Herää suomenkansa

Tavoitetila ja toteamus todellisuudesta. Hyvin tiivistetty.
Synti on tietty täysin turha uskonnollinen käsite ihmisten syyllistämiseksi. Tässä yhteydessä sillä voidaan varmaan ymmärtää mielikuvitusjumalaa.

oipoii kirjoitti:

Tavoitetila ja toteamus todellisuudesta. Hyvin tiivistetty.
Synti on tietty täysin turha uskonnollinen käsite ihmisten syyllistämiseksi. Tässä yhteydessä sillä voidaan varmaan ymmärtää mielikuvitusjumalaa.

SYNTI = SYY siihen syystä (kaikki vääryys ja pahuus) Jumalan Sanan (Raamatun UT) vastaisuudesta tuomioksi, pahaksi / kärsimyksiksi ja turhiksi menetyksiksi ja sodiksi seuraamuksiin. Mutta joita lähes KAIKKI ihmisten sairaudetkin on!!

= sitä; "sitä saa mitä tilaa" Oikeuden mukaisuuden Lainalaisuutta. Hyvästä ja oikeasta, = Jumalan Sanan mukaisesta HYVÄKSI, kaikesta muusta ja muulla tavalla, = "pirun" hyväksi ja puolesta elämisestä ja toimimisesta pahaksi, tuomioksi ja tuhoksi seuraamuksia.

Ollanpas sitä nyt niin mustavalkoisia että.
Jumala on kaikkivaltias jos yleensä on jumala. Ei kai joku puolivillainen asianajaja ole mikään jumala. Eli kaikki, myös kaikki tämä pahuus on jumalan vastuulla.
Aika vittumainen jumala siis.

oipoii kirjoitti:

Ollanpas sitä nyt niin mustavalkoisia että.
Jumala on kaikkivaltias jos yleensä on jumala. Ei kai joku puolivillainen asianajaja ole mikään jumala. Eli kaikki, myös kaikki tämä pahuus on jumalan vastuulla.
Aika vittumainen jumala siis.

Sitä se vapaa tahto teettää.

Ei NÄY, eikä mistään suunasta mitään kuulukaan, niistä muista Kristuksen Jeesuksen seuraajiksi, "maailmalle valkeudeksi ja maalle suolaksi kutsutuista. Mihin lie ja miksi piiloutunet. Vaikka Raamatun UT mukaan kuuluisi NÄKYÄ ja kuulua ihan kaikkeen maailmaan asti, kaikille luoduille. Myös ja etenkin tänne suomi24 keskustelufoorumeille, jossa näin valtavan paljon suuressa pimeydessä eläviä ihmisiä, USKOVAISIAKIN!!

Jeesuksen nimessä... uskovilleen / muillekin Raamatun UT mukaiseen Kristillisyyteen, Krist. YHTEYTEEN / yhteistyöhön HERÄTYKSEKSI.

Herätyys

Wikipediasta löytyy historiaa monenlaista ja sopinee myös profetuaaliseen mietiskelyyn oman kansamme juuria ajatellen. Mitä lienee kansamme ollut 1000 v sitten? Oliko heimojen rajat kuinka tarkat? Miten vesistöt ja harjut määräsivät ihmisten kulkureitit jne.
Turun tuomiokirkko on vihitty käyttöön n. v.1300.
--
Mielenkiintoinen ensimmäinen kirje. (W)
Suomen keskiaika
Suomen keskiaika alkaa määritelmästä riippuen 1100- ja 1200-lukujen kuluessa sitä mukaa, kun Suomi siirtyy hitaasti esihistoriasta historialliseen aikaan. Usein keskiajan alku Länsi-Suomessa liitetään tarunomaiseen ensimmäiseen Suomeen tehtyyn ristiretkeen, jonka on arvioitu tapahtuneen 1150-luvulla. Tapahtumasta kertovat lähteet ovat kuitenkin peräisin vasta 1200-luvun lopulta.VANHIN tunnettu Suomea koskeva asiakirjalähde on Gravis admodum -nimellä kutsuttu paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle vuodelta 1171 tai 1172. Karjalassa keskiajan alku sijoitetaan noin vuoteen 1300, kolmannen ristiretken yhteyteen. Suomen keskiajan katsotaan päättyvän 1500-luvun kuluessa. Käytettyjä takarajoja ovat esimerkiksi vuosi 1523 tai 1570-luku. Suomen Lapissa kirjallisten lähteiden valaisemaa keskiaikaa ei varsinaisesti ole, vaan siellä historiallinen aika alkaa kunnolla vasta 1500-luvulla.

Manner-Euroopassa keskiajan määritellään alkavan jo noin vuodesta 400, mutta Suomessa aika vuodesta 400 aina 1100- tai 1200-luvulle lasketaan vielä esihistoriaksi, tarkemmin sanottuna keski- ja myöhäisrautakaudeksi.


Gravis admodum
Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9. syyskuuta vuonna 1171 tai 1172. Kirje on vanhin säilynyt Suomea koskeva asiakirja ja samalla ensimmäinen paavillinen Suomen aluetta koskeva dokumentti.

Kirjeen teksti

9.9.1171 tai 1172 Frascati (Tusculanum)

Paavi Aleksanteri III Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille.

"Ylen raskas ja haikea valitus on esitetty apostoliselle istuimelle siitä, että suomalaiset aina, kun heitä uhkaa vihollisten sotajoukko, lupaavat säilyttää kristillisen uskon ja pyytävän hartaasti kristillisen lain saarnaajia ja selittäjiä, mutta sotajoukon vetäydyttyä kieltävät uskon sekä halveksivat ja ankarasti vainoavat saarnaajia. Koska he näin näyttävät pilkkaavan Jumalaa ja halveksivat kristillistä uskontoa, ja kun he näin ovat kaksinkertaisesti helvetin lapsia, kun heidän onnensa ja elämänsä havaitaan kokonaan olevan maallisissa ja heidän halveksivan taivaallisia, ei ole soveliasta, että heille tuottaa vastoinkäymisissä turvan kristityn nimi, jota he myötäkäymisissä näyttävät pilkkaavan ja kammoksuvan.

Niin muistutamme ja määräämme teille kaikille, että varoisitte tästä lähtien heidän petoksiaan ja juoniaan niin järkevästi ja harkitusti, etteivät he voi hädän tullen turvautua teidän apuunne ja puolustukseenne, elleivät he luovuta teidän haltuunne varustuksiaan, jos heillä joitakin on, tai muuten anna riittävää taetta ja varmuutta siitä, etteivät he tämän jälkeen voi millään tavalla peräytyä tai kiertää teidän harkitsevaisuuttanne, vaan heidän on pakko lujasti pitää ja säilyttää kristinuskon todistuskappaleet, niin ettei heitä enää nähtäisi niiden joukossa, joista on sanottu: hän on tunnustava sinua niin kauan kuin teet hänelle hyvää."

Annettu Frascatissa syyskuun 9. päivänä.[1]

Nyt, kun Suomi on onnistunut poistamaan kristillisyyden opetuksen kouluistaan, olisi poistajien (korkeasti koulutettujen) syytä muistaa, mihin ensimmäisten lukioiden ja yliopistojen korkea opetus on alunperin perustunut.

Wikistä edelleen:
"Kaarle-herttua oli asettanut 1602 piispa Sorolaisen johtaman komitean kääntämään raamatun suomeksi. [118] Kun kuitenkin komitean keskeinen jäsen, Turun koulun rehtori Marcus Henrici Hesingius kuoli jo 1609 ja kun yleinen poliittinen ilmapiiri ajoi piispa Sorolaisen vaikeuksiin, jäi työ keskeneräiseksi.

Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi.[119] Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava jumalan sana kansankielellä luottavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt 1618. [120] Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan. [121]

Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. [122] Nimenomaisesti Rothoviuksen ansiosta hanke ei päässyt unohduksiin[123] ja vuoden 1636 valtiopäivillä asia oli uudelleen esillä. Samoin 1638, jolloin piispa uudisti pyyntönsä ja hallitus asetti suomennoskomitean, puheenjohtajana Turun kirkkoherra Eskil Petraeus.[124] Komitean saamissa ohjeissa vaadittiin paitsi puhdasta suomea, “jota kaikkialla Suomessa pystytään hyvin ymmärtämään”, myös nimenomaan alkukielen mukaista käännöstä, jonka kuitenkin tuli vastata Lutherin tekemän käännöksen tulkintoja.[125] Komitean työ ilmeisesti pohjasi suurelta osalta aiempaan käännökseen, [126] sillä jo syksyllä 164"

