ocd ja elämän tarkoitus

MIkä on ocd:ta sairastavan elämän tarkoitus? Krooninen, elämänmittainen sairaus, johon ei auta mikään. Lääkkeistäkään ei muuta jää käteen lopulta kuin sivuvaikutukset. Elämä luisuu vaan ohi pakkotoimintojen-ja ajatusten paineessa. Eikä omassa suvussa edes tietääkseni ole tätä sairautta juurikaan et hyvin on kohtalo määränny nää jutut. Jonkinasteisen masenuksenki saattas tulla toimeen kun tän iänikuisen ocd:n. Hirttosilmukan kun virittelis niin loppuisi ocd:kin kerta heitolla...
Ilmianna
Jaa

16 Vastausta



Joo ite ihan samaa aatellu tässä, kesällä oli kivaa tekemistä, duunia. Nyt ei ole ja paljon yksin vaan kotona. Niin samaa rataa pyörii revin hiuksia päästä, sitten revin ihoa, sitten pitää taas ottaa imuri ja imuroida pois. Tai jos sängyssä oon raaputtanu ihoa, pitää viedä ulos kaikki petivaatteet ja ravistella kunnolla.

Että huh-huh. monta kertaa päivässä.

Siinä se elämä menee, mennyt jo vuosikausia.

Ei mitään järkeä.

Tuskin missään työssä enää pärjäisin / jaksaisin, kun on yksin, ei ole mitää syytä olla työelämässä.

Aikoinaan olin kyllä, mutta kun tulee tyhjään kotiin joka helvetin ilta, kukaan ei soita / tule käymään.

Yritin olla sosiaalinen, opiskelin, harrastin, metrin pino kaikenmaailman todistuksia, mitään hyötyä.

Nyt on nuoruus takana, ei jaksa enää yrittää, kai tää ocd on sitten mun juttu ja elämäntehtävä, kuin apina nyppii itteään häkissä. Hyi, kuka nyt tällasen ees haluis, en mä ainakaan.

Mikään ei tule siis muuttumaan.

Yksi varma ja toimiva mahdollisuus auttaa itseäni on aina olemassa: tappaa itteni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hyvin ala-arvoinen kommentti sinulta. Toivottavasti kuolinvuoteellasi mieleesi tulee tämä kommentointi ja tunnet suurta tuskaa siitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Höh. Oletko niin Uuno, että joku oikeasti sairas tänne tekstailee
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olipa typerä kommentti tuo äskeinen. Miksi tulet tänne haukkumaan ihmisiä, joilla on ongelmia? Itselläsi ei taida olla, kun et sellaisia ymmärrä.

Mutta teille kahdelle ensimmäiselle: Oletteko käyneet kysymässä mistään apua? Terapian mahdollisuutta? Lääkkeet eivät kaikille auta, mutta entä ammattilaisen kanssa käyty keskustelu? On totta, ettei ocd:n kanssa ole helppo elää. Kuolemanoma - miksi kirjoitat, ettei ole syytä olla työelämässä, jos on yksin? Eihän se siihen liity.
Ilmianna
Jaa
Kurkatkaa keitä OCD häiritsee niin ocd-clinic.com toimii tätänykyä Treella mutta myös Helsingissä kai kursseja.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Empä tiedä mikä tähän nyt sitten auttaisi. Viinan juonti auttaa kyllä ainakin tilapäisesti mutta mitään pitkäaikaisempaa ratkaisua siitä nyt on turha etsiä ellei kokopäiväisesti rupea kännissä olemaan. Eipä tätä sairausta ihmiset ymmärrä, varsinkaan kun se pahin vaihe on päällä ollut viimeiset pari kuukautta. Kokoajan vatsaa vääntää ja kivistää, mielessä ajatukset harhailee ja poukkoilee. Mistään ei tule yhtään mitään kun mihinkään ei kykene keskittymään paitsi joihinkin itseään toistavaan videopeliin kuten Runescape. Itseänikään en uskalla tappaa koska liian suuri todennäköisyys että ikuisuus joka ikinä ei pääty oleskellaan sitten helvetissä.

