Jos Ruotsi liittyisi, niin Suomi liittyisi heti perässä. Ja sehän tarkoittaisi ruotsalaisten suurimman kauhuvision toteutumista. Eli ruotsalaiset olisivat velvoitettuja puolustamaan Suomea ja sotimaan suomalaisten puolesta, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen.
Vaikka suomalaiset kuolivat yli puoli vuosituhatta Ruotsin puolesta, niin ruotsalaiset eivät halua kuolla Suomen puolesta edes yhdessä taistelussa. Tämä on karu fakta ruotsalaisten petollisuudesta ja kunniattomuudesta Suomea kohtaan!
Vaikka suomalaiset kuolivat yli puoli vuosituhatta Ruotsin puolesta, niin ruotsalaiset eivät halua kuolla Suomen puolesta edes yhdessä taistelussa. Tämä on karu fakta ruotsalaisten petollisuudesta ja kunniattomuudesta Suomea kohtaan!
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Ruotsi pettää aina". Siis kun suomalaisista on kyse...
Miksi niiden pitäisi kuolla?
Niinpä Ruotsi on taistellut aina urheasti viimeiseen suomalaiseen...
Avaaja tuntee huonosti Suomen historiaa.
http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset-vapaaehtoiset
Talvisaotaan osallistui noin 8000 ruotsalaista ja Jatkosodassa taisteli noin 1700 ruotsalaista vapaaehtoista.
Silloin nuo vapaaehtoiset tulivat suomalaisten avuksi, kun halusivat auttaa.
Nyt suomalaiset voivat olla viisaampia ja sopia liittoutumisesta ja avusta valmiiksi. Tosin kovin huonosti monet suomalaiset omasta historiastamme osaavat oppia ottaa.
Kaikki kunnia noille vapaaehtoisille. MUTTA he tulivat yksityishenkilöinä ja Ruotsin hallitus selvästi irtautui heistä. Tuli Suomeen vapaaehtoisia lukuisista maista. Eniten jatkosodassa oli vapaaehtoisia Virosta, sekä määrällisesti että etenkin suhteellisesti. Vaikka virolaiset eivät olleet mitään velkaa Suomelle kuten ruotsalaiset ovat koko elämänsä!
Karu fakta on, että Ruotsi ei ole millään tavalla eikä minkäänlainen riski Suomelle. Ei ole koskaan ollutkaan.
Suomen ainoa valtiolliseen olemassaoloon liittyvä riski on itänaapuri. Vaikka juuri nyt olemme saaneet olla rauhassa melkoisen hyvin miltään konkreettiselta itänaapurin tempuilta, niin huoletta tulevaisuuden osalta ei voi olla niin paljoa, ettei varautuisi mitenkään.
Itänaapuri ei ole demokratia, vaan erittäin vahva sotilaallinen suurvalta, jota hallitsee itsevaltias vahvan oligarkkiryhmän avustamana. Suunta on koko ajan kohti diktatuuria ja vauhti on nopeaa. Tämän porukan perimmäisiä aivoituksia ei oikein tiedä kukaan, mutta se on melkoisen selvää, ettei heidän tavoitteensa tuota mitään hyvää naapureille tai muille maille yleensäkään tai edes valtaosalle venäläisiäkään. Tämähän on nähty hyvin selvästi ja merkkejä siitä on helposti koko ajan nähtävissä.
Jos Ruotsi liittyy Natoon, niin Suomelle ei käytännössä jäisi mitään mahdollisuutta olla liittymättä. Jos siis haluaa olla itsenäinen valtio.
Epäilemättä Naton jäsenyys tulee ajankohtaiseksi ehkäpä hyvinkin pian. Mikä on tietysti erinomainen asia Suomen kannalta
Kertasin lukion historian keskiajalta nykypäiviin. Mitäs muuta se on kuin maiden valloituksia ja valtaa. Aika rumbaa on Ruotsikin pyörittänyt vallanjanossaan, Tulevaisuudesta ei voi kovin pitkälle ennustaa mitään. Toki jos ottaa asiat lyhyenajan snapshottina näkee vain nykyhetken. Ei mitään muuta.
