Hei arvon rakentajat,
Nyt olisi suunnittelu vaiheessa tulevaan kesämökkiimme takkaleivinuuni yhdistelmä.
Mökistämme tulee n.40 neliöinen jossa on 1/2 kokoinen parvi. 2 kerros ikkunat, Hirren paksuus ~200mm sekä pilari perustus ja ei talviasuttava. Muuta lämmitysmuotoa ei ole tulossa.
Mökkimme on tulossa lähelle kotiamme (n.14km).
Kyseessä olisi enemmänkin kesä-asunto kuin mökki.
Vietämme siellä paljon aikaa heti lumien sulettua keväästä pitkälle talven korville.
Eli pakkasillä ei hirveästi tule käytyä.
Ajatuksena olisi varaavatakka
Mutta muutamiin kysymyksiin toivoisin kommentteja, ehdotuksia ja mielipiteitä.
- varaava, mutta kuoritakka vai ilman?
- minkä kokoinen olisi hyvä?
- Entäs keväällä ja syksyllä saavuttua kylmään mökkiin, mikä olisi hyvä kompromissi nopean ja pitkän lämmönliovutukseen?
- jos takassa on kesä/talvi pelti, voiko aluksi pesällisen tai pari polttaa kesä asennolla luukut auki että antaisi enemmän "nopeaa" lämpöä? Sen jälkeen pesällinen tai pari sitten luukut kiinni talviasennossa?
- Leivinuuni osan käytöstä.
Onko sellainen leivinuuni takka mahdollista rekentaa jossa se leivinuuni lämpiäisi jonkin verran pelkästään takkaa polttamalla? Esim jos haluaa haudutella karjaöanpaistia tai vastaavaa? Sitten jos leivonnassa tai ruuanlaitossa tarvitsee korkeampaa lämpöä (200c ) voi polttaa leivinuunissa puita?
Pyrin tässä nyt kertoa mahdollisimman paljon mökkimme tietoja ja tulevaa käyttöämme, mutta varmasti jotain unohtui kertoa..
Kysyä saa ja neuvoista olisimme enemmän kuin
Takkaa suunnittelemassa.
42
2106
Vastaukset
- sähköttäkö
Tee kiertoilmatakka joka on osittain varaava. Takan lämmittävä vaikutus ei juuri perustu luukkujen kautta tapahtuvaan lämpösäteilyyn vaan kuoren lämmittämään kietävaan ilmaan. Jos poltat luukut auki, niin paloilmaa menee ylimäärin avonaisista luukuista ja sen mukana suuria määriä ilmaa harakoille. Eli paloilmaa hallitusti ja kuoren kiertoilmalla lämmintä ilmaa tupaan. Leivinuuniyhdistelmä on vähän huono siinä mielessä, että suuri massa lämpiää hitaasti eli nopeaan lämmittämiseen se on huono. Lisäksi nopea lämmittäminen aiheuttaa suureem massaan epätasaisen lämmönjakautumisen takia jännityksiä ja muuri voi halkeilla.
Onko mökissä sähköä? Jos on niin laita ilmalämpöpumppu nopeaan lämmittämiseen. - onnellinenSipokki
Et maininnut sitä kuinka pitkiä aikoja kerralla olette mökillä
Oletusarvona mökki on pieni ja eristettä ns. riittävästi, eli lämmöntarve on pientä kunhan mökki on lämmennyt.
Varaava takka, tai leivinuuni tarvitsee ehdottomasti villat (kuoren), koska lämmöntarve on pientä. Ilman villoja varaava massa lämmittää liikaa, tai vaihtoehtoisesti ei pidä lämpöä kovinkaan kauaa.
Mökille tullessa kyseinen lämmityslaite on erittäin huono, koska se lämpenee hitaasti ja vastaavasti luovuttaa lämpöä hitaasti.
Paras yhdistelmä on kamiina nopeaa lämmitykseen ja roskien polttoon kun tulette mökille ja jatkuvaan lämmitykseen sitten varaava.
Kesäpelti ei vaikuta muuta kuin siihen, että lämmöt ajautuvat suoran hormiin ja harakoille. Se mahdollistaa ruuanlaiton ilman, että mökistä tulee sauna. Tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että saat takan vetämään kun tulet mökille sen ollessa kylmä. Ensin pitää saada hormi lämpimäksi, että vetoa muodostuu ja vasta sen jälkeen pystyt saamaan kierron päälle. Kirjoittamaasi nopeaa lämmitys kesäpelti ei saa aikaiseksi, vaan ainoastaan sen, että lämmöt karkaavat suoraan ulos.
Suosittelen siis sekä kamiinaa, että varaavaa lämmitystä yhdessä. Muuten et saa hyvää lopputulosta.
Ruuan laittaminen leivinuunissa on OK keväällä ja syksyllä, mutta kesällä mahdoton asia.
Kiertoilmatakka on yksi vaihtoehto. Etuna on vain yksi lämmityslaite, mutta kompromissi kuitenkin. En lähtisi tuota tekemään itse, vaikka sellainen itseltä löytyykin.
Kamiina ja leivinuuni voivat olla samassa hormissa halutessa, mutta eipä tuo tuplahormikaan nyt hirveitä kustanna enempää.
Pienessä mökissä liikalämpö on se ongelma, eikä lämmön riittävyys.
Mitä takka & leivinuuniyhdistelmiin tulee, niin käytännössä kaikki ovat sellaisia, että takka sijaitsee alempana ja siinä poltettu tuli kulkee myös leivinuunin kautta. Leivinuunissa voi halutessaan polttaa puita, jos haluaa siitä kuumemman.
Et kysynyt, mutta kommentoinpa kuitenkin ilmanvaihtoa. Ilma ei vaihdu noiden tulisijojen kautta riittävästi, vaan tee kunnollinen ilmanvaihto.- oletkoIhanTollo
Takkoihin ei ikinä laiteta villoja.
- Hiillostaja
Oletko tottunut puulämmittäjä?
Onko polttopuun teko hallinnassa ja on mieluisaa , tuttua puuhaa sinulle?
Jos on, niin laittaisin mökkiin puuhellan ja pönttöuunin.
Puuhellaa voi käyttää myös kesällä, antaa myös lämpöä ja tunnelmaa, sekä soveltuu mainiosti ruonlaittoon. Pönttöuunia käytään silloin kun tarvitaan enemmän varaavaa lämpöä keväällä/syksyllä ja satunnaisesti talvella.
