Ajattelin nyt aloitella vastapainoksi tällaisenkin ketjun, kun noin puolitoista vuotta sitten avasin lajin MM-kisoillekin vastaavanlaisen keskustelun. Tosin kun NHL mitä ilmeisemmin jää ulkopuolelle ja KHL:kin on uhonnut jättäytyvänsä pois, saattavat nämä seikat toki latistaa mielenkiintoa aiheesta. Mutta mitäpä mieltä ollaan jääkiekon olympiaturnauksen formaatista, jota kuitenkin on ainakin pidetty lajin arvostetuimpana maajoukkueturnauksena? Onko nykyinen järjestelmä sellainen kuin mielestäsi pitääkin vai onko kenties joku aiempi formaatti mielestäsi parempi? Vai onko mielessäsi joku muu formaatti, joka olisi mielestäsi mielekkäämpi? Jos on, mikä?
Nykyiselläänhän 12 maajoukkuetta jaetaan kolmeen neljän maan lohkoon, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Tämän perusteella lohkojen voittajat ja paras lohkokakkonen pääsevät suoraan puolivälieriin, kun taas muut kahdeksan maata jatkavat pudotuspelien karsintakierrokselle. Näin ollen neljän maan on voitettava yksi niin sanottu kuoleman ottelu, jotta voisivat edetä välierien kautta mitalipeleihin. Muilla mailla on puolestaan voitettavanaan kaksi kuoleman ottelua päästäkseen välieriin ja samalla mitalipeleihin.
Tiedä sitten, onko nykyinen formaatti luotu NHL:n vaatimuksesta tai pyynnöstä, jotta yhdenkään siellä pelaavan ei tarvitsisi kesken kauden pelata useampaa ottelua maajoukkueessa. Tosin alkusarjan merkitys on siinä mielessä saatu minimiin, kun sen jälkeen kaikilla on kuitenkin sinänsä mahdollisuus mestaruuteen tai vähintäänkin muuten mitalisijoille. Eli jos halutaan peluuttaa kolmea neljän maan lohkoa, voitaisiin toisaalta mieluummin pudotuspeleihin päästää vain jokaisen lohkon kaksi parasta maata ja lohkokolmosista kaksi parasta maata. Tällöin siis neljä maata päättäisivät taipaleensa turnauksen alkusarjaan. Se toki voisi herättää kysymyksen siitä, olisiko mielekästä lähteä pelaamaan huipputurnaukseen pelkästään kolme ottelua. Tosin tuohonhan jääkiekon maailmancupissa päädyttiin viime vuonna.
Formaatti, jota käytettiin ainakin Torinossa 2006, toisi ehkä siksi enemmän mielekkyyttä, kun osalla kuitenkin päättyi turnaustaival alkusarjaan. Tosin siinäkin taisi osalla maista jo puuttua panos alkusarjan loppusuoralla, kun oli jo menettänyt mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Samalla se toisi ehkä liikaa pelivaraa sille, että lepsuilenpa tämän pelin tahallani tappiokseni, koska olen jo joka tapauksessa varmistanut paikkani turnauksen pudotuspeleissä.
Mietiskelin myös sitä vaihtoehtoa, voitaisiinko tuon pääturnauksen maajoukkuemäärää pudottaa nykyisestä kahdestatoista kymmeneen. Tällöin siis maat jaettaisiin kahteen viiden maan lohkoon, joiden sisäisesti pelattaisiin yksinkertaiset sarjat. Tämän perusteella lohkojen voittajat jatkaisivat suoraan välieriin, kun taas kakkoset ja kolmoset jatkaisivat puolivälieriin. Lohkojen neljännet ja viidennet päättäisivät turnaustaipaleensa alkusarjaan. Saattaisi tuoda lisää panosta myös alkusarjan kärkimaille, kun lohkovoitto takaisi ainakin yhden huilipäivän enemmän ja sillä varmistaisi samalla paikan mitalipeleihin. Riskinä olisi tässäkin kyllä se, että lohkojen neljänsiltä ja varsinkin viidensiltä saattaisi panos haihtua ennen kuin ovat kaikkia alkusarjaotteluitaan pelanneet.
Mutta tässä nyt jonkinlaista pohdiskelua asiaan liittyen. Sana on puolestani vapaa, kunhan pysytään asiallisuuksissa ja kommentit liittyvät ketjun aiheeseen.!
Nykyiselläänhän 12 maajoukkuetta jaetaan kolmeen neljän maan lohkoon, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Tämän perusteella lohkojen voittajat ja paras lohkokakkonen pääsevät suoraan puolivälieriin, kun taas muut kahdeksan maata jatkavat pudotuspelien karsintakierrokselle. Näin ollen neljän maan on voitettava yksi niin sanottu kuoleman ottelu, jotta voisivat edetä välierien kautta mitalipeleihin. Muilla mailla on puolestaan voitettavanaan kaksi kuoleman ottelua päästäkseen välieriin ja samalla mitalipeleihin.
