Täällä on usein kysytty kääntämisestä. Kysynpä nyt minäkin:
Mikä on paras keino valmistua kääntäjäksi? Olen muutamilta kääntäjiltä kuullut, ettei pitäisi mennä kääntäjänkoulutusaineeseen, koska se on liian kapea ala.
Mieluummin kannattaa opiskella kieltä filologia-aineena, koska se kuulemma kuitenkin antaa avarammat kehitysnäkymät. Huipputason kääntäjien joukossa ei juurikaan ole varsinaisesti kääntämisen koulutuksen saaneita.
Sellaistakin on puhuttu, että nykyistä kääntäjänkoulutusta ollaan siirtämässä amkiin. Nykyään kuulemma valmistuneita on aika vähän ja koulutus on yhteiskunnalle kallista.
kääntäjäksi - miten
dan
36
10712
Vastaukset
- fgh
Alat vaan tehdä työtä ja sitten kun osaat tentit aineen yliopistossa. Pärjäät alalla jos osaat hankkia asiakkaita.
- fil.maist.
Vastataan nyt, vaikka asia onkin aika provosoivasti esitetty.
Taustasta riippumatta kääntäjällä täytyy olla laajat yleistiedot monista asioista. Tässä mielessä itse kääntämisen - kuten minkä tahansa teorian - opetus on "kapea-alaista", mutta monet opiskelijat ottavat paljon erilaisia sivuaineita, joilla syventävät eri alojen tietämystään.
Filologien kääntämistaidoista voidaan olla montaa mieltä. Oma mielipiteeni, sen pohjalta mitä omassa työssäni olen nähnyt, on se ettei kääntämistä turhaan opeteta omana aineenaan yliopistossa; mistä oikein olet kuullut, että opetusta harkittaisiin siirrettäväksi ammattikorkeaan?
Minusta tämänkaltaisesta filologia versus kääntäminen -keskustelusta käy vähän ilmi se yleinen vähä arvostus, mitä kääntäminen saa. Että kyllähän jokainen kääntää osaa, pistää vaan sanoja peräkkäin ja jos ei tiedä sanaa, katsoo sanakirjasta. Mutta jos kääntäjäksi pitäisi palkata kääntäjän koulutuksen saanut tai (kärjistäen) vanhoja englanninkielisiä romaaneja opiskeluaikansa lukenut, valinta on varmasti aika selvä.
Itselläni kääntäjätaustaisena on sellainen tuntuma filologiasta, että se se vasta kapea-alaista onkin. Kyllä, filologi tietää paljon kielen historiasta, mutta kääntäjällä on tietoa sekä kielestä että kääntämisen teoriasta sekä kokemusta käytännön käännöskursseilta. Ketä muuten ovat "huipputason kääntäjät"? Jos tarkoitat Suomen varsin harvalukuista kaunokirjallisuuden kääntäjien porukkaa, on totta ettei heistä varmaankaan kovin moni ole saanut kääntäjänkoulutusta, koska se ei ole oleellista niin luovalla alalla. (Muiden alojen huippukääntäjistä muuten tuskin koskaan puhutaankaan...)
Valmistuneiden vähäinen määrä ja koulutuksen kalleus taas pätevät moneen muuhunkin alaan, eivät pelkästään kääntämiseen. Ja jonkunhan se amk-koulutuskin on maksettava.- Filologi
Olen opiskellut filologiaa, mutta siitä huolimatta olen kääntänyt parisenkymmentä romaania suomeksi. Ilmeisesti taitoni riitti ainakin siihen...
- fil.maist.
Filologi kirjoitti:
Olen opiskellut filologiaa, mutta siitä huolimatta olen kääntänyt parisenkymmentä romaania suomeksi. Ilmeisesti taitoni riitti ainakin siihen...
Kuten tuli jo todettua, kaunokirjallisuuden kääntämisessä ei kääntäjän koulutuksella mielestäni välttämättä ole niin suurta roolia kuin muussa kääntämisessä. Voin olla väärässäkin. Kääntäminen on kuitenkin eri asia kuin ammattimaisesti kääntäminen. En minäkään antaisi putkimiehen putsata poskionteloitani vaikka hän jotain rööreistä tietääkin. :)
- Filologi
fil.maist. kirjoitti:
Kuten tuli jo todettua, kaunokirjallisuuden kääntämisessä ei kääntäjän koulutuksella mielestäni välttämättä ole niin suurta roolia kuin muussa kääntämisessä. Voin olla väärässäkin. Kääntäminen on kuitenkin eri asia kuin ammattimaisesti kääntäminen. En minäkään antaisi putkimiehen putsata poskionteloitani vaikka hän jotain rööreistä tietääkin. :)
Niin, olen myös kääntänyt puolisen tusinaan erään erikoisalan tietokirjaa...
Mutta kieltämättä olen aina tätä kääntämistä ja siinä kehittymistä harrastanut ihan omaehtoisesti. - niin mäki
Filologi kirjoitti:
Niin, olen myös kääntänyt puolisen tusinaan erään erikoisalan tietokirjaa...
Mutta kieltämättä olen aina tätä kääntämistä ja siinä kehittymistä harrastanut ihan omaehtoisesti.ja mä oon kääntäny raamatun
- Filologi
niin mäki kirjoitti:
ja mä oon kääntäny raamatun
kielen kääntämisestä toiselle kielellä eikä mistään Raamatun vohkimisesta...
- fil.maist.
Filologi kirjoitti:
Niin, olen myös kääntänyt puolisen tusinaan erään erikoisalan tietokirjaa...
