Suomalainen kansallistunne voimistuu!
Nykyistä merkitystään suomalaisuus alkoi saada 1800-luvun keskivaiheilla nationalismin myötä.[5] Alettiin puhua suomalaisesta kansasta ja sen erityispiirteistä, suomalaisten yhteenkuuluvuudesta, suomenkielisen kulttuurin kehittämisestä, suomalaisten kansallisesta historiasta, veljeydestä sukulaiskansojen kanssa ja lopulta jopa suomalaisten oman kansallisvaltion perustamisesta.
Kalevalan synnyttämä Karjala-innostus eli karelianismi oli tärkeä osa suomalaisen kansallistunteen kehitystä.
Suomenkielinen koululaitos kasvaa.
Kysymys suomenkielisistä oppilaitoksista synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita taisteluita valtiopäivillä, joilla Yrjö-Koskisen ja A. Meurmanin johtamat suomenmieliset olivat enemmistönä pappis- ja talonpoikaissäädyissä, kun taas aateli- ja porvarissääty olivat ruotsinmielisten vallassa. Valtio oli perustanut suomenkielisiä lyseoita Jyväskylään, Kuopioon, Joensuuhun ja Hämeenlinnaan. Mutta suomenmieliset vaativat useampia suomenkielisiä oppikouluja ja ennen kaikkea suomenkielisillä paikkakunnilla olevien ruotsinkielisten lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi. Kun hallitus aluksi oli näille vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja, jotka valtio sittemmin otti haltuunsa Yrjö-Koskisen tultua vuonna 1882 senaattiin.
Suomen kielen asema vakiintuu.
Muillakin aloilla suomalaisuus edistyi 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Suomenkielinen sanomalehdistö lisääntyi, kirjallisuus alkoi versoa ja kieli kehittyi yhä täydellisemmäksi sivistyskieleksi, teatteri syntyi ja musiikin ja kuvaavien taiteiden alalla suomalaiset aiheet saivat yhä tärkeämmän sijan. Myös liike-elämä alkoi suomalaistua, kun Kansallispankki, Suomi-yhtiö ynnä muut suomalaiset liikelaitokset oli perustettu. Yhä lisääntyneiden suomenkielisten oppikoulujen vaikutuksesta syntyi suomenkielinen sivistyneistö.
Vuonna 1900 astui voimaan uusi kieliasetus, jossa suomi kohotettiin tasavertoiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Toisin kuin vuonna 1863 tämä asetus toimi, ja suomenkielen käyttö hallinnossa lisääntyi huomattavasti.
”Aitosuomalaisuus” jatkaa fennomanian perintöä.
Suomen itsenäistyttyä syntyi ns. aitosuomalaisuusliike, joka halusi saada aikaan nopean ratkaisun Suomen kieli- ja kansallisuustaisteluissa sekä pyrki "suomalais-kansallisen suomenkielisen sivistyksen kehittämiseen itsenäiseksi, korkeaksi sivistysmuodoksi muiden kansallisten sivistysten rinnalle" ja "voimakkaan suomalaisen kansallisvaltion luomiseen".
Tarvitseeko Tasavallan Presidentin pitää Uuden Vuoden puhe myös ruotsiksi?
Huhtasaarta lukuunottamatta kaikki ehdokkaat kannattavat pakkoruotsia.
Huhtasaari nostaisi Suomen valtion statuksen yhdenvertaiseksi Ruotsin kanssa, hän käyttäisi englantia virallisissa yhteyksissä, myös Ruotsin kanssa.
Yksi maa, yksi kieli. Yksi kieli, hyvä mieli!
Nykyistä merkitystään suomalaisuus alkoi saada 1800-luvun keskivaiheilla nationalismin myötä.[5] Alettiin puhua suomalaisesta kansasta ja sen erityispiirteistä, suomalaisten yhteenkuuluvuudesta, suomenkielisen kulttuurin kehittämisestä, suomalaisten kansallisesta historiasta, veljeydestä sukulaiskansojen kanssa ja lopulta jopa suomalaisten oman kansallisvaltion perustamisesta.
Kalevalan synnyttämä Karjala-innostus eli karelianismi oli tärkeä osa suomalaisen kansallistunteen kehitystä.
Suomenkielinen koululaitos kasvaa.
Kysymys suomenkielisistä oppilaitoksista synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita taisteluita valtiopäivillä, joilla Yrjö-Koskisen ja A. Meurmanin johtamat suomenmieliset olivat enemmistönä pappis- ja talonpoikaissäädyissä, kun taas aateli- ja porvarissääty olivat ruotsinmielisten vallassa. Valtio oli perustanut suomenkielisiä lyseoita Jyväskylään, Kuopioon, Joensuuhun ja Hämeenlinnaan. Mutta suomenmieliset vaativat useampia suomenkielisiä oppikouluja ja ennen kaikkea suomenkielisillä paikkakunnilla olevien ruotsinkielisten lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi. Kun hallitus aluksi oli näille vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja, jotka valtio sittemmin otti haltuunsa Yrjö-Koskisen tultua vuonna 1882 senaattiin.