Tiedä sitten, onko nykyinen formaatti luotu NHL:n vaatimuksesta tai pyynnöstä, jotta yhdenkään siellä pelaavan ei tarvitsisi kesken kauden pelata useampaa ottelua maajoukkueessa. Tosin alkusarjan merkitys on siinä mielessä saatu minimiin, kun sen jälkeen kaikilla on kuitenkin sinänsä mahdollisuus mestaruuteen tai vähintäänkin muuten mitalisijoille. Eli jos halutaan peluuttaa kolmea neljän maan lohkoa, voitaisiin toisaalta mieluummin pudotuspeleihin päästää vain jokaisen lohkon kaksi parasta maata ja lohkokolmosista kaksi parasta maata. Tällöin siis neljä maata päättäisivät taipaleensa turnauksen alkusarjaan. Se toki voisi herättää kysymyksen siitä, olisiko mielekästä lähteä pelaamaan huipputurnaukseen pelkästään kolme ottelua. Tosin tuohonhan jääkiekon maailmancupissa päädyttiin viime vuonna.
Formaatti, jota käytettiin ainakin Torinossa 2006, toisi ehkä siksi enemmän mielekkyyttä, kun osalla kuitenkin päättyi turnaustaival alkusarjaan. Tosin siinäkin taisi osalla maista jo puuttua panos alkusarjan loppusuoralla, kun oli jo menettänyt mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Samalla se toisi ehkä liikaa pelivaraa sille, että lepsuilenpa tämän pelin tahallani tappiokseni, koska olen jo joka tapauksessa varmistanut paikkani turnauksen pudotuspeleissä.
Mietiskelin myös sitä vaihtoehtoa, voitaisiinko tuon pääturnauksen maajoukkuemäärää pudottaa nykyisestä kahdestatoista kymmeneen. Tällöin siis maat jaettaisiin kahteen viiden maan lohkoon, joiden sisäisesti pelattaisiin yksinkertaiset sarjat. Tämän perusteella lohkojen voittajat jatkaisivat suoraan välieriin, kun taas kakkoset ja kolmoset jatkaisivat puolivälieriin. Lohkojen neljännet ja viidennet päättäisivät turnaustaipaleensa alkusarjaan. Saattaisi tuoda lisää panosta myös alkusarjan kärkimaille, kun lohkovoitto takaisi ainakin yhden huilipäivän enemmän ja sillä varmistaisi samalla paikan mitalipeleihin. Riskinä olisi tässäkin kyllä se, että lohkojen neljänsiltä ja varsinkin viidensiltä saattaisi panos haihtua ennen kuin ovat kaikkia alkusarjaotteluitaan pelanneet.
Mutta tässä nyt jonkinlaista pohdiskelua asiaan liittyen. Sana on puolestani vapaa, kunhan pysytään asiallisuuksissa ja kommentit liittyvät ketjun aiheeseen.!
Vastaukset 3
Vanhimmat
12 maatahan voitaisiin jakaa myös neljään kolmen maan lohkoon, mutta siinä mallissa ei ehtisi tulla sopivia eroja ennen pudotuspelejä maiden välille. Kahdessa ottelussa ei tuntumaakaan ehtisi välttämättä tulemaan ennen kuin aletaan yksittäisissä otteluissa ratkaisemaan kohtaloa turnauksen jatkoa ajatellen. Näin ollen tämä malli tuskin toimisi.
Seuraavanlainen pähkähullu ajatus tuli jossain vaiheessa mieleen aiheeseen liittyen:
Alkusarja voitaisiin pelata kuten kolmessa edellisessä olympiaturnauksessa. Sen perusteella jokaisen lohkon kaksi parasta jatkavat turnauksen jatkosarjaan, kun taas kuusi muuta päättävät kyseisen turnaustaipaleen alkusarjaan. Jatkosarjassa maat pelaisivat kerran muista lohkoista jatkoon tulleita vastaan, kun taas samasta lohkosta tullutta vastaan ei pelattaisi. Kuitenkin kyseistä maata vastaan pelattu ottelu alkusarjassa vaikuttaisi myös jatkosarjan sarjataulukkoon. Näin ollen jokainen jatkosarjaan päässyt maa pelaisi siinä neljä ottelua, mutta sen päätyttyä jokaisella sinne päässeellä maalla olisi viisi sen sarjataulukkoon vaikuttavaa ottelua. Sen perusteella ykkönen saisi suoran paikan finaaliin, kun taas toinen ja kolmas kohtaisivat toisensa finaalikarsinnassa. Kolme muuta päättävät kyseisen turnaustaipaleen jatkosarjaan.