Mutta kieltämättä olen aina tätä kääntämistä ja siinä kehittymistä harrastanut ihan omaehtoisesti.Sinä olet todistanut kääntäjäntaitosi itsellesi ja muille kääntämällä kirjallisuutta ja hyvä niin; olen iloinen puolestasi. Minä kuitenkin yritin keskustella siitä, kannattaisiko kääntäjäksi haluavan henkilön opiskella kääntämistä vai filologiaa - en sinusta. :)
- Martze
Jos todellakin haluat kielenkääntäjäksi, niin mene ihmeessä lukemaan käännöstieteitä! Kuten aikaisemmissa viesteissä mainittiin, filologit tuntevat kyllä kielen historian ja kirjallisuuden, mutta eivät yhtään mitään kääntämisestä! Kääntämiseen ei todellakaan riitä se, että osaa kieltä, vaan se on oma tieteenalansa, joka vaatii taitajansa. Ja mitä tulee tuohon kirjojen kääntämiseen, niin harva ammattikääntäjä Suomessa elättää itsensä kauno-/tieteiskirjallisuuden kääntämisellä...
Ja jos olet huolissasi siitä, että käännöstieteen opiskelu on poikkeavan kapea-alaista, niin voit ihan vapaasti valita sivuaineiksesi eri aineita esim. tekniikan tai kaupan alalta. Varsinkin tekniseen viestintään erikoistuneita kääntäjiä tarvitaan jatkuvasti.- fil.maist.
Tarkennukseksi sen verran, että tekninen viestintä tarkoittaa dokumentointia eli suomeksi käyttöohjeiden kirjoittamista, vaikka toki siihen voi liittyä paljon muutakin. Tekninen kääntäminen taas on teknisten tekstien kääntämistä. Kääntäjätaustalla voi tehdä molempia, joskin Suomen tekniset kirjoittajat (= "tekniset viestijät") ovat suurimmilta osin olleet filologeja, koska teknisen viestinnän koulutusta ei ole viime aikoihin asti ollut saatavilla. Nythän tilanne on eri esim. Vaasan ja Tampereen yliopistoissa.
- hili
fil.maist. kirjoitti:
Tarkennukseksi sen verran, että tekninen viestintä tarkoittaa dokumentointia eli suomeksi käyttöohjeiden kirjoittamista, vaikka toki siihen voi liittyä paljon muutakin. Tekninen kääntäminen taas on teknisten tekstien kääntämistä. Kääntäjätaustalla voi tehdä molempia, joskin Suomen tekniset kirjoittajat (= "tekniset viestijät") ovat suurimmilta osin olleet filologeja, koska teknisen viestinnän koulutusta ei ole viime aikoihin asti ollut saatavilla. Nythän tilanne on eri esim. Vaasan ja Tampereen yliopistoissa.
On tullut käännetyksi ja väännetyksi, ei tosin kaunokirjallisuutta, mutta toistaiseksi ei ole päästy perille ns. käännöstieteen merkityksestä.
Kokeneet kääntäjät eivät kieltämättä pane paljoa painoa "käännöstieteelle" (tosiasiassa laajennettua kielitiedettä) enempää kuin varsinaiselle kääntäjänkoulutukselle. Kun kääntäjänkoulutus alkoi tuottaa kääntäjiä, suuresta keskeyttäneiden määrästä huolimatta, työmarkkinoille, ammatin arvostus alkoi laskea.
Kääntäjähän koulutetaan määrättyyn ammattiin, kääntäjäksi, aivan kuin ammattikoulun putkimieslinjalla oleva koulutetaan putkimieheksi. Kun se on putkimies, ei siitä ole levysepäksi tai kaakeloijaksi. Onneksi putkimiehen töitä riittää eikä ole ylitarjontaa.
Kääntäjän koulutuksen saaneen pitäisi siis toimia kääntäjänä. Entä kun kääntäjän töitä ei riitä, kun kilpailemassa ovat filologitkin, jotka vasta monen mielestä laaja-alaisina ovat oikeita maistereita ja jotka hekin ovat saaneet kääntäjän koulutusta? Heitä kuitenkaan ei ole koulutettu mihinkään ammattiin, heillä on mahdollisuuksia enemmän.
Tiettävästi läheskään kaikki kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät ole päässeet koulutustaan vastaavaan työhön eli kääntäjiksi eivätkä edes sen tasoisiksi katsottaviin tehtäviin. Jos tällainen maisteri on vaikkapa sihteerinä, mihin vaaditaan sihteeriopiston koulutus, on kyllä alitettu rima.
Kääntäjäkoulutuksen saaneet ovat itsekin pilanneet mahdollisuuksiaan asenteella "Me vasta osaamme kääntää, te ette tiedä siitä asiasta mitään". Kyllä ne muutkin tietävät, vaikkei käännöstiede kiinnostakaan. - linda
hili kirjoitti:
On tullut käännetyksi ja väännetyksi, ei tosin kaunokirjallisuutta, mutta toistaiseksi ei ole päästy perille ns. käännöstieteen merkityksestä.
Kokeneet kääntäjät eivät kieltämättä pane paljoa painoa "käännöstieteelle" (tosiasiassa laajennettua kielitiedettä) enempää kuin varsinaiselle kääntäjänkoulutukselle. Kun kääntäjänkoulutus alkoi tuottaa kääntäjiä, suuresta keskeyttäneiden määrästä huolimatta, työmarkkinoille, ammatin arvostus alkoi laskea.
Kääntäjähän koulutetaan määrättyyn ammattiin, kääntäjäksi, aivan kuin ammattikoulun putkimieslinjalla oleva koulutetaan putkimieheksi. Kun se on putkimies, ei siitä ole levysepäksi tai kaakeloijaksi. Onneksi putkimiehen töitä riittää eikä ole ylitarjontaa.