Voi voi kun saisi olla normaali mutta tällainen taakka sitä ihmiselle on annettu. Tekisi mieli lyödä kaikki risaiseksi vaikka aikalailla sitä osastoa tämä jo nykyään on kun suurinosa viikosta humalassa ollaan. Kykenisipä vain olemaan välittämättä yhtään mistään hevon vittujakaan.
Ilmianna
Jaa
Eiköhän vastaus ole sama kuin suurimmalla osalla ihmisistä; Vain sinä voit vastata tyhjentävästi tähän kysymykseen. Mutta jos neuvoja kaipaat, niin itse olen pyrkinyt vastaamaan pakko-toimintojen sikseen jättämisestä seuraavaan ahdistukseen "hyvittämällä" sitä tekemällä jotain tuottavaa. Huomasin joitain vuosia sitten että homma toimii, kun ei ole pakko tehdä juuri sitä mitä pakko-oireet vaatii, vaan riittää kun tekee "uhrauksen" jollain positiivisella, oman ja/tai yhteiskunnan hyvinvointia edistävällä toiminnolla. Roskan kerääminen maasta on ollut yksi tällainen kätevä toiminto liikenteessä painaessa aina ahdistuksen iskiessä. Sellaista karman ostamista, en väitä että tämä olisi mikään lopullinen ratkaisu, mutta kyllä se auttaa ihan julmetusti vaivan kestämisessä. Siispä, valjasta pakko-oireesi. Voitele pelkosi uudelleen ja uudelleen velvollisuudentunnollasi ja ihanteillasi, niin uskon että voit elää ilman katumusta.
Ilmianna
Jaa
Kokemuksen äänellä voin sanoa, että hoidon avulla kyseistä sairautta pystytään vähentämään hyvin paljon. Noin 10 vuotta sitten valveilla en pystynyt olemaan edes 10-15 minuuttia ilman OCD oireita. Nykyään OCD tuottaa pientä vaikeutta kotoota lähtiessä ja välillä ajatuksia tulee. Stressi lisää oireiden määrää, mutta silloinkin on asiat paljon paremmin kuin 10 vuotta sitten.
Hoidot tosin vievät aikaa, mutta silti tämän sairauden kanssa voi oppia elämään.
Ilmianna
Jaa
Samaa mieltä!kärsinyt jo yli 20 vuotta tästä.lääkityksenä masennuslääkkeet, ei auta,ei auta puhuminen,eikä siedätyshoitoharjoitukset.ajatukset riivaa päivästä toiseen,on ku piru asuisi sisälläni eikä anna hetken rauhaa.siivoan,järjestelyn, toistan päässä asioita,perustelen niitä itselleni,puhun itselleni jne. Kaikki täytyy tehä täydellisesti,tietyllä tapaa. En kestä jos joku siirtää tavaroitani kodissani,en voi tulla kotiin jos lattialla lojuu esim.vaatteita.koko elämä on yhtä toistoa,tarkastelua,asioista murehtimista jne.olen jatkuvasti ärtynyt,lyhytpinnainen,on vaikeaa elää epävarmoissa elämäntilanteissa ja paineensietokykyä ei oo nimeksikään.tottunut tähän mut ei tietoa miten kauan tällaista ihminen jaksaa.kun tämä on kaukana ne. Normaalista elämästä ja aiheuttaa niin valtavasti tuskaa ja kärsimystä!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Moi

Ocd56, Mitäs jos koittaisit nyt tätä keinoa, laitat paperiin päivämäärän:
"Alkaa: 25.3.18 klo 18.00---- Loppuu : 1.4.18 klo:18.00"

Tuona aikana et siivoa asuntoasi, vaikka olisi minkälainen sotku, myöskään et puhu/perustele itsellesi mitään.Teet lujan päätöksen siitä ettet tottele yhtäkään neuroosia, ajattelet mielessäsi että kun aika on täysi eli 1.4 klo: 18.01 niin sitten voit toteuttaa neuroosit mutta et minuuttiakaan ennen.

