Lukiokoulutuksen hinta jo liian korkea?

Jälleen Li on oikealla asialla.

Vasemmisto vaatii siis kaikille mahdollisuutta opiskeluun.
Jälleen yksi syy lisää äänestää vasemmistoa!

Kaikki maksaa myös hyvä ammatti !

Jos vanhemmilla on ajatusta lastensa hyvinvoinnille on koulutus yksi sen perusasioista. Toki kaduilla maleksiminen ja kulkueissa mellastaminen on vähemmän vaativaa kuin itsensä sivistäminen koululaitoksessa. Monin paikoin tosi asia on se , ettei opiskelurauhasta ja motivaatiosta joillakin oppilaista ole pienintäkään käsitystä. Heidän perässä raahaamisensa ja pakolla oppiympäristössä pitämisensä on sekä rahan , että ajan tuhlausta.

Jos koulutuksen kustannuksia on tarkoitus karsia se on tehtävä niin , että täysin vetämättömiä eriytetään niiden joukosta jotka omaavat edellytykset opiskeluun. On jokaisen vanhemman velvollisuus hoitaa tuo taloudellinen ja aatteellinen pohja jolla tuo mahdollistetaan.

Koulutus ei saa olla vain rikkaiden etuoikeus!

Miehän oon sammoo mielt

Koulutus on ainoa tapa pärjätä elämässä, ellei sitten ole syntynyt sikarikkaaseen perheeseen. Siksi koulutuksen pitää olla aina maksutonta!

Vasemmistoliitto on myös lapsiperheiden asialla!

Vasemmistoliitto on myös eläkeläisten asialla!

Vasemmistoliitto on myös pienyrittäjien asialla!

Vasemmistoliitto on myös työttömien asialla!

Työntekijöistä vähintään 66 % on myös sitä mieltä, että palkka on kohtuuttoman pieni. Ja kapitalisteista 66 % sitä mieltä, että pääoman tuotto on liian pieni.

Ei ehkä ole paras tapa päästä totuuteen, että kysyy kohtuudesta niiltä, joilla on oma lehmä ojassa.

Vasemmistoliitto on nyt myös lasten asialla. Kunhan vielä saadaan hintaa alas 800 -> 400 ekeen.

Hyvä homma. Lakkautetaan kaikki maan lukiot ja lähetetään kaikki urheat nuoret elämän kouluun amikseen. Missä kaikista Perteistä ja Lotta-Marjaanoista voi tulla talon maalaajia.

Halusihan jo nykyinen presidenttimme Niinistö aikoinaan jopa kirjastot maksullisiksi!
Semmoinen se on porvarin luonto!

Jälleen hyvä ehdotus vasemmistolta:

http://blogit.kansanuutiset.fi/inhimillinen-vallankumous/luovutaan-terveyskeskusmaksuista

Merja kyllönen itse liikenne-ministerinä järjesti ajokortin hinnan niin korkeaksi, ettei köyhillä vasureilla enää ollut varaa siihen!!

Eikö typerät vasurit edes tätä muista.

Sitten joku kuiskasi Merjan korvaan että tämä osuikin nyt omiin äänestäjiin.
Jopa tuli ääliölle kiire paikkaamaan mokaansa.

Pöljä mikä pöljä, mutta onneksi vasureiden pöljä.

Vielä kerkeätte!!!!

PUNAVIHREÄT NUORET JA OPISKELIJAT KEHOTTAVAT KAIKKIA OSALLISTUMAAN HELSINKI ILMAN NATSEJA -MIELENOSOITUKSEEN

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltämisen on tarkoitettava sen toiminnan estämistä, järjestöt vaativat.
Vihreät nuoret, Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat pitävät tervetulleena oikeuden päätöstä kieltää uusnatsijärjestö Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL).

Järjestöjen mukaan kielto on hyvä alku, mutta ne muistuttavat kannanotossaan, että samojen järjestäytyneiden uusnatsien annetaan edelleen järjestää mielenosoituksia ja muita tilaisuuksia.