Kääntäjän koulutuksen saaneen pitäisi siis toimia kääntäjänä. Entä kun kääntäjän töitä ei riitä, kun kilpailemassa ovat filologitkin, jotka vasta monen mielestä laaja-alaisina ovat oikeita maistereita ja jotka hekin ovat saaneet kääntäjän koulutusta? Heitä kuitenkaan ei ole koulutettu mihinkään ammattiin, heillä on mahdollisuuksia enemmän.
Tiettävästi läheskään kaikki kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät ole päässeet koulutustaan vastaavaan työhön eli kääntäjiksi eivätkä edes sen tasoisiksi katsottaviin tehtäviin. Jos tällainen maisteri on vaikkapa sihteerinä, mihin vaaditaan sihteeriopiston koulutus, on kyllä alitettu rima.
Kääntäjäkoulutuksen saaneet ovat itsekin pilanneet mahdollisuuksiaan asenteella "Me vasta osaamme kääntää, te ette tiedä siitä asiasta mitään". Kyllä ne muutkin tietävät, vaikkei käännöstiede kiinnostakaan.itsekin käännöstieteitä lukien suosittelen sitä pääaineeksi, ja lisäksi muiden kielien filologiaa tai jotain aivan muuta. käänätjän työssä laaja osaaminen on valttia, mutta saadakseen hyviä töitä, täytyy olla AMMATTITAITOA joka johtaa laatuun. kehitys on se, että kääntäjä alalla järjestäytymistrendi joka ajan mittaan parantaa kääntämistä pää- tai siviaineena opilleskelleiden asemia
- Martze
hili kirjoitti:
On tullut käännetyksi ja väännetyksi, ei tosin kaunokirjallisuutta, mutta toistaiseksi ei ole päästy perille ns. käännöstieteen merkityksestä.
Kokeneet kääntäjät eivät kieltämättä pane paljoa painoa "käännöstieteelle" (tosiasiassa laajennettua kielitiedettä) enempää kuin varsinaiselle kääntäjänkoulutukselle. Kun kääntäjänkoulutus alkoi tuottaa kääntäjiä, suuresta keskeyttäneiden määrästä huolimatta, työmarkkinoille, ammatin arvostus alkoi laskea.
Kääntäjähän koulutetaan määrättyyn ammattiin, kääntäjäksi, aivan kuin ammattikoulun putkimieslinjalla oleva koulutetaan putkimieheksi. Kun se on putkimies, ei siitä ole levysepäksi tai kaakeloijaksi. Onneksi putkimiehen töitä riittää eikä ole ylitarjontaa.
Kääntäjän koulutuksen saaneen pitäisi siis toimia kääntäjänä. Entä kun kääntäjän töitä ei riitä, kun kilpailemassa ovat filologitkin, jotka vasta monen mielestä laaja-alaisina ovat oikeita maistereita ja jotka hekin ovat saaneet kääntäjän koulutusta? Heitä kuitenkaan ei ole koulutettu mihinkään ammattiin, heillä on mahdollisuuksia enemmän.
Tiettävästi läheskään kaikki kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät ole päässeet koulutustaan vastaavaan työhön eli kääntäjiksi eivätkä edes sen tasoisiksi katsottaviin tehtäviin. Jos tällainen maisteri on vaikkapa sihteerinä, mihin vaaditaan sihteeriopiston koulutus, on kyllä alitettu rima.
Kääntäjäkoulutuksen saaneet ovat itsekin pilanneet mahdollisuuksiaan asenteella "Me vasta osaamme kääntää, te ette tiedä siitä asiasta mitään". Kyllä ne muutkin tietävät, vaikkei käännöstiede kiinnostakaan.Sen verran haluaisin vielä puolustaa kääntäjäkoulutusta, että siinä nimenomaan opiskellaan KÄÄNTÄMISTÄ, mikä luonnollisesti on hyväksi kääntäjän työssä. Filologia puolestaan keskittyy kieleen itseensä ja sen historiaan, lingvistiikkaan, kirjallisuuteen ym. Ainakaan Tampereella filologit (puhun nyt saksan kielestä) eivät opiskele käännöskursseja kuin vaivaiset 8 ov. Jos joku näin vähän varsinaista kääntämistä opiskellut on mielestään hyvä kääntäjä, niin hän on luultavasti väärässä.
Lisäksi haluaisin muistuttaa, että vieraan kielen osaaminen ei suinkan ole kääntäjälle kaikkein tärkein asia. Oma äidinkieli on kääntäjän tärkein työkalu, sillä ilman sen kunnollista hallintaa ei käännöksetkään voi olla hyviä ja ammattitaitoisia! Käännöstieteen opiskelijoille (Tampereella ainakin) kuuluukin pakollisena vähintään 10 ov:n laajuiset käännöstiede (suomi) -opinnot.
Ja mitä opiskelujen laaja-alaisuuteen tulee, niin kääntämistä harjoitellaan lukuisten eri alojen teksteillä ja oikeasti perehdytään useisiin eri aloihin. Ja kuten aikaisemmin mainitsin, sivuaineeksi voi ottaa toki mitä aineita haluaa! - hili
Martze kirjoitti:
Sen verran haluaisin vielä puolustaa kääntäjäkoulutusta, että siinä nimenomaan opiskellaan KÄÄNTÄMISTÄ, mikä luonnollisesti on hyväksi kääntäjän työssä. Filologia puolestaan keskittyy kieleen itseensä ja sen historiaan, lingvistiikkaan, kirjallisuuteen ym. Ainakaan Tampereella filologit (puhun nyt saksan kielestä) eivät opiskele käännöskursseja kuin vaivaiset 8 ov. Jos joku näin vähän varsinaista kääntämistä opiskellut on mielestään hyvä kääntäjä, niin hän on luultavasti väärässä.