Finaalikarsintaan edenneet maat kohtaisivat toisensa sen aikana kerran, jolloin jatkosarjan kakkonen saisi kotiedun. Ottelun voittaja jatkaisi finaaliin, kun taas hävinnyt saa pronssia. Myös finaalissa pelattaisiin yksi ottelu, jolloin kotietu olisi jatkosarjan voittajalla. Finaalin voittaja palkittaisiin kultamitalein ja toinen finalisti hopealla. Tällä tavoin mitaleiden oikeampi arvojärjestys voisi korostua nykyistä paremmin, minkä lisäksi pronssista kamppaileminen ei olisi toisaalta niin pakkopullaa. Mutta tuskinpa tällaiseen koskaan mentäisiin.
Selkeämpää voisi kuitenkin olla, että jos 12 maata jaetaan kolmeen neljän maan lohkoon, jatkaisi pudotuspeleihin pelkästään jokaisen lohkon kaksi parasta ja kaksi parasta lohkokolmosta. Ei järkeä, että alkusarjan jälkeen kaikki siinä pelanneet pääsevät vähintään karsimaan paikasta puolivälieriin. Nykymallissahan alkusarjan voi sössiä vaikka kuinka pahasti, kunhan sen jälkeen pelaa vähintään kaksi huippuottelua niin ollaan mitalipeleissä. Alkusarjan panos on lähinnä lohkojen kärkipäässä, mutta on pikemminkin näennäinen ottaen huomioon jokaisen kahdentoista maan pääsyn vähintään puolivälierien karsintoihin. Ehdottamassani mallissa alkusarjan panos siirtyisi lohkojen keskivaiheille ja jonkin verran sen alapuolelle ja olisi samalla konkreettisempi kuin nykymallissa. Mutta näillä mennään!
Sellainen pähkähullu ehdotus tuli mieleen, missä alkusarja pelattaisiin samalla mallilla kuin nyt kolmessa edeltävässä lajin olympiaturnauksessa. Tämän perusteella jokaisen lohkon kolme parasta jatkaisivat turnauksen jatkosarjaan, kun taas neljännet päättävät turnaustaipaleensa alkusarjaan. Jatkosarjassa maat jaettaisiin kolmeen kolmen maan lohkoon. Lohkossa D pelaisivat A-lohkon ensimmäinen, B-lohkon toinen ja C-lohkon kolmas. Lohkossa E pelaisivat B-lohkon ensimmäinen, C-lohkon toinen ja A-lohkon kolmas. Lohkossa F pelaisivat C-lohkon ensimmäinen, A-lohkon toinen ja B-lohkon kolmas. Näissä lohkoissa pelataan yksinkertaiset ottelusarjat, minkä perusteella jokaisen jatkolohkon kaksi parasta noukitaan turnauksen väliaikataulukkoon. Jatkolohkojen kolmannet puolestaan päättävät kyseisen turnaustaipaleensa jatkosarjaan.
Väliaikataulukon vertailuun on otettu kerrallaan siis kuusi maata. Taulukon tilastoihin vaikuttavat maiden siihen mennessä kerätyt maakohtaiset tilastot koko siihen asti pelatussa turnauksessa. Näin saadun taulukon perusteella ykkönen saisi suoran paikan finaaliin, kun taas kakkonen ja kolmonen karsisivat keskenään toisesta finaalipaikasta. Muut kolme päättäisivät turnaustaipaleen myös jatkosarjaan. Finaalikarsinta kattaisi yhden ottelun kotiedun ollessa paremmin väliaikataulukossa sijoittuneella maalla. Ottelun voittaja nappaisi toisen paikan turnauksen finaaliin, kun taas ottelun toinen osapuoli palkittaisiin pronssilla.
Myös finaali kattaisi kerrallaan siis kaksi maata. Näiden maiden kesken pelattaisiin yksi ottelu, minkä perusteella voittaja palkittaisiin kultamitalein ja turnauksen mestaruuspokaalilla. Toinen finalisti palkittaisiin hopeamitalein.
Monesti kun meinataan, että on mielekkäämpää voittaa pronssi kuin hävitä hopea. Sen takia halusin kehittää mallin, missä mitaleiden oikeampi arvojärjestys korostuisi nykyistä paremmin. On kova juttu päästä kolmen parhaan joukkoon ja sitä kautta mitaleille, sitä en lähde kiistämään. Mutta jos kolme parhaiten sijoittunutta haluttaisiin sijoituksistaan palkita, mielestäni sarjajärjestelmä saisi olla sellainen, mikä nykyistä paremmin korostaisi mitaleiden oikeampaa arvojärjestystä. Kulta olisi ykkösjuttu, hopea kakkosjuttu ja pronssi kolmosjuttu. Tältä pohjalta tuli mieleen tuollainen ehdotus, mikä jossain määrin yhdistäisi kolmen parhaan palkitsemista ja pleijarihenkeä. Pleijareiden määrä putoaisi tosin merkittävästi, mutta jonkin verran sitä säästänee tuo jatkosarjan jälkeen kerättävä väliaikataulukko mitalipeleihin lähdettäessä. Toki jos mieleen tulee joku osuvampi malli, missä kolme parhaiten sijoittunutta sijoituksistaan palkittaisiin ja pleijareita pystyttäisiin enemmän pelaamaan, saa ehdotella!