Näillä pärjäät mökillä myös talvipakkasilla ja mahdollisesti ilman sähköä. - Erkki1983
Tosiaan tuo että haluamme takkaleivinuuni yhdistelmän tarkoittaa että se tulee olemaan varaavakuoritakka?
Sähköt saattaa tulla, mutta ei välttämättä.. emme ole vielä päättäneet.
Ilmanvaihto tosiaan on kunnossa. Piippuun on tulossa kolme hormia, joosta 2 on ilmanvaihtoa varten. Keittiölle oma ja makuuhuoneelle ja parvelle omansa.
Ihan mielenkiinnosta kyselen tässä tuosta yhdistelmä takasta.. miten se toimii?
Eli takkaa polttamalla se leivinuuni kyllä lämpiää, mutta minkä verran?
Olemme suuria haudutettujen ruokien ystävä muunmuassa karjalanpaisti.
Jos ajatellaan vaikka syksyä ja että takkaa lämmitetään pesällinen joka aamu, riittääkö se nostamaan leivinuunin lämmön tarpeeksi haudutusta varten?- onnellinenSipokki
Kuten kirjoitin, niin noin pienessä liikalämpö on isompi ongelma. Tuulettamallahan siitä tietenkin pääsee eroon.
Veikkaisin, että tuon kokoinen mökki tarvitsee talvella -20 asteessa joku 1,5- 2kW verran tehoa pysyäkseen lämpimänä. Varaava takka luovuttaa n. 2kW, siis kuorellinen versio ja ilman villoja enemmän. Oletan, että mökki on uusi ja eristykset ym. sen mukaiset.
Jos/kun haluat polttaa pesällisen joka aamu, niin kesäpelti tulee olla auki aina, koska muuten mökki ylilämpenee. Lämpenee joka tapauksessa likaa tuolla poltolla.
En ole itse mikään leivinuuni- takka- yhdistelmien ystävä. Mitä niistä mitä minulla on kokemusta, niin takassa polttaessa tulta ei leivinuuni lämpene tarpeeksi ruuanlaittoon, vaan edellyttää, että myös leivinuunissa tulee olla valkeat. Haudutuslämpöiseksi ne kyllä lämpenevät pelkästään takassa polttamalla, mutta ongelmana on noki, joka ei pala pois. Siis näissä mihinkä itse törmännyt.
En kyllä oikein ymmärrä miksi välttämättä haluat tällaista yhdistelmää, enkä myöskään sitä miksi niitä yleensä valmistetaan. Miksei pelkkä leivinuuni.
- Hiillostaja
Takka-leivinuunista juttua..
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15021324/voiko-takka-leivinuunilla-leipoa?_ga=2.101603329.1030901640.1510305988-455896032.1510305988 - NickNaiIer
Meillä on Tiileri takka-leivinuuni. Se on kuorirakenteinen ja puita voi polttaa kummassa vaan. Takkaa lämmittäessä savu ei kulje uunin kautta, vaan poskikanavia pitkin leivinuunin päällä olevaan tilaan.
Takkaa polttamalla uunissa on max 110 lämmintä.
Meillä tämä lämmittää n 50 neliön alaa, keittiö olohuone.
Lämmityksen viive on noin puoli vuorokautta ja lämmöntarpeesta riippuen sitä lämmitetään 2-5 kertaa viikossa. Puuhella olisi hyvä pika-apu, vielä kun siihen päälle laittaisi 30 litran vesikattilan.
En tiedä mitä nuo jotkut nokihöpinät ovat. Ei meillä ole nokea leivinuunissa. Lämmitän sen aina kuumaksi kun lämmitän, kyllä se jäähtyy päivässä haudutusta varten. Sitä ennen siellä on paistettu pitsat, pullat ja makaronilaatikko.
14 km päässä sitä voi käydä lämmittämässä vaikka joka kolmas päivä.- onnellinenSipokki
Nuo nokihöpinät ovat sitä, että useissa malleissa tuli kiertää leivinuunin kautta, vastoin kuin omassasi, ja kuten tietänet, niin nokea syntyy palaessa, jos lämpötila ei ole tarpeeksi korkea. Ja kun lämpötila leivinuunissa on jotain 150-200 asteen luokkaa, niin eihän tuo noki pala pois.
Kerroppa miksi valitsit kyseisen yhdistelmän, etkä pelkkää leivinuunia? Mitä etuja siinä näet? - NickNaiIer
Takassa on arina. Tällainen tulipesä on helpompi käyttää, tuhka varisee tuhkalaatikkoon.
Takka on olohuoneessa, se on ylivertainen tunnelmanluoja.
Leivinuuni on kyökissä, mikä on kätevä leipomisen kannalta.
Minulla oli varaa.
Pelkkä leivinuuni on parempi kuin pelkkä takka. Minä en tiedä mikä tässä on vikana, ei kai mitään.
Joskus poltan pesällisen leivinuunissa, pudota hiilet takkaan ja poltan toisen pesällisen takassa. - onnellinenSipokki
NickNaiIer kirjoitti:
Takassa on arina. Tällainen tulipesä on helpompi käyttää, tuhka varisee tuhkalaatikkoon.
Takka on olohuoneessa, se on ylivertainen tunnelmanluoja.
Leivinuuni on kyökissä, mikä on kätevä leipomisen kannalta.
Minulla oli varaa.
Pelkkä leivinuuni on parempi kuin pelkkä takka. Minä en tiedä mikä tässä on vikana, ei kai mitään.
Joskus poltan pesällisen leivinuunissa, pudota hiilet takkaan ja poltan toisen pesällisen takassa.Omassa leivinuunissani, kuten useimmissa, on kyllä arina, mutta tuonne pitää kekäleet kaapia. Palavat nopeammin loppuun, mutta onhan tuossa värkkäämistä. Saa pellit kiinni nopeammin, joten sinänsä OK ratkaisu.
Mikä ero leivinuunin tulella on takkaan verrattuna tunnelmanluojana?
Ei oikeasti kiinnosta varallisuutesi. Jos seteleitä haluat polttaa, niin suosittelen öljytynnyriä ulkona. Voit kipata konttikärryllisen seteleitä kerralla, eikä tarvitse hormia nuohota. Palveluna voinet ostaa tosin tämän verottajalta, tai tilisiirtona sopivaan kohteeseen, niin pääset vieläkin helpommalla.