Lisäksi haluaisin muistuttaa, että vieraan kielen osaaminen ei suinkan ole kääntäjälle kaikkein tärkein asia. Oma äidinkieli on kääntäjän tärkein työkalu, sillä ilman sen kunnollista hallintaa ei käännöksetkään voi olla hyviä ja ammattitaitoisia! Käännöstieteen opiskelijoille (Tampereella ainakin) kuuluukin pakollisena vähintään 10 ov:n laajuiset käännöstiede (suomi) -opinnot.
Ja mitä opiskelujen laaja-alaisuuteen tulee, niin kääntämistä harjoitellaan lukuisten eri alojen teksteillä ja oikeasti perehdytään useisiin eri aloihin. Ja kuten aikaisemmin mainitsin, sivuaineeksi voi ottaa toki mitä aineita haluaa!Juuri laitoksesta valmistunut kääntäjämaisteri on epäilemättä parempi kääntäjä kuin vastaavasti filologi.
Toisaalta filologi kielen taustaa enemmän tuntevana edistyy nopeammin kääntäjänä ja muutaman vuoden jälkeen saavuttaa kääntäjämaisterin tason ja - ohittaa sen.
Väärä asenne on se, että vain kääntäjämaisterit pystyvät kääntämään. Kyllä muutkin siihen pystyvät. Eivätkö he pysty tekemään sitten muuta?
Kääntäjämaisteri ei näy olevan siinä määrin kuin filologi kehityskelpoinen kääntäjänä. Mistä johtunee? Kokemustakin on.
Kääntäjänkoulutuksen eriytyminen ei luultavasti ole ollut onnistunut ratkaisu suomalaisessa koulutuspolitiikassa. - Filologi
hili kirjoitti:
Juuri laitoksesta valmistunut kääntäjämaisteri on epäilemättä parempi kääntäjä kuin vastaavasti filologi.
Toisaalta filologi kielen taustaa enemmän tuntevana edistyy nopeammin kääntäjänä ja muutaman vuoden jälkeen saavuttaa kääntäjämaisterin tason ja - ohittaa sen.
Väärä asenne on se, että vain kääntäjämaisterit pystyvät kääntämään. Kyllä muutkin siihen pystyvät. Eivätkö he pysty tekemään sitten muuta?
Kääntäjämaisteri ei näy olevan siinä määrin kuin filologi kehityskelpoinen kääntäjänä. Mistä johtunee? Kokemustakin on.
Kääntäjänkoulutuksen eriytyminen ei luultavasti ole ollut onnistunut ratkaisu suomalaisessa koulutuspolitiikassa.Hmmm.
Olen kaksikielinen kieliparinani englanti ja suomi.
En osaa suomentaa kovinkaan hyvin. Kääntäminen suomesta englantiin sujuu paremmin.
Sen sijaan ruotsi, jota olen lukenut vieraana kielenä, sujuu molempiin suuntiin mainiosti ja monen eri alan tekstein.
Käännöstaito on myös "yksilöllinen ominaisuus".
Sitä joko osaa tai ei osaa kääntää. Jos lähtötaso on kovin heikko, ei paraskaan koulutus pysty auttamaan. En tule itse koskaan suomentamaan englannista työkseni, koska se ei suju minulta luontevasti. Sen sijaan ruotsi sujuu.
Kääntämisessä on kyse paljon muustakin kuin kielihistoriasta ja tekniikasta. Se on oivaltamista, asioiden kiteyttämistä, tyylin imitointia. Se on lähdetekstin kunnioittamista --- kunnioittamatta sitä kuitenkaan liian orjallisesti. Se on myös kulttuurin ja perinteiden siirtämistä.
Mielestäni kääntäjän tärkein ase on hyvät hoksottimet - melkein kuten tunneäly tai tilannetaju. Olennaisen kontekstin ja nyanssien erottaminen tekstimassasta. Tätä voidaan opettaa teoriassakin, mutta silti se suurin työ tehdään korvien välissä...
On muuten todella pelottava ilmiö tämä käännöstöiden väheksyntä. Meidänkin konsernissamme myös tradenomit ja assarit joutuvat kääntämään teknisiäkin juttuja. He eivät mielellään sitä tekisi, mutta kun käsky tulee ja varat eivät kuulemma riitä oikeiden kääntäjien käyttämiseen....Tätä olen kuullut usealta eri taholta! - viljam
Filologi kirjoitti:
Hmmm.
Olen kaksikielinen kieliparinani englanti ja suomi.
En osaa suomentaa kovinkaan hyvin. Kääntäminen suomesta englantiin sujuu paremmin.
Sen sijaan ruotsi, jota olen lukenut vieraana kielenä, sujuu molempiin suuntiin mainiosti ja monen eri alan tekstein.
Käännöstaito on myös "yksilöllinen ominaisuus".
Sitä joko osaa tai ei osaa kääntää. Jos lähtötaso on kovin heikko, ei paraskaan koulutus pysty auttamaan. En tule itse koskaan suomentamaan englannista työkseni, koska se ei suju minulta luontevasti. Sen sijaan ruotsi sujuu.
Kääntämisessä on kyse paljon muustakin kuin kielihistoriasta ja tekniikasta. Se on oivaltamista, asioiden kiteyttämistä, tyylin imitointia. Se on lähdetekstin kunnioittamista --- kunnioittamatta sitä kuitenkaan liian orjallisesti. Se on myös kulttuurin ja perinteiden siirtämistä.
Mielestäni kääntäjän tärkein ase on hyvät hoksottimet - melkein kuten tunneäly tai tilannetaju. Olennaisen kontekstin ja nyanssien erottaminen tekstimassasta. Tätä voidaan opettaa teoriassakin, mutta silti se suurin työ tehdään korvien välissä...
