistui saamaan marraskuun yleislakon ja kaaoksen loppumaan, koska sosdemien (ja useimpien muidenkin) oikeutetut vaatimukset täytettiin.
Lisäksi tehtiin vain autonomisuutta merkinnyt Valtalaki tarpeettomaksi.
Eduskunnan ollessa nyt korkeimman vallan haltija, se päätti 27.11.17 nimetä hallituksen (pääministerinään Svinhufvud), jonka päätehtäväksi annettiin itsenäisyyden käytännöllinen toteutus. Hallituksen tehtävä oli myös julkaista HETI 8 tunnin työaikalaki ja kunnallislait.
Kenties ansioituneimmalle itsenäisyyspoliitikollemme, Santeri Alkiolle oli kuvaamaton ja käsittämätön pettymys, että kiihkoilijat (kuten Kuusinen, Manner) saivat aikaan kapinan ja kansalaissodan.
Miksi vaikka kansan päävaatimukset oli vihdoin täytetty ja työväellä oli Eduskunnassa hyvin vahva asema (80 sosdem-edustajaa) ajaa asioita demokratian keinoilla?
Kapinassa hävinneelle kävi sitten julmasti ja lukemattomille epäoikeutetustikin, mutta perusvirhe oli kiihkoilijoiden (ja lopuksi karkuun pötkineiden) kapinan aloitus.
16.7.17 alkoi Venäjällä bolsevikkikapina Väliaikaista hallitusta vastaan.
Siitä rohkaistuneena Eduskunta hyväksyi 18.7.17 Valtalain äänin 136-55.
Valtalaki tarkoitti sisäistä itsenäisyyttä Eduskunnan johdolla.
Näin ottamallaan valtuudella oli enemmistön tarkoitus vahvistaa mm. mainitut lait.
Kun bolsevikkikapina ja sen luoma valtatyhjö Venäjällä kukistui, käyttivät äärioikeiston edustajat jälleen Pietarin tietä.
Ministerivaltiosihteerin avulla nämä saivat Väliaikaisen hallituksen luopumaan näiden lakien vahvistamisesta sekä hajottamaan Eduskunnan ja määräämään uudet vaalit.
Jälkimmäinen asia oli toki aiheellinen, ottaen huomioon mullistavat tapahtumat joista vuoden 1916 vaalien aikoihin ei ollut aavistustakaan.
Äärioikeistoa hallitsivat Ruotsalaisen puolueen poliitikot yhteiskunnan kehityksen jarruna. Siihen kuului myös ruotsin- ja suomenkielisiä sotakeinottelulla rikastuneita liiike- ja teollisuusmiehiä.
Nämä tahtoivat jatkaa taloudellisia ja muita etujaan kunnallishallinnon suhteettomalla, varallisuuteen perustuneen äänioikeuden avulla.
Tämä harvainvalta oli myös keino ja edellytys syrjiä suomenkielisiä ja suomenkieltä
Yli 80 % maamme väestöstä oli kokonaan vailla kunnallista äänivaltaa.
Kun Väliaikainen hallitus lopulta kaatui, tuli Venäjälle valtatyhjö ja kaaos ja Suomessa oli rauhatonta Marraskuun yleislakon alettua.
Tällöin sai Santeri Alkio aloitteellaan ja sitkeillä sovitteluneuvotteluillaan Eduskunnan julistautumaan 15.7.17 toistaiseksi SUOMEN YLIMMÄN VALLAN haltijaksi.
Julistautuminen (itsenäiseksi) tapahtui maalaisliiton, sosdemien ja aktivistiporvarien äänin.
Ylimmän vallan haltijan ominaisuudessa Eduskunta VAHVISTI lepäämään joutuneet 8 tunnin työaikalain ja kunnallislait vielä samana päivänä.
Toiminnallaan Alkio onnistui saamaan marraskuun yleislakon ja kaaoksen loppumaan, koska sosdemien (ja useimpien muidenkin) oikeutetut vaatimukset täytettiin.
Lisäksi tehtiin vain autonomisuutta merkinnyt Valtalaki tarpeettomaksi.
Eduskunnan ollessa nyt korkeimman vallan haltija, se päätti 27.11.17 nimetä hallituksen (pääministerinään Svinhufvud), jonka päätehtäväksi annettiin itsenäisyyden käytännöllinen toteutus. Hallituksen tehtävä oli myös julkaista HETI 8 tunnin työaikalaki ja kunnallislait.