Onhan historia jatkuvaa valloittamista ja sotia. Ja Ruotsikin on kyllä niihin osallistunut ahkerasti.
Mutta Suomen osalta vain itänaapuri on ollut riski Suomelle. Ei Ruotsi eikä mikään muukaan maa.
Suomen VIELÄKIN selvästi paras vuosisata on 1800-luku, koska pääsimme Venäjän alaisuuteen! Suomi alkoi heti vaurastua, kun vihdoinkin saimme pitää OMAN verotuottomme ja loputtomat sodat loppuivat tyystin.
Suomi ei ole koskaan sotinut Venäjää vastaan! Vaan suomalaisia tapatettiin sukupolvi toisensa jälkeen sodissa, joista hyötyi vain Ruotsi. Suomi on sotinut vain monikansallista Neuvostoliittoa vastaan ja sitä johti gruusialainen diktaattori.
Suomi sai itsenäisyytensäkin vain siksi, kun venäläinen Lenin sen myönsi! Ilman myöntämistä harvat maat olisivat sitä tunnustaneet.
Suomen nopea vaurastuminen sodan jälkeen johtui pääasiassa meille hyvin edullisesta idänkaupasta.
No ei ole paras. Heti 1900-luvulla Suomi pääsi Venäjän keisarin suuriruhtinaskunnasta oikeasti itsenäiseksi, ja Venäjän sotaväki lähti maastamme, kuten myös venäläistämispolitiikka.
Suomi otti itsenäisyytensä heikentyneen Venäjän keisarikunnan hajotessa I maailmansodan vaikutukseen ja bolshevikkivallankumoukseen. Kun keisari Nikolai II luopui vallasta 15.3.1917, Venäjä jäi sisäisesti epävakaaseen tilaan, joka päättyi vasta Neuvostoliiton muodostumiseen 30.12.1922.
Väliajalla Neuvosto-Venäjä yritti sorkkia Suomen sisällissotaa, mutta se oli liian heikko vaikuttaakseen riittävästi, koska sen piti tapella sisäisiäkin vihollisia vastaan. Lähes kuusi vuotta kestänyt sekasorto antoi Suomelle aikaa toipua sisällissodasta, hylätä kuninkaallisuusaatteet tasavallan tieltä ja vakiintua valtiona.
Suomen ja Venäjän välinen sotatila päättyi virallisesti 31.12.1920 Tarton rauhansopimuksen voimaanastumiseen, jossa Suomi käytännössä tunnusti Neuvosto-Venäjän. Venäjän ja Puolan välinen sota vaikutti Suomen kannalta varsin edullisten sopimusehtojen hyväksymiseen.
"Suomen senaatti eli hallitus ilmoitti ensimmäisen kerran katsovansa olevansa sodassa Venäjää vastaan huhtikuun alussa 1918 perustellessaan bolševikkidiplomaatti Lev Kamenevin vangitsemista Ahvenanmaalla." https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha#Tilanne_ennen_neuvotteluja
Viime vuosisadalla käytiin tuhoisa ja repivä sisällissota. Sitten kaksi eri sotaa Neuvostoliittoa vastaan, joka aiheutti valtavia menetyksiä inhimillisesti, taloudellisesti ja maantieteellisesti.
Sodan jälkeen olimme NL:n ikeen alla. Sen jälkeen Suomi alennettiin Ruotsin alusmaaksi. Ja lopulta myös EUvostoliiton alusmaaksi. Eli itsenäisyys ja vapaus on mennyttä!
Ei kuulosta kovinkaan hyvältä vuosisadalta tuo 1900-luku!
1900-luku on kaikkien ikävien asioiden osalta myös Suomen paras aikakausi. Ja kaikkein parasta aikaa onkin ollut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen aikakausi.
Suomi selvisi itänaapurin hyökkäyksestä itsenäisenä ja se on jo suuri voitto.
Kummallista, kun itänaapurille jotkut yrittävät helppoa anteeksiantoa muka sillä, että nimi valtiolle on vaihtunut ja valtiomuotokin. Ehei se noin helposti mene.