Käsittääkseni Tiilerillä oli aikoinaan Tyyne- mallinen takkaleivinuuni erilainen kuin nykyään. Siinä oli leivinuunin takaosassa luukku, josta sai kaavittua kekäleet alas. Siitä löytyi myös pelti uunin yläosasta, joka johti suoraan hormiin, kun halusi uunissa polttaa puuta. Et tarkoittane tätä? Malli ei ole enää tuotannossa sellaisenaan puutteidensa vuoksi.
Sinänsä mielenkiintoista, että noista Tiilerin tulisjijoista ei löydy ohjeitä netistä. Omaani tekiessäni johonkin hävitin. En nyt tiedä tekeekö tuolla ohjeella varsinaisesti mitään, mutta silti. - NickNaiIer
En halunnut väitellä onko takka-leivinuuni parempi kuin pelkkä leivinuuni, kirjoitin vain oman valintani perustelut.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: minun mielestäni olohuoneessa on enemmän tunnelmaa kun siellä on takassa tulet. Olis vähän tylsempää tuijottaa vaan leivinuunin takaseinää. Jos taas olohuoneessa olisi leivinuuni, niin olisi aika ikävä kantaa paistoksia keittiön ja olohuoneen väliä. Jos olisin teettänyt kaksi leivinuunia, toisen keittiöön ruuanlaittoa varten ja toisen olohuoneeseen tunnelmanluojaksi, niin minulta olisi loppunut tila ja rahat, minkä lisäksi olisin saanut vastailla usein kysymykseen, miksi olohuoneessa on toinen leivinuuni.
Ei minulla ole rahaa poltettavaksi tynnyrissä ulkona, mutta kyseinen yhdistelmä oli kalliimpi kuin pelkkä leivinuuni. Rakenne on monimutkaisempi ja lisäksi tulee luukkujen hinnat.
Minä palkkasin muurarin, jonka halusin tekevän sellaisen yhdistelmän, joka oikeasti toimii. Hänen suositus oli tilata Tiilerin paketti, koska siinä on valmiiksi laskettu tarpeet. Oikea muurari tekee tuollaisen, jos pyytää.
Ainoa asia mikä on vähän huono, on takaosassa oleva hiililuukku. Minulla on pitkävartinen kola, jossa on koukku luukun avaamista varten, eli sekin on hoidossa. Jos luukussa olisi saranat, se voisi olla helpompaa, mutta tälläkin pärjää. - NickNaiIer
Lisäys: Jos kivikasan päästää kylmäksi, niin ensimmäisen lämmityksen jälkeen uuni jäähtyy nopeasti, kun lämpö tasaantuu pömpelin sisällä.
Varaava kuoritulisija on oman kokemukseni mukaan hyvä peruslämmönlähde jatkuvassa käytössä, mutta hienosäätö pitää tehdä jotenkin muuten. - onnellinenSipokki
NickNaiIer kirjoitti:
En halunnut väitellä onko takka-leivinuuni parempi kuin pelkkä leivinuuni, kirjoitin vain oman valintani perustelut.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: minun mielestäni olohuoneessa on enemmän tunnelmaa kun siellä on takassa tulet. Olis vähän tylsempää tuijottaa vaan leivinuunin takaseinää. Jos taas olohuoneessa olisi leivinuuni, niin olisi aika ikävä kantaa paistoksia keittiön ja olohuoneen väliä. Jos olisin teettänyt kaksi leivinuunia, toisen keittiöön ruuanlaittoa varten ja toisen olohuoneeseen tunnelmanluojaksi, niin minulta olisi loppunut tila ja rahat, minkä lisäksi olisin saanut vastailla usein kysymykseen, miksi olohuoneessa on toinen leivinuuni.
Ei minulla ole rahaa poltettavaksi tynnyrissä ulkona, mutta kyseinen yhdistelmä oli kalliimpi kuin pelkkä leivinuuni. Rakenne on monimutkaisempi ja lisäksi tulee luukkujen hinnat.
Minä palkkasin muurarin, jonka halusin tekevän sellaisen yhdistelmän, joka oikeasti toimii. Hänen suositus oli tilata Tiilerin paketti, koska siinä on valmiiksi laskettu tarpeet. Oikea muurari tekee tuollaisen, jos pyytää.
Ainoa asia mikä on vähän huono, on takaosassa oleva hiililuukku. Minulla on pitkävartinen kola, jossa on koukku luukun avaamista varten, eli sekin on hoidossa. Jos luukussa olisi saranat, se voisi olla helpompaa, mutta tälläkin pärjää.Tuo nisujen kanto keittiön ja olohuoneen välillä on yksi, mutta tiedä sitten kuinka iso ongelma tuo oikeasti on. En uloskaan ruokien vientiä grillausta varten ongelmaksi näe.
Kyseisessä takkaleivinuunissa ei käsittääkseni ole toisiopalotilaa, vaan takan pesästä savukaasut ohjautuvat poskia pitkin ylös ja hormiin. Leivinuunissa polttaessa palokaasut menevät takan yläosasta suoraan hormiin. Eli takka on lämmittämistä varten ja leiviuunissa poltto sitten mahdollistaa ruuanlaiton. Sinänsä hölmö ratkaisu, että toisiopalotilaa ei ole ja takkaa käytettäessä leivinuuni jää kylmäksi. Lämmityskäytössä menetetään suuri osa lämpenevää massa, jos ei kahdessa pesässä tulta polta.
Useimmissa takkaleivinuuneissa leivinuuni toimii toisiopalotilana. Toisiopalotilan lämmön tulee olla erittäin kuuma, että toisioplao tapahtuu tehokkaasti ja puhtaasti. Leivinuunin uuniossa näin ei tapahdu osittain lasiluukkujen seurauksena.
Kunnollisessa varaavassa takassahan tulipesässä tuli palaa, jonka jälkeen savukasut ohjautuvat toisioplaotilaan, jossa kuumassa tilassa loppu palaminen tapahtuu, tämän jälken savukaasut virtavat poskia pitkin alas ja lopulta hormiin. Tiileriltä löytyy tällaisiakin. Itseltä kotosalla Tiilerin Lauri parilla tiilirivillä korotettuna.