Suomen kielen asema vakiintuu.
Muillakin aloilla suomalaisuus edistyi 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Suomenkielinen sanomalehdistö lisääntyi, kirjallisuus alkoi versoa ja kieli kehittyi yhä täydellisemmäksi sivistyskieleksi, teatteri syntyi ja musiikin ja kuvaavien taiteiden alalla suomalaiset aiheet saivat yhä tärkeämmän sijan. Myös liike-elämä alkoi suomalaistua, kun Kansallispankki, Suomi-yhtiö ynnä muut suomalaiset liikelaitokset oli perustettu. Yhä lisääntyneiden suomenkielisten oppikoulujen vaikutuksesta syntyi suomenkielinen sivistyneistö.
Vuonna 1900 astui voimaan uusi kieliasetus, jossa suomi kohotettiin tasavertoiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Toisin kuin vuonna 1863 tämä asetus toimi, ja suomenkielen käyttö hallinnossa lisääntyi huomattavasti.
”Aitosuomalaisuus” jatkaa fennomanian perintöä.
Suomen itsenäistyttyä syntyi ns. aitosuomalaisuusliike, joka halusi saada aikaan nopean ratkaisun Suomen kieli- ja kansallisuustaisteluissa sekä pyrki "suomalais-kansallisen suomenkielisen sivistyksen kehittämiseen itsenäiseksi, korkeaksi sivistysmuodoksi muiden kansallisten sivistysten rinnalle" ja "voimakkaan suomalaisen kansallisvaltion luomiseen".
Tarvitseeko Tasavallan Presidentin pitää Uuden Vuoden puhe myös ruotsiksi?
Huhtasaarta lukuunottamatta kaikki ehdokkaat kannattavat pakkoruotsia.
Huhtasaari nostaisi Suomen valtion statuksen yhdenvertaiseksi Ruotsin kanssa, hän käyttäisi englantia virallisissa yhteyksissä, myös Ruotsin kanssa.
Yksi maa, yksi kieli. Yksi kieli, hyvä mieli!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä olisi ruotsin ja englannin lisäksi osata venäjää ja kiinaa. Pahitteeksi ei ole muidenkaan isojen kielien osaaminen. Tuppi osasi monia kieliä, muttei onnistunut politiikassa, mikä varoitukseksi.
Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi muiden kielien rinnalle, Saksan kielikin tärkeämpi.
Ruotsin lisäksi pressan tulee ainakin hallita kolmea saamen kieltä, romania viittomakieltä ja tankeroenglantia. Lisäkielitaito lasketaan plussaksi.
Nykyisin on hyvin kehittyneitä kielenkääntäjiä, ei kymmenen vuoden opiskelua enää tarve, navigaattoritkin joka älypuhelimessa vakiona, kohta kielenkääntäjät.
Joo, ja automaattisten kielenkääntäjien kehittelyssähän ei tarvita kielitaitoa ollenkaan, ne keksii itse käännökset (ainakin Google-kääntäjä).
Virkamiehiltä pois virkaruotsitutkinto ja tilalle Google-kääntäjä.
No ei ainakaan Suomen Presidentin !
Näin nenäpäivänä tekis mieli tehdä lahjoitus Bolivian lapsille. Presidenttiehdokkaista vani Pekka Haavisto on pelastanut katulapsen.
Muut voisivat lahjoittaa pakkoruotsinkirjansa.
Presidentin ei tarvitse osata ruotsia, koska Suomen eduskunnassa vain yksi edustaja puhuu ruotsia. Hänelläkin on henkilökohtainen tulkki.
Ruotsalaiset puhuvat erinomaisesti englantia.. Huhtasaari osaa hyvin englantia, mutta tuskin ruotsia. Porissa ei pysty puhumaan ruotsia edes torilla.
Kenenkään ei tarvitse osata ruotsia. Sitä varten on kielitoimistot.
Ihan sama kun kaikkien pitäisi osata korjata auton moottorit.
Ei, sitä varten on korjaamot.
Suomessa kaikkien tulee puhua Suomea. Huono soomi ei kelpaa.
Terveyspalveluissa, rakentamisessa jne tärkeissä töissä ei pitäisi olla kun suomenkielisiä. Sen tietää jokainen, joka on joutunut kokemaan jotain muuta.
Mikäli opiskele englantia siitä on hyötyä itsellesi. Pakkoruotsin opiskelusta hyötyvät vain ruotsinsuomalaiset ja korruptoituneet politiikot.
Suomen Presidenti pitäisi osata puhua!
Pitää osata luoda järkeviä lauseita ja osoittaa älykkyytensä näissä.
Sauli osaa!