Tulee kauhea ahdistus mutta kestät sen etkä anna periksi, pidät kiinni sopimuksesta johon olet sitoutunut viikon ajaksi. Jos ovet tuottavat ahdistusta niin päätät jonkun rytmin montako kertaa voit oven tarkistaa, esim. vedät oven ripaa kolme kertaa ja lähdet pois, jos ahdistaa niin annat ahdistaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Moi ocdihminen,kiitti vinkistä.oon tosiaan niin kroonisesti sairas,mutta otan vastaan kyllä mielelläni ehdotuksia siitä miten tän pirun voisi nujertaa...mä uskon että pystyn kyllä tekemään tuon kuvailemasi päätöksen,ja siihen,että en toteuta toimintoja,mutta jäin miettii sitä että mites näitten ajatusten suhteen,jotka ei johda tekoihin..eli miten hoidan tilanteen kun ajatus tulee..se ahdistus tulee niin äkkiä,että en mä kerkiä tekemään mitään kun se jo valtaa mielen..ei siinä auta tahdonvoima ja lupaukset.....nää teot onkin helpompia sietää sillä tekeminen loppuu joskus,mutta ne ajatukset.....mutta oikeassa oot siinä että pitäisi olla kovana oireille ja väkisin olla tekemättä niitä..oon paljonkin lukenu ihmisten kokemuksia ja uskon sen faktan että se ahdistus täytyy vaan kestää vaikka olisi miten vaikee oire kyseessä. Oon kyllä sitkeä ja päättäessäni jotakin niin kyllä multa taistelutahtoa löytyy..tosiaan kiitos antamista vinkistä,mä haluan näin pahassa epätoivon vallassa kyllä kuulla eri ratkaisutapoja,fakta kuitenkin se on että tällaisessa oravanpyörässä vellominen ei johda mihinkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Moi

Minkälaisia ajatuksia sinulle sitten tulee?
Ajatuksia ei oikein voi kontrolloida, jos yrität olla ajattelematta jotain, se varmasti tulee mieleesi.
Anna ajatustesi tulla ja mennä. Jos ajatuksesi koskee esim että satutat jotain läheistäsi, esim väkivaltaisia ajatuksiasi niin ajattele niitä oikein, ota ajatukset vastaan ja kestä ahdistus.
Ajatus on vain ajatus etkä sinä oikeasti ketään satuta.
Voisit oikein keskittyä rauhassa näihin ajatuksiin ja katsoa rauhassa minkälaisia mielikuvia mieli tekee.

Voitko vähän kertoa minkälaisia pakko-ajatuksia sinulla ilmenee?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Semmonen kirja onj kuin ''Kerrasta poikki'', oon meinannu ite hommata tuon, mutten tiedä miten se ketäkin sitten auttaa. Sen saa kirjastosta tai vaikka tuolta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/kerrasta-poikki-kovakantinen-kirja . Jos on sitten voimia jaksaa lukea vähän sitä kirjaa.

Mulla on auttanut se, että mulla on ollut aika pitkään tarkistusvaivoja, niin olen liikuntaa harrastanut joka on vähentänyt oireit, koska liikunta kun vähentää ahdistusta niin vähenee myös pakko-oireet, koska nämä tulevat ahdistuksesta. Tämä sanotaan kirjassa ''Vapaaksi ahdistuksesta'' ( https://www.booky.fi/tuote/bourne_edmund/vapaaksi_ahdistuksesta_tyokirja_paniikista_ja_peloista/9789529112128?gclid=EAIaIQobChMInZiGxOmZ2gIVAhUYCh0oQQdKEAAYASAAEgJrJPD_BwE#!product_id=9789529112128 ).