Meni jo aika kauaksi aloituksesta...
Kuten kirjoitit, niin varaavan takan/leivinuunin ongelma on se, että lämmöntuotto tapahtuu vasta 12h kuluttua. Ei mikään nopea lämmittäjä kylmään mökkiin. Toisaalta taas pelkkä kamina tuottaa lämpöä heti, mutta ei varaa sitä juurikaan.
Itsellä toisella mökillä leivinuuni, takkasydän ja kamina. Kaminalla nopea lämmönnosto ja roskien polttaminen, takalla tunnelma ja lämmittäähän tuokin jonkun verran. Leivinuuni on sitten varsinainen lämmittäjä. Ruokaa tuossa tulee laitettua samalla jahka kaasu- uunit nyt on mitä on. - NicNailer
Katos vaan, taas olet päässyt lainaaamaan nimimerkkiäni. Hyvä että kelpaa.
Alkuperäiseen kysymykseen: nopeaan lämmitykseen tämä alkuperäinen NickNailer käyttää Conturan kiertoilmatakkoja. OKT:n kokoisessa kesämökissä on varaava takka, ILP ja suora sähkölämmitys.
Jos käyttötarkoituksena on nopea lämmitys, niin valinta on kiertoilmatakka. Varaavan takan käyttö nopeassa lämmityksessä on haastavaa, koska lämpötilan hallinta karkaa omassa tapauksessani vuorokauden loppupuolella helposti käsistä, ts. kesämökissä tulee hyvinkin kuumaa.
Minulle suositeltiin lämpimästi myös Roltraden varaavia kevyttakkoja. Varaavuus ja keveys eivät oikein istuneet ajatusmaailmaani, joten jätin ostamatta. Sellaisen ostanut kaveri kyllä kehui maasta taivaaseen ja väitti pöntön hakkaavan perinteiset varaavat mennen tullen. En tiedä, mutta epäilen.
- NickNaiIer
Tässä meidän kombossa on yläpalotila leivinuunin päällä ja myös takan palokaasut kiertävät tätä kautta. Sieltä on kanavat alas molemmilla puolilla ja lopulta savu menee piippuun vain alhaalta.
En ole kuvannut yhdistelmää lämpökameralla, mutta käsin tunnustelemalla takan lämmitys lämmittää koko systeemin, leivinuuni vain yläosan. Siitä huolimatta, että leivinuunin savu kulkee poskia pitkin alas ja vasta sitten piippuun. Polttamalla pesälliset molemmissa, saa tasaisen kuuman kivikasan. Lämpö tasaantuu kyllä ajan kanssa, riippumatta siitä, kumpaa käyttää.
Pitäisi varmaan olla VTT labra, että voisi mitata savukaasujen lämpötiloja ja virtauksia, jotta voisin tutkia tulisijan energian varauskykyä eri käyttötavoilla.
Mutta miksi? Minusta tuo on kyllä ihan hyvä, osaan mielestäni käyttää oikein ja tuvassa on lämmintä. Keittiö on keittiö uuneineen ja olohuone olohuone takkoineen.
Joku peltiseppä-muurari voisi kehittää sellaisen takan mökkiläisille, joka ensin työntää 30 kW teholla lämmintä peltikanavista ja kun sopiva sisälämpötila on saavutettu, niin vipua kääntämällä takka muuttuu kaminasta varaavaksi ja alkaa keräämään lämpöä massaan.
No nyt seuraavaksi joku kertokoon, että kiertoilmatakka toimii juuri näin. - Tiilestä
Suosittelen ylempänä Hiillostajan ehdottamaa pönttöuunia ja puuhellaa. Hellalla saa nopeasti alkulämmön ja kosteuden pois . Jos et sähköpattereita mökkiin laita, niin unohda vuolikivitakat ja uunit, koska ne eivät sovellu sellaisiin rakennuksiin joihin pakkanen tulee sisälle tai ainakin niiden kanssa pitää olla tarkkana.
- onnellinenSipokki
Kerrotko pönttöuunin edut takkaan verratuna, kun kerran tuota ehdottelet.
Ja miksi puuhella? Puuhellat tyypillisesti syö pientä tikkua sisäänsä. Mikä etuna tuossa on kaminaan verratuna lämmitystarkoituksessa? Ruuanlaittohan sillä on toki mahdollista. - Tiilestä
Suurempi massa jolloin lämmönvarauskyky on parempi, lisäksi talvella kylmän mökin lämmityksen aloittaminen on turvallisempaa. Alku lämmitys tiilitakalla on hitaampaa halkeamisvaaran vuoksi, peltikuori suojaa pönttöuunia paremmin halkeamiselta.
Tiilestä muurattu puuhella varaa myös lämpöä jonkin verran ja poistaa mökkiin tullutta kosteutta, ruuanlaitto hoituu, lisäksi jos on muurattu vesisäiliö lämpenee käyttövesi samalla. Hyödyt ovat moninkertaiset kaminaan verrattuna.
Kun tiilestä tehdyllä puuhellaa lammittämällä selviää alkusyksyn kylmistä niin hyvin, että pönttöuunia ei tarvitse lämmittää.
Lisäksi suosittelen rakentajaa muuraamaan piipun tiilestä jolloin tiilipiipun lämpöä voi käyttää hyödyksi parvella kun laittaa piippupellin ylös. Harkkopiiput eivät lämpene ulkopuolelle. - onnellinenSipokki
Tiilestä kirjoitti:
Suurempi massa jolloin lämmönvarauskyky on parempi, lisäksi talvella kylmän mökin lämmityksen aloittaminen on turvallisempaa. Alku lämmitys tiilitakalla on hitaampaa halkeamisvaaran vuoksi, peltikuori suojaa pönttöuunia paremmin halkeamiselta.
Tiilestä muurattu puuhella varaa myös lämpöä jonkin verran ja poistaa mökkiin tullutta kosteutta, ruuanlaitto hoituu, lisäksi jos on muurattu vesisäiliö lämpenee käyttövesi samalla. Hyödyt ovat moninkertaiset kaminaan verrattuna.
Kun tiilestä tehdyllä puuhellaa lammittämällä selviää alkusyksyn kylmistä niin hyvin, että pönttöuunia ei tarvitse lämmittää.