On muuten todella pelottava ilmiö tämä käännöstöiden väheksyntä. Meidänkin konsernissamme myös tradenomit ja assarit joutuvat kääntämään teknisiäkin juttuja. He eivät mielellään sitä tekisi, mutta kun käsky tulee ja varat eivät kuulemma riitä oikeiden kääntäjien käyttämiseen....Tätä olen kuullut usealta eri taholta!Nykyään on menty siihen, että käännöstehtäviä hoitavat erilaiset sihteerit, jotka ovat saaneet josskin määrin kielikoulutusta. Tämän takia kääntäjäkoulutus rinnastetaan monessa paikassa jo sihteerikoulutukseen.
Toisaalta joson valmis malli ja yksinkertainen tehtävä, miksei se sopisi?
Kääntäjien arvostus yhteiskunnassa on laskenut. Yrityksessäkin arvostusta voi saada korkeintaan sellainen kääntäjä, joka toimii (myös) tulkkina johdolle. - Se alkuperäinen filologi
Filologi kirjoitti:
Hmmm.
Olen kaksikielinen kieliparinani englanti ja suomi.
En osaa suomentaa kovinkaan hyvin. Kääntäminen suomesta englantiin sujuu paremmin.
Sen sijaan ruotsi, jota olen lukenut vieraana kielenä, sujuu molempiin suuntiin mainiosti ja monen eri alan tekstein.
Käännöstaito on myös "yksilöllinen ominaisuus".
Sitä joko osaa tai ei osaa kääntää. Jos lähtötaso on kovin heikko, ei paraskaan koulutus pysty auttamaan. En tule itse koskaan suomentamaan englannista työkseni, koska se ei suju minulta luontevasti. Sen sijaan ruotsi sujuu.
Kääntämisessä on kyse paljon muustakin kuin kielihistoriasta ja tekniikasta. Se on oivaltamista, asioiden kiteyttämistä, tyylin imitointia. Se on lähdetekstin kunnioittamista --- kunnioittamatta sitä kuitenkaan liian orjallisesti. Se on myös kulttuurin ja perinteiden siirtämistä.
Mielestäni kääntäjän tärkein ase on hyvät hoksottimet - melkein kuten tunneäly tai tilannetaju. Olennaisen kontekstin ja nyanssien erottaminen tekstimassasta. Tätä voidaan opettaa teoriassakin, mutta silti se suurin työ tehdään korvien välissä...
On muuten todella pelottava ilmiö tämä käännöstöiden väheksyntä. Meidänkin konsernissamme myös tradenomit ja assarit joutuvat kääntämään teknisiäkin juttuja. He eivät mielellään sitä tekisi, mutta kun käsky tulee ja varat eivät kuulemma riitä oikeiden kääntäjien käyttämiseen....Tätä olen kuullut usealta eri taholta!sitten ollut enää tuo keskustelun alussa esiintynyt filologi vaan joku toinen. Ihan vaan tiedoksi.
- Hups, anteeksi
Se alkuperäinen filologi kirjoitti:
sitten ollut enää tuo keskustelun alussa esiintynyt filologi vaan joku toinen. Ihan vaan tiedoksi.
Nicin varastaminen ei ollut tarkoitukseni!
Tuo kääntäjien arvostaminen on todella laskenut viime aikoina. Joka paikassa valitetaan, kuinka kalliiksi tulee käännättää tekstejä.
Kääntäjiltä on viety leipä!
Menkääpä huviksenne ostamaan skanneria, tulostint tai vaikkapa digikameraa.
Vaikka lain mukaan tällaisten laitteiden mukana pitää olla suomenkielinen manuaali, ei sitä suurimmassa osassa ole! Tulee kuulemma niin kalliiksi. Olen tässä yhdelle jos toisellekin ystävälle suomentanut erilaisia manuaaleja ihan siksi, että muuten ei tuotteen käyttämisestä tule mitään. Monesti tuo tekninen jargon on niin vaikeata maallikolle, että puolet ominaisuuksista jää käyttämättä, kun ei ole saatavilla manuaalia omalla äidinkielellä. Ei voida olettaa, että kuluttajat ovat yhtäkkiä täysin kielitiatoisia:-)
Kävin itse yliopistolla kaikki mahdolliset käännöskurssit sekä kirjoittamiskurssit. Eksoottisinta oli osallistua erikoisluvalla englannista ruotsiin ja ruotsista englantiin kursseille:-)))
Nyt olen jatkanut opintojani viestinnän puolelle. Tosin silläkin alalla työsuhteet alkavat olla freelance-pohjaisia. - dan
"... filologit tuntevat kyllä kielen historian ja kirjallisuuden, mutta eivät yhtään mitään kääntämisestä! Kääntämiseen ei todellakaan riitä se, että osaa kieltä, vaan se on oma tieteenalansa, joka vaatii taitajansa." - Noin edellinen kirjoittaja.
Siis kääntäminen on muka tieteenala, joka vaatii taitajansa?
Oma kokemus on, että kääntäminen vaatii taitajansa, mutta ei tieteenalaa. Kunkahan moni kääntäjä tarvitsee käytännössä mahdollisesti oppimaansa "käännöstiedettä"?
Vastoin edellä esitettyä väitettä filologit tietävät jonkin verran kääntämisestäkin ja ovat hankkineet siinä kokemusta, kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät sitä vastoin tiedä juuri mitään kielen historiasta ja kirjallisuuden historiasta, joka on sentään kielen ja kulttuurin alan yleissivistystä. - vääntäjä
dan kirjoitti:
"... filologit tuntevat kyllä kielen historian ja kirjallisuuden, mutta eivät yhtään mitään kääntämisestä! Kääntämiseen ei todellakaan riitä se, että osaa kieltä, vaan se on oma tieteenalansa, joka vaatii taitajansa." - Noin edellinen kirjoittaja.
Siis kääntäminen on muka tieteenala, joka vaatii taitajansa?
Oma kokemus on, että kääntäminen vaatii taitajansa, mutta ei tieteenalaa. Kunkahan moni kääntäjä tarvitsee käytännössä mahdollisesti oppimaansa "käännöstiedettä"?