Kenties ansioituneimmalle itsenäisyyspoliitikollemme, Santeri Alkiolle oli kuvaamaton ja käsittämätön pettymys, että kiihkoilijat (kuten Kuusinen, Manner) saivat aikaan kapinan ja kansalaissodan.
Miksi vaikka kansan päävaatimukset oli vihdoin täytetty ja työväellä oli Eduskunnassa hyvin vahva asema (80 sosdem-edustajaa) ajaa asioita demokratian keinoilla?
Kapinassa hävinneelle kävi sitten julmasti ja lukemattomille epäoikeutetustikin, mutta perusvirhe oli kiihkoilijoiden (ja lopuksi karkuun pötkineiden) kapinan aloitus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Unohdit kertoa tapahtumista sen, että työväellä oli nälkä, lähes nälänhätä. Se sai aikaan rajua tyytymättömyyttä.
Lähtikö se nälkä sotimalla ?
Asiallinen avaus, kiitos siitä !
Demokratia oli vielä niin nuori ja uusi asia Suomessa, ettei siihen luotettu. 100 vuotta sitä on nyt harjoiteltu, eikä kaikki luota siihen vieläkään. Monissa maissa sitä ei tosin ole vielä edes opittu.
Olemme paljosta velkaa sille viisaiden johtajien joukolle, jotka sisällissodan jälkeen rakensivat Suomen demokratian pelisäännöt ja "ruoskivat" omat joukkonsa sitä noudattamaan. Tähän porukkaan kuuluu henkilöitä kaikista puolueista.
Vähitellen kansalaiset kokivat demokratian oikeaksi tavaksi hallita eikä edes radikalismin vuodet murtaneet Suomalaista demokratiaa, kuten useimmissa Euroopan maissa kävi.
Palstan idiootit tosin vieläkin opettelevat demokratian perusasioita.
Luottamuksen puutteeseen oli pitkälti syynä se, että Venäjällä oli käytännössä veto-oikeus Suomen eduskunnan päätöksiin. Nikolai ei hyväksynyt niitä, senaatti ei pannut niitä toimeen ja tarvittaessa eduskunta hajotettiin. Vaalejahan oli toisella sortokaudella melkein vuosittain.
" kuten useimmissa Euroopan maissa kävi."
Kuten useimmissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa kävi. Siinä vaiheessa Suomi siis selkeästi orientoitui pohjoiseen ja länteen.
Saksahan kuuluu kulttuurisesti ja kielellisesti Itä-Eurooppaan.
Avaushan on lähes totta!!!
"Kun bolsevikkikapina ja sen luoma valtatyhjö Venäjällä kukistui, käyttivät äärioikeiston edustajat jälleen Pietarin tietä.
Ministerivaltiosihteerin avulla nämä saivat Väliaikaisen hallituksen luopumaan näiden lakien vahvistamisesta sekä hajottamaan Eduskunnan ja määräämään uudet vaalit. "
Erinomainen havainto siitä, että kapina alkoi alun alkaen porvarien eli valkoisten toimesta. Jos tätä vallankaappausta laittoman "väliaikaisen hallituksen" ja Venäjän armeijan tuella ei olisi tehty, olisivat olosuhteet kehittyneet Suomen suuriruhtinaskunnassa täysin eri tavalla.
Laillinen vuonna 1916 valittu eduskunta olisi jatkanut hyvin alkanutta lainsäädäntötyötä eikä mitään aihetta kunnallislakien ja työaikalakien tultua voimaan olisi ollut levottomuuksille. Tokoin senaattikin olisi voinut jatkaa vaikeaa työtään maan elintarviketilanteen parantamiseksi. Senaatti olisi voinut järjestysvallan lujittamiseksi pyrkiä vahvan poliisilaitoksen perustamiseen, jolloin ääriainekset olisi saatu pidettyä kurissa.
Valitettavasti historian kulku oli toinen ja päädyttiin lopulta sisällissotaan - täysin turhaan.
Miten ne olisivat kehittyneet toisella tavalla ilman 'porvarillista vallankumousta'. Olisiko riistäjä Nikolai Verinen antanut sotilasmiljoonat eli verimiljoonat maksaneelle kansalle enemmän vapauksia.