Lisäksi suosittelen rakentajaa muuraamaan piipun tiilestä jolloin tiilipiipun lämpöä voi käyttää hyödyksi parvella kun laittaa piippupellin ylös. Harkkopiiput eivät lämpene ulkopuolelle.Suurempi varauskyky millä? Puuhellassa siitä on vain alkulämmityksessä haittaa. Pönttöuuni nyt ei ole sen painavampi kuin takkakaan. Isoon takkaan verrattuna pienempi.
Pellitys suojaa sisäisiltä halkeamilta? Ehkäpä ennemmin niin, että kosteus ei pääse pellin läpi ja aiheuttaa sen halkeamisen.
Turvallisempaa mikä? Ei kai mikään noista tulipaloa saa aikaiseksi ja savut menee kaikista ulos.
Puuhellan varaava ominaisuus on aika olematon verrattuna leivinuuniin, varaavaan takkaan, tai tuohon pönttöuuniin. Ei kannata juurikaan varaavuudesta mielestäni puhua. Ja siitä vähäisestä massata on vain haittaa nopeassa lämmityksessä
Ei kai puuhella nyt sen enempää kosteutta poista, kuin mikään muukaan tulisija?
Muurattu vesisäiliö ja nopea lämpeneminen eivät nyt välttämättä ole se paras yhdistelmä.
Takassa tiilet halkeavat, mutta puuhellassa eivät?
Tuo tiilihormin lämpeneminen on vähän niin ja näin. Jos varaavassa takassa hyötysuhde on 80%, niin ei hormi voi ottaa kuin 20% vastaan, jos olettaa, että piipun päästä tupruaa kylmää ilmaa ylös. Kamiinan tapauksessa asia on täysin eri, mutta sitähän ei polteta kuin mökille tullessa.
Ja eiköhän tuolla parvella tule yleensä liian kuuma, kun alhaalla on mukavaa.
Sorry, mutta en kyllä ymmärtänyt perusteluitasi yhtään. - Tiilestä
Se leivinuunisi kun ei lämpöä heti anna, kun taas puuhellassa alkaa lämpöä tulemaan levyiltä heti. Leivinuunit ovat tarkoitettu paistamista varten eikä niitä kannata pelkästään lämmitykseen muurata. Kunnon leivinuunin lämmittämiseen menee puita moninkertainen määrä pönttöuuniin verrattuna .
Voin puhua kokemuksesta talvilämmittämisestä mökeissä joissa on pakkanen sisällä. Sata varma asia on, että pönttöuunin lämmittäminen on turvallisempaa kuin tiilitakassa ei puuhellassa halkeamisriskin vuoksi. Ennen tiilipiippuihin tehtiin välikaton levitykset paloturvallisuussyistä ja ne piti rapata ullakoilla, että halkeamat näkyivät ajoissa ja voitiin korjata. Kyllä ne hormit vaan lämpenee jos niitä leivinuuneja ja muitakin takkoja kunnolla lämmitetään. - onnellinenSipokki
Tiilestä kirjoitti:
Se leivinuunisi kun ei lämpöä heti anna, kun taas puuhellassa alkaa lämpöä tulemaan levyiltä heti. Leivinuunit ovat tarkoitettu paistamista varten eikä niitä kannata pelkästään lämmitykseen muurata. Kunnon leivinuunin lämmittämiseen menee puita moninkertainen määrä pönttöuuniin verrattuna .
Voin puhua kokemuksesta talvilämmittämisestä mökeissä joissa on pakkanen sisällä. Sata varma asia on, että pönttöuunin lämmittäminen on turvallisempaa kuin tiilitakassa ei puuhellassa halkeamisriskin vuoksi. Ennen tiilipiippuihin tehtiin välikaton levitykset paloturvallisuussyistä ja ne piti rapata ullakoilla, että halkeamat näkyivät ajoissa ja voitiin korjata. Kyllä ne hormit vaan lämpenee jos niitä leivinuuneja ja muitakin takkoja kunnolla lämmitetään.Ei kai kukaan nyt ole väittänyt, että leivinuuni lämpöä antaa heti. Sitä varten oli se kamiina.
Ja meneehän tuonne leivinuuniin moninkertainen määrä puita halutessa kuin pönttöuuniin. Siksihän sen lämmittäminen on paljon helpompaa.
Kerrotko nyt mitenkä tiilen halkeamista peltipinta auttaa? Tiilen hajoittaa kova kuumuus, isot lämpötilaerot ja sen kylmänä ollessa erityisesti tiileen keräytynyt vesi höyrystyessään, tai jää talvella sulatessaan ja höyrystyessään. Peltipinta estää vettä haihtumasta tiilen läpi ja tiiltä kuivumasta. Siitä on siis enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vastoin kuin kirjoitat peltipinta ei mitenkään estä tiiliä halkeamasta.
Leivinuuni on kyllä tarkoitettu ruuanlaittoon, mitä aloittaja juuri halusi. Massansa vuoksi se soveltuu myös lämmitykseen erinomaisesti.
Pönttöuunihan on vain yhdenlainen takka, jossa palokaasut ensin nousevat ylös ja siten laitoja pitkin alas. Rakennehan on aivan fiksu, koska palokaasujen lämmöstä saadaan suuri osa talteen. Leivinuunin (nykyaikaisen) rakennehan on aika pitkälle sama. Molemmissa negatiivisena puolena on toisiopalotilan puuttuminen, joka parantaa palotapahtumaa. Molemmissa lämmön varaamiseen vaikuttaa yksinomaan tulisijan paino, tiilistähän molemmat on tehty.
Oletko halkaissut montakin takkaa talvella lämmittäessä, vai mistä kokemuksesi tulee? Itse en ole tuossa toistaiseksi onnistunut kertaakaan, mutta kieltämättä en ole yrittänytkään.
Mökille talvella mentäessä kamiinalla lämmitetään jäisiä hirsiseiniä monta tuntia. Samalla leivinuunia ja takkaa poltellaan pienellä tulella, etteivät halkeaisi. Illalla/yöllä nukkumaan mennessä leivinuunin kylki alkaa sulailemaan ja luovuttaa lämpö vasta aamusta.
Miksi mielestäsi tiili halkeaa helpommin takassa, tai leivinuunissa? Tietääkö tiili jotenkin missä se asustaa?
Jos pelti estäisi tiiltä halkeamasta, niin eiköhän kaikki mökeillä olevat tulisijat olisi pellitetty jo aikoja sitten.
Ja se pönttöuuni on vain kakluunin halpisversio. Molemmat toimintavaltaan samoja pystyuuneja, vain pinta on erilainen. Etuna erityisesti se, että vievät vähän lattiatilaa.
Ja mitä itse olen pystyuuneja lämmittänyt, niin aika pienen puumääränhän nuo syövät. Pieneen mökkiin sopiva, mutta isompaan tarvitaan jo useita. Näinhän oli ennen, eli pönttöuuni joka kammarissa.
Lämpeäväthän ne hormit, mutta ei niissä silti ole oleellista määrää lämpöenergiaa. Tiilipaksunnuksia hormiin tehtiin siksi, että ei oikein muuta osattu. Useimmitenhan hormin ympärille tehtiin "hiekkalaatikko" eristeeksi.
Ja jos oikein otetaan esimerkkinä, niin kun siinä pönttöuunissa tyypillisesti poltetaan vuorokaudessa n. 10kg puuta, niin pönttöuuniin on jäänyt 8kg energiat (hyötysuhde n. 80%) ja hormiin on mennyt 2kg. Jos tuosta 2kg vaikka puolet jäisi hormiin ja puolet piipusta ulos, niin vuorokaudessa siihen hormiin varastoituu puukilon verran energiaa. Ei kovinkaan paljoa.
Tietenkin mitä onnettomampi tulisija sitä enemmän lämpöä menee hormiin ja varastoituu siihen. Kamiinaa polttaessa hormi lämpenee, mutta varaavaa takkaa ja leivinuunia poltettaessa ei juurikaan, eikä pönttöuunia. Ylilämmittämällähän hormi kyllä lämpenee, kun tulisija ei pysty enää varastoimaan lämpöä ilman, että itse ylikuumenee, ja tuolla tavallahan ne tulisijat saa rikki. - Tiilestä
En ole halkaissut yhtään takkaa tai uunia, koska osaamista lämmittämiseen löytyy. Ulkosaaristossa vanha sukutalo, jossa alkuperäinen liesi- leivinuuni pankoineen, pikkukammarissa tiilinen pystyuuni ja peräkammarissa kakluuni risana, talo rakennettu 1838. Kaksi piippua joista peräkammarin kakluuni on yhdistetty pikkukammarin uunin kanssa samaan hormiin yläpäässä. Molemmissa piipuissa välikaton levitykset joiden päällä hiekkalaatikot, joiden tarkoitus on kai estää vintillä olevien sammaleiden syttyminen hormien kuumetessa ja hormit rapattu vintillä halkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi itselläni tontilla 25v vanha rakennus jossa Lohjan 2 reikäinen hormiharkko joihin on liitetty peltikuoriset käytetyt Porin matit jotka alkavat olla tiensä päässä. Etuna on, että niihin voi lyödä tulet suoraan, koska hormiharkko muodostuu kolmesta eri rakenteesta sisällä tulenkestävästä massasta valettu harkko, villaharkko ja ulkoharkko, kaikki saumat eri kohdissa jolloin palovaara ei ole, harkot elävät omaan tahtiin.
Ensi kesänä muurataan Porin mattien tilalle puuhella ja pönttöuuni. Piippua en viitsi purkaa vaikka en siihen ole tyytyväinen, koska hormi on kylmä ja siksi lämpö menee harakoille, toiseksi puheet hormin paremmasta vedosta ovat huuhaata. Samalla lailla joutuu nokiluukusta polttamaan paperia vedon aikaansaamiseksi jos mökki on kylmillään pidempään.
Varma on että puuhella ja pönttöuuni yhdistelmä antaa mukavamman lämmön kuin kamina jonka lämpö katoaa tulen sammuessa. Leivin uuni kyllä antaa mukavan lämmön kunhan sen saa lämpöiseksi vuorokauden kuluttua jolloin viikonloppu on ohi ja himaan lähtö koittaa. No voi olla, että ohikulkeva asunnoton käyttää tilaisuutta hyväkseen ja nauttii mökin lämmöstä. - onnellinenSipokki
Tiilestä kirjoitti:
En ole halkaissut yhtään takkaa tai uunia, koska osaamista lämmittämiseen löytyy. Ulkosaaristossa vanha sukutalo, jossa alkuperäinen liesi- leivinuuni pankoineen, pikkukammarissa tiilinen pystyuuni ja peräkammarissa kakluuni risana, talo rakennettu 1838. Kaksi piippua joista peräkammarin kakluuni on yhdistetty pikkukammarin uunin kanssa samaan hormiin yläpäässä. Molemmissa piipuissa välikaton levitykset joiden päällä hiekkalaatikot, joiden tarkoitus on kai estää vintillä olevien sammaleiden syttyminen hormien kuumetessa ja hormit rapattu vintillä halkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi itselläni tontilla 25v vanha rakennus jossa Lohjan 2 reikäinen hormiharkko joihin on liitetty peltikuoriset käytetyt Porin matit jotka alkavat olla tiensä päässä. Etuna on, että niihin voi lyödä tulet suoraan, koska hormiharkko muodostuu kolmesta eri rakenteesta sisällä tulenkestävästä massasta valettu harkko, villaharkko ja ulkoharkko, kaikki saumat eri kohdissa jolloin palovaara ei ole, harkot elävät omaan tahtiin.
Ensi kesänä muurataan Porin mattien tilalle puuhella ja pönttöuuni. Piippua en viitsi purkaa vaikka en siihen ole tyytyväinen, koska hormi on kylmä ja siksi lämpö menee harakoille, toiseksi puheet hormin paremmasta vedosta ovat huuhaata. Samalla lailla joutuu nokiluukusta polttamaan paperia vedon aikaansaamiseksi jos mökki on kylmillään pidempään.
Varma on että puuhella ja pönttöuuni yhdistelmä antaa mukavamman lämmön kuin kamina jonka lämpö katoaa tulen sammuessa. Leivin uuni kyllä antaa mukavan lämmön kunhan sen saa lämpöiseksi vuorokauden kuluttua jolloin viikonloppu on ohi ja himaan lähtö koittaa. No voi olla, että ohikulkeva asunnoton käyttää tilaisuutta hyväkseen ja nauttii mökin lämmöstä.Aivan varmasti pönttöuuni ja puuhella yhdistelmä antaa paremman lopputuloksen, kuin pelkkä kamiina. Ei kai kukaan tällaista ole kirjoittanutkaan, paitsi sinä.
Näytät nyt olevan sitä mieltä, että pönttöuuni lämpenee nopeasti, antaa lämpöä pitkään, ei halkea jne. Ole hyvä. Saat pitää mielipiteesi.
- pelkkä.peltikuori
Kamiina on nopein puulla pelaava lämmityslaite. Tosin lämmitys loppuu heti kun tulta ei ole pesässä.
- MonttuMestari
Valurautaliesi on kätevän muotoinen kamina, jolla voi tehdä ruokaa ilman sähköä ja kaasua
- Kploit
Oma projekti aluillaan. Rakennan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan "mökin". Käytänössä matalaenergiatalo kaikilla mukavuuksilla. Lämpiää maalämmöllä joten varaavaa takkaa ei tarvitse
Takaksi valitsin Focus Cyrofocuksen- uuninlämpö
Ja sitten,kun sähkökatkos yllättää kuset housuun ja yrität pierulla kuivatella.
- näitä.lisää
Matalaenergiatalo ja maalämpö! Hauskaa huumoria.
- kerroLissee
näitä.lisää kirjoitti:
Matalaenergiatalo ja maalämpö! Hauskaa huumoria.
Voisitko selittää mikä on huumoria? Viittaatko siihen, että matalaenergiatalossa lämmitysenergiaa kuluu niin vähän, että kalliin maalämpöpumpun kustannukset eivät tule koskaan takaisin? Vai oletko sitä mieltä että molemmat ovat ihan humpuukia? "Hirsitalo ja suora öljylämmitys se pitää olla" -miehiä, joilla on PorinMatti joka huoneessa, olohuoneessa kaksi?
- Kploit
näitä.lisää kirjoitti:
Matalaenergiatalo ja maalämpö! Hauskaa huumoria.
Nykyinen omakotitaloni n. 3v vanha, erittäin hyvät eristeet (170mm urtsua), 300m2, maalämpö. Takkaa olen polttanut alle 10krt 3v aikana. Naisväki lutraa suikussa eli lämmintä vettä kuluu.
Sähkölasku keskimäärin 160€/kk josta hetivalmis-kiuas vie n. 30-60€/kk.
Saman suhteeseen pyrin "mökissäni".
Takkamyyjä kertoi ettei isoja varaavia takkoja juurikaan myydä uusiin taloihin. Tulee nääs ylilämpöä. - näitä.lisää
kerroLissee kirjoitti:
Voisitko selittää mikä on huumoria? Viittaatko siihen, että matalaenergiatalossa lämmitysenergiaa kuluu niin vähän, että kalliin maalämpöpumpun kustannukset eivät tule koskaan takaisin? Vai oletko sitä mieltä että molemmat ovat ihan humpuukia? "Hirsitalo ja suora öljylämmitys se pitää olla" -miehiä, joilla on PorinMatti joka huoneessa, olohuoneessa kaksi?
Kai olet sen verran tolkun ihminen että ymmärrät maalämmön olevan tolkuttoman kallis matalaenergiataloon. Minulla on 80-luvun puolivälissä rakennettu talo suoralla sähkölämmityksellä. Sähkön kokonaiskulutus on reilu 6000 kWh vuodessa. Lämmityksessä on mukana ILP sekä takkauuni. Klapeja kuluu vajaa 4 pinomottia josta yli puolet saunassa. Maalämmön teoreettinen takaisinmaksuaika olisi yli 50 vuotta eli enemmän kuin käyttöaika.
- Kploit
300m2 talooni maksoi maalämpöjärjestelmä 23 000€. Hintaan sisältyi mm. lattialämmitysputkisto ja varaaja jotka olisi pitänyt asentaa joka tapauksessa.
Varaavatakka piippu ei taida lähteä alle 5000€ asenettuna ellei tyydy johonkin kevytversioon.
Joku hinta sillä vapaa-ajallakin kai on ? Eikä ne klapit itsestään ilmesty puuliiteriin, joka sekin maksaa jotakin ?
50v maksuaika on reilusti yläkanttiin. En ole edes arvioinut mikä se vois olla , sillä arvostan huoletonta systeemiä. - kerroLissee
näitä.lisää kirjoitti:
Kai olet sen verran tolkun ihminen että ymmärrät maalämmön olevan tolkuttoman kallis matalaenergiataloon. Minulla on 80-luvun puolivälissä rakennettu talo suoralla sähkölämmityksellä. Sähkön kokonaiskulutus on reilu 6000 kWh vuodessa. Lämmityksessä on mukana ILP sekä takkauuni. Klapeja kuluu vajaa 4 pinomottia josta yli puolet saunassa. Maalämmön teoreettinen takaisinmaksuaika olisi yli 50 vuotta eli enemmän kuin käyttöaika.
Kiitos kommentista. Nyt aukesi paremmin näkökulma.
Tosi pieni sähkönkulutus on sulla. Meillä naiset kuivaa tukkaa vähintään saman verran vuodessa. No, se jääpi taloon lämmöksi sekin.
Tämä potkii vähän ohi takkakeskustelusta mökille, mutta pitää paikkansa, että varsinkin lainan jatkona kymppitonnin lisäkustannus on ihan hurja summa korkoineen. Eikä maalämpö ole täysin huoleton. - olikopakkokirjoittaa
Kploit kirjoitti:
300m2 talooni maksoi maalämpöjärjestelmä 23 000€. Hintaan sisältyi mm. lattialämmitysputkisto ja varaaja jotka olisi pitänyt asentaa joka tapauksessa.
Varaavatakka piippu ei taida lähteä alle 5000€ asenettuna ellei tyydy johonkin kevytversioon.
Joku hinta sillä vapaa-ajallakin kai on ? Eikä ne klapit itsestään ilmesty puuliiteriin, joka sekin maksaa jotakin ?
50v maksuaika on reilusti yläkanttiin. En ole edes arvioinut mikä se vois olla , sillä arvostan huoletonta systeemiä.Kai nyt ymmärsit, että kirjoituksesi ei todistanut maalämmöstä yhtään mitään suuntaan, eikä toiseenkaan? Näinhän kirjoitat myös itse "En ole edes arvioinut mikä se vois olla , sillä arvostan huoletonta systeemiä. ".