Sen lisäksi joku aika sitten tein vaan sillalailla että yksinkertaisesti lopetin miettimästä näitä pakkoajatuksia, pikkuhiljaa ahdistus on ainakin jonkun verran vähentynyt , nyt ei niin paljon enää vaivaa tarkistusvaivat ja pakkoajatukset. Ei oon kyl kokonaan viel hävinneet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Oikea lääkitys on myös auttanut, se ei heti löytynyt vaan piti kokeilla erilaisia lääkkeitä ennen kuin löytyi. Mielisairaalassa oon ollut ja siellä oikeanlainen lääkitys löydettiin. Tarpeeksi huonoon kuntoon menin oireiden takia niin jouduin tuonne, se ei kyllä ole mikään häävi olo tiedän sen kokemuksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kirja_ja_jotain_keinoja kirjoitti:
Oikea lääkitys on myös auttanut, se ei heti löytynyt vaan piti kokeilla erilaisia lääkkeitä ennen kuin löytyi. Mielisairaalassa oon ollut ja siellä oikeanlainen lääkitys löydettiin. Tarpeeksi huonoon kuntoon menin oireiden takia niin jouduin tuonne, se ei kyllä ole mikään häävi olo tiedän sen kokemuksesta.
Mutta ihmiset jotka eivät halua lääkitystä heidän pitää kokeilla jotain luontaisia keinoja ilmeisesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
OCD on voimaa vievää,elämä kuin halvaantuneena;EN VOI TÄLLE MITÄÄN.Poden sitä,elän sen kanssa,elänyt lapsesta asti.Kauhut,,paniikkihäiriöt ja ahdistus taustatanssijoita muiden fobioiden kanssa.Meillä se kulkee pikkuperintönä,nyt mummona sen tiedän,hyppää jonkun yli ja ottaa jonkun vangikseen.Lääkkeet,kovat lääkkeet ja sairaala...hetken lepo siellä turtana tai muualla humalassa hunningolla,en puhu pelkästään itsestäni,vaan jo isoäitini perinnöstä tässä.Myös aikuinen lapseni on tämän vaivan oma.Mutta kovemmalla kuin minä.
Kirja*Kerrasta poikki*ei auttanut yhtään mitäänsilloin
.Olen miettinyt yksin ja psykiatrien kanssa mikä se on,se demoni...siis OCD..itse koen itselleni,että se on jonkinkaltainen kiltteyden syyllisyys,eli
JOS EN TEE NIIN,TAPAHTUU NÄIN JOTAIN KAMALAA MÄÄRITTÄMÄTÖNTÄ.
USKOTTEKO,KUN SANON,ETTÄ LOIN ITSE ITSELLENI OMASSA TARKISTUKSISSANI JA AHDISTUKSISSANI HELPOTUKSEN.
Kerran tehtyäni kaikki *kuviokellunnat',hysteeriset tarkistukset,raivoamiset ja itkun....päätin olla tällainen /syyllinen/ jos jotain tapahtuu.Esim.tarkistan kerran ,tasan kerran enää asiat,lähden,koetan ovea kerran ja ajattelen.jos jäi hella päälle palakoon kaikki,jos jäi ovi auki ,menkööt varkaat....ehei,,ei se noin helposti käynyt...MUTTA se toteutui,tavallaan kuitenkin KERRASTA poikki ja näin tahdon elää.
Jokaisella ihmisellä on oma ristinsä mitä hän kantaa....me taistelemme,emme luovuta,ja valo tulee meille kaikille.Voimia kanssakulkijat!
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

ocd ja elämän tarkoitus

MIkä on ocd:ta sairastavan elämän tarkoitus? Krooninen, elämänmittainen sairaus, johon ei auta mikään. Lääkkeistäkään ei muuta jää käteen lopulta kuin sivuvaikutukset. Elämä luisuu vaan ohi pakkotoimintojen-ja ajatusten paineessa. Eikä omassa suvussa edes tietääkseni ole tätä sairautta juurikaan et hyvin on kohtalo määränny nää jutut. Jonkinasteisen masenuksenki saattas tulla toimeen kun tän iänikuisen ocd:n. Hirttosilmukan kun virittelis niin loppuisi ocd:kin kerta heitolla...

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta