Tiesittekös tätä, apostolinen isä Papias, Hierapoliin vanhin, kertoi kadonneessa teokseessaa, että Juudaksen tilalle arvalla valittu Mattias oli toiseltanimeltään tullimies Sakkeus ja että tämä oli vieläpä tullimies Matteuksen eli Leevin esimies?
Kuka kumma oli Mattias?
PapiaksenTeoksista
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
<<apostolinen isä Papias, Hierapoliin vanhin, kertoi kadonneessa teokseessaa, että Juudaksen tilalle arvalla valittu Mattias oli toiseltanimeltään tullimies Sakkeus ja että tämä oli vieläpä tullimies Matteuksen eli Leevin esimies>>
Mielenkiintoista. Enpä tiedä, miten noihin "apostolisten isien" kirjoituksiin yleensä pitäisi suhtautua. Voisin kyllä lukea niitäkin, ei siinä mitään. Niitä voi sitten verrata Raamattuun.
"Apostoliset isät erottuvat aikakauden muista kristillisistä kirjoittajista siinä, että heidän opetuksensa ja teologiansa lukeutuvat paavalilaiseen kristillisyyteen, josta tuli sittemmin kristinuskon valtavirta. Nikaian ensimmäisen kirkolliskokouksen (vuonna 325) jälkeen nikealaisesta kristillisyydestä, jota apostoli Paavalin tulkinnat hallitsivat, tuli kristinuskon päähaaran virallinen tulkinta. Vastakkaiset tulkinnat julistettiin harhaopeiksi. Monet varhaiset tekstit jäivät näin pois kirkollisesta käytöstä ja osin niitä jopa tuhottiin.
Kaikki apostolisten isien opetukset eivät ole nykyisessä katsannossa oikeaoppisia pienimpiä yksityiskohtia myöten. Heidän kirjoituksensa toimivat kuitenkin tärkeänä todistusaineistona varhaiskristillisyydestä ja kristinuskon oppihistoriasta"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Apostoliset_isät
Apostolisten isien kirjoituksia on myös Hermaan kirja: Paimen.Tässä kopiota Wikipedian sivulta,
"Kirja koostuu viidestä Hermaalle, entiselle orjalle, annetusta näystä. Näitä seuraa kaksitoista käskyä ja kymmenen vertausta. Lukuun ottamatta muutamia ankaria aiheita kirjoitus on kirjoitettu hyvin optimistiseen ja toiveikkaaseen sävyyn, kuten suurin osa varhaiskristillisistä kirjoituksista.
Kirja alkaa yhtäkkiä ensimmäisessä persoonassa: "Kasvattajani myi aikoinaan minut Rode-nimiselle naiselle Roomaan. Monta vuotta sen jälkeen kohtasin naisen jälleen ja aloin rakastaa häntä kuin sisarta" (s. 222). Matkallaan Cumaeen hän sai näyn Rodesta joka oli oletetusti kuollut. Rode kertoi hänelle olevansa ikään kuin hänen syyttäjänsä taivaassa, koska naimisissa oleva Hermas oli ajatellut hänestä siveettömästi kerran, vaikkakin vain lyhyen aikaa. Hermaan tuli rukoilla anteeksiantamusta itselleen ja perhekunnalleen. Häntä lohduttaa näky kirkosta iäkkään naisen hahmossa, heikkona ja avuttomana uskollisten synneistä. Kirkko kehottaa häntä katumaan ja korjaamaan lastensa synnit. Myöhemmin hän näkee naisen nuortuneen katumuksen kautta, mutta olevan silti ryppyinen ja valkeahiuksinen; seuraavan kerran hän näkee tämän melko nuorena mutta edelleen valkeahiuksisena; ja lopulta ihanana kuin morsian.
Tämä allegorinen kieli jatkuu koko teoksen läpi. Toisessa näyssä nainen antaa Hermaalle kirjan, jonka hän jälkeenpäin ottaa takaisin lisätäkseen siihen jotain. Kirja sisältää kehotuksen parannuksen tekemiseen, ja Hermaan tulee jäljentää se. Kolmannessa näyssä suuri joukko väkeä rakentaa tornia, joka merkitsee näyssä Kirkkoa. Kirkon rakentamiseen käytetään erilaisia kiviä, osa kivistä hylätään ja heitetään pois, osa hyväksytään käytettäväksi kirkon rakentamiseen. Neljäs näky vertautuu Ilmestyskirjaan. Siinä on peto tulevan vainon merkkinä, ja morsiameksi kaunistettu neito, joka kuvaa Kirkkoa. Viidennessä näyssä Hermaalle ilmestyy Paimen, joka on kääntymyksen enkeli ja jolta koko kirja on saanut nimensä. Näky esitetään tapahtuvaksi kaksikymmentä päivää neljännen näyn jälkeen. Enkeli sanoo antavansa Hermaalle joukon käskyjä ja vertauksia.
Enkeli antaa Hermaalle joukon ohjeita (mandata, entolai), jotka esittävät kristillisen etiikan kehittymisen mielenkiintoisesti. Käskyt koskevat muun muassa uskoa, vilpittömyyttä, viattomuutta, rakkautta, puhtautta, kärsivällisyyttä ja vanhurskautta. Eräs käskyistä määrää aviomiestä ottamaan haureutta tehneen vaimon takaisin, jos tämä katuu. Yhdestoista käsky käsittelee vääriä profeettoja, jotka haluavat ottaa seurakunnissa ensimmäisen paikan seurakunnanvanhimpien joukossa. Jotkut ovat nähneet tässä viittauksen Markioniin, joka tuli Roomaan noin vuonna 140 ja halusi päästä pappien joukkoon, mahdollisesti jopa Rooman piispaksi.
Käskyjen jälkeen seuraa kymmenen vertausta (parabolai), jotka on nekin esitetty näyn muodossa ja jotka enkeli selittää. Näistä pisin, yhdeksäs, esittää kolmannen näyn torninrakennuksen yksityiskohtaisemmin ja selitettynä. Torni on Kirkko ja sen rakentamiseen käytetyt kivet ovat uskolliset. Kolmannessa näyssä oli kuitenkin näyttänyt siltä, että vain pyhät ovat osa Kirkkoa; yhdeksännessä vertauksessa käy selvästi ilmi, että kaikki kastetut ovat mukana, vaikka heidät voidaankin heittää ulos törkeiden syntien vuoksi ja ottaa takaisin vain katumuksen jälkeen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hermaan_Paimen
Täytyy sanoa, että jos käskyjä muutetaan noinkin paljon, jopa määräkin yhteentoista, niin eipä suuremmin ainakaan minua kiinnosta nämä "isien" kirjoitukset. Paavin kirkoonhan nuo näytkin viittaavat siinäkin, että kirkkoa rakennetaan ja valitaan vain kelvolliset kirkon rakentamiseen. Näin Raamatussa ei suinkaan ole, vaan päin vastoin. Näiden isien kirjoitukset varmaankin olivat pönkittämässä vainoja niitä Raamatulle uskollisia kohtaan, jotka eivät luopuneet sapatista ja palvoneet kirkon oppeja. Hyi olkoon!
Aivan virallisesti ensimmäiseksi paaviksi valittiin Gregorius Suuri eli Gregorius I joka toimi paavina vadta vuosina 590-604. Sitä ennen Roomassa toimi vain piispanistuin, jonka sinne oli perustanut Anicetus joskus vuoden 160 tienoilla.