Huolettomin systeemi on suorasähkö, koska siinä on huomattavan vähän rikki meneviä osia. Tai vaihtoehtoisesti kaukolämpö, jossa ei ole muita liikkuvia osia, kuin venttiilit joita ohjataan. Lämmönvaihdin itsessään kestää n. 30 vuotta. Eli maalämpösi ei oikein istu tuohon huolettomaankaan näihin kahteen verrattuna.
Sehän ei tee maalämmöstä mitenkään taloudellista, tai järkevää, että sinulla se on. Järkevyytesi hankinnan suhteen kumosit itse kirjotuksellasi.
Ja aloituksen mökin lämmittämiseen kirjoituksesi, kuten ei tämäkään, liittynyt yhtään mitenkään. Minun ei toisaalta tarvitse pönkittää anonyymisti joka palstalla omaa lämmitysmuotoani. - Kploit
Lämmitysmuodoista voi inttää niin pitkään kuin löytyy toinen inttäjä.
Sovitaanko ettei persaukisten kannata rakentaa edes sitä mökkiä ! - olikopakkokirjoittaa
Kploit kirjoitti:
Lämmitysmuodoista voi inttää niin pitkään kuin löytyy toinen inttäjä.
Sovitaanko ettei persaukisten kannata rakentaa edes sitä mökkiä !Kun opettelet lukemaan, niin asia aukeaa myös sinulle. Laitetaan aloitus lyhyempänä tavuviivojen kera.
Tak- kaa suun- nit- te- le- mas- sa. Muu- ta läm- mi- tys- muo- to- a ei ole tu- los- sa. - fdsfghfg
Kploit kirjoitti:
Nykyinen omakotitaloni n. 3v vanha, erittäin hyvät eristeet (170mm urtsua), 300m2, maalämpö. Takkaa olen polttanut alle 10krt 3v aikana. Naisväki lutraa suikussa eli lämmintä vettä kuluu.
Sähkölasku keskimäärin 160€/kk josta hetivalmis-kiuas vie n. 30-60€/kk.
Saman suhteeseen pyrin "mökissäni".
Takkamyyjä kertoi ettei isoja varaavia takkoja juurikaan myydä uusiin taloihin. Tulee nääs ylilämpöä.Aika kova tuo sähkölaskusi noin uudessa talossa. Jossain täytyy olla lämpövuotoa, ei muuten noin paljon sähköä kuluisi.
- Puusähkö
fdsfghfg kirjoitti:
Aika kova tuo sähkölaskusi noin uudessa talossa. Jossain täytyy olla lämpövuotoa, ei muuten noin paljon sähköä kuluisi.
Itseasiassa aika pieneltä näyttää. Se on se talon koko. Yksikin aste ylöspäin tuntuu kulutuksessa merkittävästi. Tuossa kylillä eräällä suunilleen saman kokoisessa ja ikäisessä talossa oli ennen maalämpöä ja ilmalämpöpumppuja 400- 450€/kk. Täällä tosin talvella vähän toista pakkaset kuin uudellamaalla. Itsellä pienempi talo, varaava takka, mutta silti ei siirtomaksujen vuoksi pääse alle 160€/kk
- UnelmoijaRahaton
Sähkötön mökki vaatii lämmittimen, joka antaa välittömästi suuren lämmitystehon. Tällaisia ovat erilaiset kaminat, hellat, takkasydän ja kiertoilmatakka. Mitä pienempi massa ja paremmin lämpöä johtava materiaali, sen parempi.
Pidempään oleskeluun tarvitaan varaava tulisija, joka paitsi lämpenee hitaasti myös luovuttaa lämpöä hitaasti. Näitä ovat isokokoiset tulisijat kuten pönttöuuni, varaava takka ja leivinuuni.
Jos halutaan asustella pidempiä aikoja mökillä, tulee kiinnittää huomiota ruuan laittoon ja säilytykseen. Tarvitaan kellari ja kunnon uuni ja liesi. Ja vähän sähköä, ettei tarvitse ladata puhelinta autossa. Aurinkopaneeli tuottaa sähköä valoihin ja puhelimeen vielä myöhään syksyllä ja aggregaatti tarjoaa lisäpotkua esim betonimyllyn pyörittämiseen.
Alkutalvesta on jo niin pimeää, että valoja tarvitaan enemmän kuin paneeli tuottaa sähköä.
Sähköliittymä mahdollistaa jääkaapin, valot, sähkötyökalut, kahvinkeittimen yms. Ja sitten voidaan pitää pientä peruslämpöä. Peruslämmön ylläpito vie sähköä, joten sitten mietitään lämpöpumppuja. Hyvä peruslämpö mahdollistaa vesijohdon ja veimärin.
Kaminat ja varaavat tulisijat joutavat pois käyttämättöminä, eikä kellarissakaaan tule käytyä. Aggregaatti vielä odottaa pitkää sähkökatkoa, joka tuo ydintalven olosuhteet. Bensan etanoli on haurastuttanut bensaletkut ja tiivisteet. Kaasuttimeen kuivunut hartsi varmistaa, ettei vuosia seisonut kone edes yskähdä ennen peruskorjausta.
Mikro piippaa, pakastepizza on valmis. Sitä on mukava syödä mökillä telkkarin ääressä ja työntää jalat maton alle lämpimään. Maalämpö pukkaa vesikiertoisen lattian mukavan lämpimäksi.- relaa-
Rahattomalta unelmoijalta hyvä kirjoitus eri vaihtoehdoista. Noin se menee. Samoilla linjoilla viimeistä kappaletta lukuunottamatta, omaan ajatusmaailmaan tuo kuulostaa jo arkielämältä enemmän kuin mökkeilyltä.
- aaaameeeennn
relaa- kirjoitti:
Rahattomalta unelmoijalta hyvä kirjoitus eri vaihtoehdoista. Noin se menee. Samoilla linjoilla viimeistä kappaletta lukuunottamatta, omaan ajatusmaailmaan tuo kuulostaa jo arkielämältä enemmän kuin mökkeilyltä.
Maalämpöhän on uskonto. Varmaan löytyy koirankopistakin maalämpö. On niin helppo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän331425Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61301Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11225- 41212
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411198Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01196Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01194Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11170Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21150Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136