Jos valkoisten kaappausta 31.7.1917 ei olisi tapahtunut, ei keisari olisi tietenkään tehnyt mitään, koska Nikolai toinen oli menttänyt valtansa jo maaliskuussa -17.
Kaikkinainen demokratia olisi levinnyt laajalle kansaan ja onni sekä auvo olisi vallinnut Suomen ruhtinaan maassa.
Itsenäistyminen olisi tapahtunut loppuvuodesta 1917 neuvotellen Tokoin senaatin ja Venäjän bolsevikkien kesken. Leninin olisi ollut helppo myöntyä itsenäsiyyden hyväskymiseen, koska Suomen hallinto olisi ollut SDP- enemmistöisen eduskunnan käsissä.
Tsaarilla, Kerenskillä, Leninillä ja ryssillä yleensäkin oli ylivalta siihen asti kunnes Saksa pakotti myöntämään Suomelle itsenäisyyden. Valkoisten ja Kerenskin yhteispeli oli lopulta hyödyksi. Se on sitten tietenkin meinaan eri asia, että olisiko porvaristo pettänyt kansan ilman Leniniä ja Venäjä voittanut sodan. Saksalaiset löivät ryssät kesällä ja olivat valmiita tuhoamaan ne kokonaan. Pääpiruista enemmistö näyttää valitettavasti kannattaneen jonkinlaisen Venäjän osana pysymistä. Porvari-Venäjän hävittyä punikeista käytännössä kaikki halusivat Suomen olevan osa punaista Venäjää. Ukko-Pekka oli ainut määrätietoisesti kaikenlaista Venäjää vastustanut lahtari.
Ruotsinkieliset olivat kaikista äänekkäimmin ajamassa parlamentaarista demokratiaa Suomeen 1905 ja ruotsinkielinen Mannerheim vahvisti valtionhoitajana Suomen demokratian. Valtalaki tarkoitti sitä, että Leninillä olisi ollut Suomessa ylivalta ja suomalaisilla pelkkä lasjennettu autonomia. Tietenkin se on asia erikseen halusiko Enckell ja kumppanit Suomen pysyvän osana Venäjää ennen marraskuuta 1917. Punaiset eivät ainakaan halunneet venäläisten joukkojen täältä poistumista ja Suomen vapautta.
Valtaosa ruotsinkielisistä rkp:n edustajista oli äärivanhoillisia ja tuli erinomaisesti toimeen suomenkielisten äärivanhoillisten sekä keisarivallan ja väliaikaisen vallan kanssa.
Nämä eivät kyenneet edes ymmärtämään ja vielä vähemmän hyväksymään, että koko väestön tulee saada valtiolliset ja kunnalliset oikeudet tasa-arvoisuuden pohjalta ja että toimeentuloerojen pitää alkaa tasautua. Parlamentaarinen demokratia oli näille utopistista mielettömyyttä. Nämä tekivät kaikkensa, jotta ruotsinkielisten suosikkivalta jatkuisi ikuisesti.
Yksikamarinen eduskunta jonka vanhoilliset joutuivat 1906 hätätilanteessa hyväksymään, opittiin kohta ohittamaan toistuvien hajotusten ja Pietarin tien avulla. Arvioin että Svinhufvud, joka puhemiehenä sai toistuvasti aikaan Eduskunnan hajotuksen äkkiväärillä Valtiopäivien avauspuheilla, teki näin nimenomaan hajottamisen varmistaakseen.
Kun Mannerheim hyvin vastentahtoisesti vuonna 1919 vahvisti tasavaltaisen Valtiosäännön, oli hän vielä paljolti venäläinen kenraali, ja sellaisena tiiviisti kotimaisten vehkeilijöiden ja valkovenäläisten johtajien Pietarin valloituspuuhien keskellä.
Hän oli kuitenkin riittävän älykäs ja varovainen, eikä käynnistänyt näitä puuhia.
Ja hän oppi riittävästi 20- ja 30-luvuilla, kasvaen näin myöhempään merkitykseensä.
Mikä ihme saa ihmisen kirjoittamaan asiaakin tällaiselle palstalle?
Kerro nimesi ja osoitteesi, niin soitan sinulle ambulanssin.
Nämä asiatekstit on tärkeitä täällä paskan seassa. Muistuttavat hyödyllisille idiooteille, että oikeaa tietoa on kuitenkin olemassa.