Vastoin edellä esitettyä väitettä filologit tietävät jonkin verran kääntämisestäkin ja ovat hankkineet siinä kokemusta, kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät sitä vastoin tiedä juuri mitään kielen historiasta ja kirjallisuuden historiasta, joka on sentään kielen ja kulttuurin alan yleissivistystä.Tarkistapa Dan tutkintovaatimukset ennen kuin täällä kirjoitat "totuuksia". Käypäs käännöstieteen laitoksen sivuilla katsomassa tutkintovaatimukset. Kyllä sitä kielihistoriaa ja kulttuuria löytyy sieltäkin yllin kyllin. Onneksi kääntämisen opintoja on sentään enemmän! Eipä sitä tekstiä kääntäessä pätkääkään vois kiinnostaa ja auttaa esim. se, että miten jokin tietty sana on suomen kieleen tullut, että onko se kenties slaavilainen lainasana vai vanha indoeurooppalainen laina. Minkäs alan heppuja olet? Katkeroitunut filologi, jolta käännöstieteen laitokselta valmistunut maisteri on vienyt työpaikan?
- dan
vääntäjä kirjoitti:
Tarkistapa Dan tutkintovaatimukset ennen kuin täällä kirjoitat "totuuksia". Käypäs käännöstieteen laitoksen sivuilla katsomassa tutkintovaatimukset. Kyllä sitä kielihistoriaa ja kulttuuria löytyy sieltäkin yllin kyllin. Onneksi kääntämisen opintoja on sentään enemmän! Eipä sitä tekstiä kääntäessä pätkääkään vois kiinnostaa ja auttaa esim. se, että miten jokin tietty sana on suomen kieleen tullut, että onko se kenties slaavilainen lainasana vai vanha indoeurooppalainen laina. Minkäs alan heppuja olet? Katkeroitunut filologi, jolta käännöstieteen laitokselta valmistunut maisteri on vienyt työpaikan?
Kääntäjänäkin menestyksellä toiminut filologi, tavannut kääntäjiksikin opiskelleita ja sen opiskelun kesken jättäneitä.
Kieltämättä siinä joukossa on tavannut joukon katkeroituneitakin ja kääntäjäkoulutustakin arvostelevia.
Vastaan ei sitä vastoin ole tullut filologia, joka olisi katunut sitä, ettei ruvennut opiskelemaan kääntäjäksi.
Mitä muuta kääntäjäksi opiskellut voi koulutuksensa perusteella tehdä kuin kääntää?
Tunnetusti kanttoriurkurilta vaaditaan kanttoriurkurin koulutus, hammaslääkäriltä vaaditaan hammaslääkärin koulutus, koneinsinööriltä vaaditaan koneinsinöörin koulutus jne.
Katsokaapa mielenkiinnon vuoksi, vaikkapa eri virastojen vaatimuksista ja lehti-ilmoituksista, mitä niissä vaaditaan kääntäjältä tai useimmiten kielenkääntäjältä.
Vaatimus voi olla parhaassa tapauksessa "filosofian maisterin tai muu sopiva tutkinto", usein ei mitään, pelkkä käännös- ja mahdollisesti tulkkaustaidon osoittaminen ja kokemus riittävät. Ei siinä juuri kukaan tule kyselemään, onko hakija nimenomaan kääntäjämaisteri!
Mistä johtuneekaan? - Filosofian maisteri:-)
dan kirjoitti:
Kääntäjänäkin menestyksellä toiminut filologi, tavannut kääntäjiksikin opiskelleita ja sen opiskelun kesken jättäneitä.
Kieltämättä siinä joukossa on tavannut joukon katkeroituneitakin ja kääntäjäkoulutustakin arvostelevia.
Vastaan ei sitä vastoin ole tullut filologia, joka olisi katunut sitä, ettei ruvennut opiskelemaan kääntäjäksi.
Mitä muuta kääntäjäksi opiskellut voi koulutuksensa perusteella tehdä kuin kääntää?
Tunnetusti kanttoriurkurilta vaaditaan kanttoriurkurin koulutus, hammaslääkäriltä vaaditaan hammaslääkärin koulutus, koneinsinööriltä vaaditaan koneinsinöörin koulutus jne.
Katsokaapa mielenkiinnon vuoksi, vaikkapa eri virastojen vaatimuksista ja lehti-ilmoituksista, mitä niissä vaaditaan kääntäjältä tai useimmiten kielenkääntäjältä.
Vaatimus voi olla parhaassa tapauksessa "filosofian maisterin tai muu sopiva tutkinto", usein ei mitään, pelkkä käännös- ja mahdollisesti tulkkaustaidon osoittaminen ja kokemus riittävät. Ei siinä juuri kukaan tule kyselemään, onko hakija nimenomaan kääntäjämaisteri!
Mistä johtuneekaan?Kääntäjäkoulu kalskahtaa ammattikorkeakoulumaiselta toiminnalta, ja sellaiseksi se leimattiin ainakin minun yliopistossani aikoinaan.
Koulutus on kapea-alaista, jos sieltä valmistuttuaan voi tehdä vain yhdenlaista työtä.
Filologit voivat sijoittua myös muualle, jos ottavat sivuaineopintokokonaisuuksia järkevästi työllistäviltä aloilta.
Tässä kääntäjien onnettomassa työllisyystilanteessa kannattaa miettiä, haluaako ylipäätään valmistua kääntäjäksi. Palkkataso tulee laskemaan, projektit olemaan entistä enemmän freelance-juttuja. - täystyöllistetty
Filosofian maisteri:-) kirjoitti:
Kääntäjäkoulu kalskahtaa ammattikorkeakoulumaiselta toiminnalta, ja sellaiseksi se leimattiin ainakin minun yliopistossani aikoinaan.