Ei nykyinen Saksakaan ole yhtään sama valtio kuin natsiSaksa. Silti yhä vielä Saksaa pidetäön syyllisenä kaikkeen pahasn, jota natsiSaksa teki.
Miksi muka nykyinen Venäjä ei olisi yhtä vastuussa menneisyydestään kuin nykyinen Saksa?
Eroa toki noissa toisen maailmansodan aloittaneessa parivaljakossa on. Saksa on tehnyt sinut järkyttävän historiansa kanssa ja maksanut korvauksiakin valtavia määriä. Venäjä ei ole edes aloittanut Stalinin julmuuksien läpikäyntiä, päinvastoin nythän Stalinia ollaan nostamassa taasen Venäjällä arvoon, vaikka Stalinin julmuudet ovat vähintäänkin ja enemmänkin hirveitä kuin Hitlerin.
Kukaan ei kuvittele Hitleriä nostettavan Saksassa takaisin vastaavasti jalustalle kuin mitä Stalinia nyt tehdään Venäjällä.
Muutenkin itänaapurin nykymeno alkaa näyttää kovasti Stalin kauden menolta etupiiriajatuksineen jne. Ukrainaan hyökkäys, Krimin miehitys ovat juuri esimerkkejä tästä nousevasta etupiiriajattelusta Venäjällä. Näinhän ei vielä ainakaan konkreettisesti nähtynä ollut vielä viime vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä.
Se nostaa itänaapurin riskiä Suomelle melkoisesti.
Miksi puhut lähinnä itänaapurista, kun kyse oli SUOMEN parhaasta vuosisadasta!?
Toivotaan vaan itänaapurille parasta, niin se on varmasti Suomenkin paras.
Sinulla on paha pakkomielle Venäjän suhteen, kuten muillakin foorumin ryssä-foobikoilla...
Suomen olemassaoloon ja hyvinvointiin kaikinpuolin on vaikuttanut aina itänaapurimme. Se on karua faktaa halusitpa sitä tai et. Ja on sitä edelleen jatkossakin hyvässä ja pahassa eikä sitä pidä unohtaa. Maantiede jo pakottaa siihen.
Parasta aikaa sen suhteen oli 90-luku viime vuosisadalla. Huonointa aikaa ihan viime vuosisadan alku ennen itsenäisyyttä, sitten itänaapurin hyökätessä syksyllä 1939 ja siitä rauhantekoon saakka. Ikävää aikaa oli myös suomettumisaika.
Jos kerran tuossa edellä otettiin naapurimaat esille, niin minä kommentoin niinikään niihin liittyen.
Ilman muuta toivoisi itänaapurillemme parempaa aikaa. Ja se varmasti olisi hyväksi Suomellekin. Suomi ei kuitenkaan pysty omin toimin mitenkään vaikuttamaan mihin suuntaa Venäjä kehittyy. Ei mitenkään. Tämä on yhtälailla realismia ja karua faktaa.
Minulla ei ole minkäänlaista pakkomiellettä tai ryssäfobiaa tai mitään antipatioita venäläisiin tai Venäjäänkään, ei vaan hyvinkin realistinen käsitys eikä se poikkea juurikaan siitä maailmalla ja Suomessa olevasta yleisestä käsityksestä. Ja jos poikkeaa, niin enemmänkin myönteiseen suuntaan, koska tuttavapiiriin kuuluu venäläisiä. Mitenkähän realistinen sinun käsityksesi Venäjästä mahtaa olla, kun noin herkillä reaalimaailman suhtaudut....
Vain sen agressiivinen nykypoltiikka huolettaa jakun tiedämme, ettei Venäjällä ole demokratiaa eikä demokraattisia vapauksia ja media on vahvasti hallinnon kontrollissa eikä mediavapautta käytännössä laisinkaan, niin kansalaisilla aitoja mahdollisuuksi vaikuttaa maansa politiikan suunnan muutokseen eikä varmasti monilta osin edes oikeaa käsitystä mitä Venäjä maailmalla touhuaa ja mitä maailmalla tapahtuukaan.