"Kristinuskon opetus [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo piispa Sorolainen oli valittanut, että
»monet ovat niin tyhmät ja taitamattomat, etteivät osaa lukea (kristin)opin pääkappaleita, vielä vähemmän ymmärtää, ja kuitenkin pitävät itseänsä kristittyinä ihmisinä»
(Rothovius)

Turkuun tultuaan Rothovius arvioi jokseenkin samoin ja aloitti kristinuskon opetuksen Suomen kirkossa tarmolla, jolle ei varhaisemmista ajoista ole vertaa.[157] kirkko ja jumalanpalvelus tuli opetuksen keskuksiksi. Saarnassa papin piti käyttää puolet katekismuksen opetukseen, ja aluksi hänen oli luettava Lutherin Vähästä katekismuksesta aamurukous. [158]
Koska tavoitteena oli katekismuksen oppiminen ulkoa, pappi ei saanut lukea kappaleita muistinvaraisesti, vaan kirjasta, aina samassa muodossa. [159] Opetustyö kuului erityisesti kappalaiselle, mutta Rothovius esitti lukutaitoisen lukkarin palkkaamista[160] ja velvoittamista opetustoimeen.[161]

Opetuksen perustavoite oli ensin Vähäkatekismuksen kuuden pääkappaleen (aamu-, ilta- ja ruokarukous, synnintunnustus) osaaminen ulkoa.[162] Näiden jälkeen olivat vuorossa Lutherin selitykset. Ulkoa oppimista valvottiin kuulusteluissa.[163] Nämä kuulustelut tapahtuivat kertaamalla ennen saarnaa joitakin katekismuksen kohtia,[164] myös saarnan jälkeen papin piti laskeutua saarnastuolistaan käytävälle kyselemään siitä, mitä hän juuri oli opettanut.[165] Rothoviuksen sanoi

»Kaikessa pitää heidän (pappien) pitämän ahkerat ja tarkat katekismuksen kuulustelut, eikä yhtäkään päästämän sakramentille (ehtoolliselle), joka ei taida eli tahdo oppia kristinopin pääkappaleita. Ja koska he löytävät muutamia - kuten pelkään - jotka eivät taida katekismustansa, niin ei pidä heidän pian näitä päästämän pois, vaan tarkasti ja vireästi heitä neuvoman ja opettaman, siksi että he Jumalan armon kautta tulisivat oikean Jumalan totuuden tuntoon, ja pappien pitää yhdenkaltaisen rukouksen parren pitämän, lukien katekismuksen pääkappaleet kuten kirjaan on kirjoitettu, eikä heidän edessään ulkoa lukeman, pettäen itsensä kuin myös sanankuulijansa. Eikä yhdenkään sallittaman tulla aviosäätyyn, ennen kuin he taitavat kristinoppinsa pääkappaleet.[166]»
(Rothovius)

Käytännössä näihin ankariin ehtoihin tehtiin myönnytyksiä niille, jotka ilmeisistä yrityksistä huolimatta oppineet. Rothovius itse lievensi määräystään liittämällä ohjeisiin listan niistä, jotka eivät tahdo oppia.

Rothoviuksen kannan mukaan kansan oli kokoonnuttava pääsiäispaaston aikana kylittäin kirkkoon kuulusteltavaksi. Näin myös opetus- ja kuulusteluluonne korostui. Syrjäisimpien kylien kohdalla piispa joutui tekemään nähin sääntöihin myönnytyksiä.[167]

Professori Pentti Laasosen mukaan Rothoviuksen rakentama opetusjärjestelmä kokonaisuudessaan pysyi kristinuskon opetuksen runkona satoja vuosia eteenpäin.[168][169]

Taikauskon kitkeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1641 ilmestyi Rothoviuksen painettu saarna, jossa hän maalaili värisyttäviä kuvia kansan taikauskoisuudesta:

»Maassa harjoitetaan kalastuksen, nuotanvedon ja aikojenvalinnan yhteydessä suurta ilveilyä. Kun ihmiset sairastuvat, he etsivät apua perkeleeltä...uhraavat lampaita, rahaa ja muuta määrättyinä päivinä...juovat karhunmaljan pääkallosta, murisevat myös kuten karhu murisee, siten he kuuluvat saavan lisää onnea.[170]»

ok-

höpöhöpö