Koulutus on kapea-alaista, jos sieltä valmistuttuaan voi tehdä vain yhdenlaista työtä.
Filologit voivat sijoittua myös muualle, jos ottavat sivuaineopintokokonaisuuksia järkevästi työllistäviltä aloilta.
Tässä kääntäjien onnettomassa työllisyystilanteessa kannattaa miettiä, haluaako ylipäätään valmistua kääntäjäksi. Palkkataso tulee laskemaan, projektit olemaan entistä enemmän freelance-juttuja.Huh huijaa, mistä on tullut uskomus, että kääntäjillä on heikot työnäkymät? Toimistomme hakee uusia freelance-kääntäjiä jatkuvasti. Töitä riittää ja lisääkin olisi, jos vain olisi ammattitaitoisia kääntäjiä. Valitettavan usein hakuun liittyvässä käännöskokeessa reputtavat kieltä ja kirjallisuutta opiskelleet maisterit, joilla ei ole rahkeita erikoisalojen tekstien kääntämiseen.
- Martze
dan kirjoitti:
"... filologit tuntevat kyllä kielen historian ja kirjallisuuden, mutta eivät yhtään mitään kääntämisestä! Kääntämiseen ei todellakaan riitä se, että osaa kieltä, vaan se on oma tieteenalansa, joka vaatii taitajansa." - Noin edellinen kirjoittaja.
Siis kääntäminen on muka tieteenala, joka vaatii taitajansa?
Oma kokemus on, että kääntäminen vaatii taitajansa, mutta ei tieteenalaa. Kunkahan moni kääntäjä tarvitsee käytännössä mahdollisesti oppimaansa "käännöstiedettä"?
Vastoin edellä esitettyä väitettä filologit tietävät jonkin verran kääntämisestäkin ja ovat hankkineet siinä kokemusta, kääntäjäkoulutuksen saaneet eivät sitä vastoin tiedä juuri mitään kielen historiasta ja kirjallisuuden historiasta, joka on sentään kielen ja kulttuurin alan yleissivistystä.Mistä ihmeestä te revitte juttua, että kääntäjä ei muka voisi tehdä yhtään mitään muuta kuin kääntää? Ihan yhtä lailla kääntäjät voivat tehdä mitä tahansa työtä, missä vaaditaan hyvää kielitaitoa. Tiedän lukuisia käännöstieteitä opiskelleita ihmisiä, jotka ovat työllistyneet esimerkiksi ulkomaankaupan alalle. Kääntäjät kun eivät ole keskittyneet (lähinnä) pelkästään kielitietoon ja kirjallisuuteen, kuten filologit, vaan heillä on useimmiten erittäin laaja yleistietämys asioista.
- Kääntämisen lopettanut
täystyöllistetty kirjoitti:
Huh huijaa, mistä on tullut uskomus, että kääntäjillä on heikot työnäkymät? Toimistomme hakee uusia freelance-kääntäjiä jatkuvasti. Töitä riittää ja lisääkin olisi, jos vain olisi ammattitaitoisia kääntäjiä. Valitettavan usein hakuun liittyvässä käännöskokeessa reputtavat kieltä ja kirjallisuutta opiskelleet maisterit, joilla ei ole rahkeita erikoisalojen tekstien kääntämiseen.
Freelancerinä ei saa asuntolainaa, eikä voi hankkia luottokortteja. Elämä on aina seuraavan keikan varassa.
Lopetin epävarman elämän:-) Nyt minulla on leipätyö, ja teen huvikseni kielikeikkaa silloin kun satun olemaan sopivalla tuulella.
Työnantajista on tullut rahanahneita.
Ei tarjota enää mahdollisuutta kokoaikaiseen työhön ja oikeisiin työsuhteisiin, saatikka lomiin. On toki näppärää hakea aina Freelancereitä, sillä säästää isot summat. Mutta hakeeko kukaan "oikeasti pätevä" freelance-hommiin? - Vakinaisessa työssä
Kääntämisen lopettanut kirjoitti:
Freelancerinä ei saa asuntolainaa, eikä voi hankkia luottokortteja. Elämä on aina seuraavan keikan varassa.
Lopetin epävarman elämän:-) Nyt minulla on leipätyö, ja teen huvikseni kielikeikkaa silloin kun satun olemaan sopivalla tuulella.
Työnantajista on tullut rahanahneita.
Ei tarjota enää mahdollisuutta kokoaikaiseen työhön ja oikeisiin työsuhteisiin, saatikka lomiin. On toki näppärää hakea aina Freelancereitä, sillä säästää isot summat. Mutta hakeeko kukaan "oikeasti pätevä" freelance-hommiin?Siksi minäkään en tee käännöksiä.
Haluan kuukausipalkatun jatkuvan kokoaikaisen työsuhteen. En mitään epämääräistä säästölinjaa.
Akateeminen koulutus takaa ainakin sen, että pääsee tekemään sekalaisia töitä pienellä palkalla.
Opiskelen kauppakorkeassa toista tutkintoa nyt. - lena.edit
täystyöllistetty kirjoitti:
Huh huijaa, mistä on tullut uskomus, että kääntäjillä on heikot työnäkymät? Toimistomme hakee uusia freelance-kääntäjiä jatkuvasti. Töitä riittää ja lisääkin olisi, jos vain olisi ammattitaitoisia kääntäjiä. Valitettavan usein hakuun liittyvässä käännöskokeessa reputtavat kieltä ja kirjallisuutta opiskelleet maisterit, joilla ei ole rahkeita erikoisalojen tekstien kääntämiseen.
Eivät filologimaisterit pysty suoralta kädeltä erikoisalan tekstejä kääntämään, mutta kyllä ne oppivat sen varsin pian ja sen jälkeen ne menevätkin helposti kääntäjäkoulutuksen saaneiden ohi ammattitaidossa.
Filologimaisterit ovat yksinkertaisesti kehityskelpoisempia. Koulutus on laaja-alaisempi.
Jostakin kerrottiin myös, että kääntäjäkoulutuksen myötä kääntäjien arvostus yleensäkin laski, mikä heijastui myös palkkatasossa. - no joo
täystyöllistetty kirjoitti:
Huh huijaa, mistä on tullut uskomus, että kääntäjillä on heikot työnäkymät? Toimistomme hakee uusia freelance-kääntäjiä jatkuvasti. Töitä riittää ja lisääkin olisi, jos vain olisi ammattitaitoisia kääntäjiä. Valitettavan usein hakuun liittyvässä käännöskokeessa reputtavat kieltä ja kirjallisuutta opiskelleet maisterit, joilla ei ole rahkeita erikoisalojen tekstien kääntämiseen.
Ja toimistosi on ollut oikeudessa siitä, ovatko kotonaan kääntävät työsuhteisia joille kuuluu vuosilomat ym. Mahtava toimisto. Nyt olette keksineet jopa ulkoistaa ajastusohjelmankin käytön niin että kääntäjän on maksettava toimistollenne siitä vuokraa, yli 400 euroa vuodessa. Tekisipä mieli nimetä firmanne tähän, niin kääntäjät osaisivat välttää, varsinkin ne jotka eivät tule yliopistolta ja eivät ole piireissä siten että oisivat kuulleet ettei teille kannata tulla töihin. Riistofirma.
- välttävät tiedot?
Filosofian maisteri:-) kirjoitti:
Kääntäjäkoulu kalskahtaa ammattikorkeakoulumaiselta toiminnalta, ja sellaiseksi se leimattiin ainakin minun yliopistossani aikoinaan.
Koulutus on kapea-alaista, jos sieltä valmistuttuaan voi tehdä vain yhdenlaista työtä.
Filologit voivat sijoittua myös muualle, jos ottavat sivuaineopintokokonaisuuksia järkevästi työllistäviltä aloilta.
Tässä kääntäjien onnettomassa työllisyystilanteessa kannattaa miettiä, haluaako ylipäätään valmistua kääntäjäksi. Palkkataso tulee laskemaan, projektit olemaan entistä enemmän freelance-juttuja.Kääntäjäkouluja ei ole olemassakaan. Kääntäjät ovat filosofian maistereita.
- mielikuvitusta
Etkös jo kyllästy jauhamaan tästä aiheesta? Viime vuonnakin oli samat uhot, perustelut ja väännöt päällä. Luetaan ne, niin ei tarvii uusia kirjoitella.. huh hah hei
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000023&posting=22000000003083154#22000000003083154
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000002416210 - hili
Mielenkiintoista, että tuota vastakkainasettelua filologi - kääntäjä on täällä pohdittu useaankin otteeseen. On esitetty mielipiteitä eri suuntiin, puolesta ja vastaan.
Useimmissa tapauksissa lienevät asialla kääntäjät, jotka ovat huolestuneita omasta tulevaisuudestaan, samoin kuin ne, jotka ovat kiinnostuneita alan koulutuksesta, mutta epäröivät kuitenkin, ajatellen tulevia työmahdollisuuksia.
Kääntäjäkoulutus onkin ollut etenkin viime vuosikymmenellä puhutteleva aihe ja lienee vastaisuudessakin sitä.
Joka tapauksessa on tärkeää, että siitä tarjoutuu mahdollisuuksia esittää erisuuntaisiakin mielipiteitä. Samallahan tehdään muuten alaa tunnetuksi. - nadja
Ratkaisevia ovat ammattitaito ja kyvyt.
Kääntäjänä voi menestyksellisesti toimia myös henkilö, joka on hankkinut koulutuksensa, minkä tahansa, ulkomailla. - ean
Jos toimii vapailla markkinoilla, tärkeää on kyky hankkia asiakkaita ja säilyttää heidän luottamuksensa.
Ei siinä silloin koulutus ole niin painava seikka.
Voisi sanoa asian niinkin päin, ettei ole merkitystä sillä, onko kääntäjän koulutus vai ei. - sävyntti
"Huipputason kääntäjien joukossa ei juurikaan ole varsinaisesti kääntämisen koulutuksen saaneita."
Puppua. Mistäköhän olet tietosi saanut?
Filologia on filologiaa, ja jotkut filologit pystyvät olemaan hyviä kääntäjiä siitä huolimatta, että ovat opiskelleet vain filologiaa tai sen lisäksi rahtusen kääntämisen oppiaineita.
Kääntämisen työkalu tulee monen asian osaamisesta, ja kielen tarkastelu koulitaan eri magnitudissa ja myös minitudissa : ) kuin filologian puolella. Filologiassa ei ole mitään huonoa, mutta kääntämisestä se on kaukana.
Kielen ja kielten osaaminen, käsittäminen ja hallinta on joka tapauksessa ratkaisevaa kääntäjälle. Jos siis elät ja hengität kieliä, kannattaa hakea opiskelemaan. Muutakin saa toki elää ja hengittää ja se on suotavaakin, koska kieli tulee mielestä. - Pets0
En viitsinyt uutta keskustelua aloittaa kun täällä on kielitaitoista porukkaa.
Minun pitäisi saada tietää, mikä on merkonomi englanniksi. En tiedä voiko Google-kääntäjään aina luottaa... (Anteeksi, kun on vähän off-topic)- sfkesjnmflkejmwslf
Merkonomi voisi olla vaikka "Vocational Qualification in Business and Administration".
http://www.finlandforum.org/viewtopic.php?f=9&t=1939
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663402Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463222Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1272850- 462579
- 311973
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481646
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871525- 391340
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k391321