Hanke Jussi Halla-ahon puheenjohtajuuteen käynnistyi 2015 puoluekokouksen jälkeen, silloin puolueen nuivat päättivät että natsipolitiikka pitää saada framille. Tuossa vaiheessa puolueen kannatus oli vielä kunnossa, kyse oli siis linjauudistuksen ajamisesta.
Hanke saavutti määränpäänsä 2017 puoluekokouksessa kun puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho, siinä vaiheessa puolueen kannatus mateli alle 10 prosentin. Halla-ahon puheenjohtajuuden takana olivat nimenomaan nuivat, eli puolueen maahanmuuttovastainen siipi. Heidän tulkintansa mukaan puolueen merkittävin epäonnistuminen liittyi 2015 käynnistyneeseen maahanmuuttoaaltoon.
Kesäkuun 2017 puoluekokouksen jälkeen perussuomalainen puolue ajautui ongelmiin kun hallituskumppanit päättivät heittää uuden puheenjohtajan saaneen puolueen hallituksesta pois. Hallituskriisi oli jo käsillä, kun puolueen eduskuntaryhmän enemmistö päätti jättää puolueen ja perustaa uuden eduskuntaryhmän. Tällä toimella hallitus pystyi jatkamaan samalla kokoonpanolla.
Uusi johto paistatteli muutaman kuukauden parrasvaloissa ja oli tyytyväinen gallupkannatuksen hitaasta kohenemisesta, näytti siltä että maahanmuuttovastainen äänestäjäkunta valuu takaisin puolueen kannattajistoon. Marraskuun alussa julkistettu gallup kuitenkin jysähti kasvoille kuin märkä rätti; kolmasosa kannatuksesta oli sulanut pois.
Voidaankin kysyä, oliko hallitustaipaleen kahden ensimmäisen vuoden aikana alentunut gallupkannatus maahanmuuttoasioiden vai pakkolakien ja leikkausten syy? Oliko nyt julkistettu gallup osoitus siitä ettei nuivan osaston johtopäätökset kannatuksen alenemisesta olleetkaan oikeat?
On hyvin mahdollista, että nyt nähty keskustan nousu ja persujen lasku kertookin siitä että gallupeissa näkyi pakkolait ja leikkaukset, ei maahanmuutto. Mitään muuta selitystä gallupeihin ei äkkiseltään tule mieleeni. On täysin mahdollista että talousnäkymien paraneminen alkaa satamaan Sinisten laariin kun ihmiset huomaavat että hallituksen riski kannatti.
Hanke saavutti määränpäänsä 2017 puoluekokouksessa kun puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho, siinä vaiheessa puolueen kannatus mateli alle 10 prosentin. Halla-ahon puheenjohtajuuden takana olivat nimenomaan nuivat, eli puolueen maahanmuuttovastainen siipi. Heidän tulkintansa mukaan puolueen merkittävin epäonnistuminen liittyi 2015 käynnistyneeseen maahanmuuttoaaltoon.
Kesäkuun 2017 puoluekokouksen jälkeen perussuomalainen puolue ajautui ongelmiin kun hallituskumppanit päättivät heittää uuden puheenjohtajan saaneen puolueen hallituksesta pois. Hallituskriisi oli jo käsillä, kun puolueen eduskuntaryhmän enemmistö päätti jättää puolueen ja perustaa uuden eduskuntaryhmän. Tällä toimella hallitus pystyi jatkamaan samalla kokoonpanolla.
Uusi johto paistatteli muutaman kuukauden parrasvaloissa ja oli tyytyväinen gallupkannatuksen hitaasta kohenemisesta, näytti siltä että maahanmuuttovastainen äänestäjäkunta valuu takaisin puolueen kannattajistoon. Marraskuun alussa julkistettu gallup kuitenkin jysähti kasvoille kuin märkä rätti; kolmasosa kannatuksesta oli sulanut pois.
Voidaankin kysyä, oliko hallitustaipaleen kahden ensimmäisen vuoden aikana alentunut gallupkannatus maahanmuuttoasioiden vai pakkolakien ja leikkausten syy? Oliko nyt julkistettu gallup osoitus siitä ettei nuivan osaston johtopäätökset kannatuksen alenemisesta olleetkaan oikeat?
On hyvin mahdollista, että nyt nähty keskustan nousu ja persujen lasku kertookin siitä että gallupeissa näkyi pakkolait ja leikkaukset, ei maahanmuutto. Mitään muuta selitystä gallupeihin ei äkkiseltään tule mieleeni. On täysin mahdollista että talousnäkymien paraneminen alkaa satamaan Sinisten laariin kun ihmiset huomaavat että hallituksen riski kannatti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.