Vastarintaliike on ilmoittanut, ettei käräjäoikeuden päätös vaikuta itsenäisyyspäivänä järjestettävään kansallissosialistien marssiin. ”Kohti vapautta” on kielletyn PVL:n järjestämä mielenosoitus, jonka yhteydessä järjestävän tahon nimeä ei ole mainittu.

Punavihreät järjestöt edellyttävät, että viranomaiset estävät natsien toiminnan myös käytännössä.
Lisäksi itsenäisyyspäivänä järjestetään 612-soihtukulkue, jonka taustalla kuitenkin vaikuttavat äärioikeistolaiset toimijat.

– Me ansaitsemme parempaa kuin se pelko sekä viha, jota uusnatsit yrittävät toimillaan ja järjestäytymisellään viljellä keskuuteemme. Pohjoismainen vastarintaliike on ollut mukana 612-kulkueessa alusta asti ja näin on tänäkin vuonna, muistuttaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.

Punavihreät järjestöt edellyttävät, että viranomaiset estävät natsien toiminnan myös käytännössä. Siksi ne pitävät entistä tärkeämpänä osallistumista itsenäisyyspäivänä järjestettävään Helsinki ilman natseja -mielenilmaukseen. Äärioikeistoa vastustava mielenosoitus levittäytyy Helsingin keskustaan itsenäisyyspäivänä.

Ei sijaa rasismille

– Rasismi ja fasismi on saanut viime vuosina yhä enemmän ja enemmän jalansijaa yhteiskunnassamme. Julkisessa keskustelussa ja politiikassa on ollut yhä sallitumpaa puhua tietyistä ihmisryhmistä todella epäinhimillisesti, sanoo Vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela.

Tapahtumalla halutaan tehdä näkyväksi, etteivät fasistit ja natsit ole tervetulleita kaupungin kaduille.

– Helsinki ilman natseja -mielenilmaus on konkreettinen tapa osoittaa, ettei rasismilla ole tilaa yhteiskunnassamme, Iiris Suomela sanoo.

Facebookissa tapahtumaan on ilmoittautunut yli 1 600 osallistujaa.

– Tasavertaisten ihmisoikeuksien puolustaminen on jokaisen asia, ja olemme tyytyväisiä siihen, että tapahtumamme on herättänyt tänäkin vuonna näin paljon kiinnostusta, sanoo Kaisa Liljanto Helsingin vasemmistonuorista.

Tapahtuman järjestäjät näkevät äärioikeiston olevan akuutti uhka marginalisoiduille ryhmille sekä näiden puolustajille. Äärioikeistolaisten ryhmien kasvu ja politiikan vahvistuminen ovat johtaneet jo väkivallan kasvuun niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

– On tärkeää vastustaa äärioikeistolaisia liikkeitä jo ennen kuin ne onnistuvat luomaan itselleen kasvualustan, joka mahdollistaisi niiden harjoittaman ihmisvihamielisen toiminnan laajemmassa mittakaavassa, Liljanto sanoo.

– Helsinki ilman natseja -mielenilmaus on kaikille meille, jotka haluamme pitää kiinni yhteiskuntamme yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Toivommekin, että PVL:n kieltäminen on vain ensimmäinen askel tiellä kohti rasismista vapaata Suomea, toteaa järjestön Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pekka Rantala.

Helsinki ilman natseja

Helsinki ilman natseja -mielenosoitukselle ovat osoittaneet tukensa yli toistakymmentä yhdistystä, nuorisojärjestöä, yhteisöä ja muuta toimijaa, kuten FemF – Feministinen foorumi, Oranssi ry, Oikeutta eläimille, Naiset rauhan puolesta, Right to live -verkosto, Voima-lehti sekä Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry.

Tapahtuman järjestävät A-ryhmä ja Helsingin vasemmistonuoret, ja sinne on organisoitu bussikuljetuksia ainakin Tampereelta, Kuopiosta, Joensuusta ja Kotkasta.

Mielenosoitus kokoontuu Hakaniemen torilla keskiviikkona 6.12. klo 15:15, josta se lähtee liikkeelle kohti Helsingin keskustaa. Mielenosoitukseen ei toivota puoluetunnuksia, valtioiden lippuja tai autoritarismia edustavia symboleita.

Kummallista että vasurit marssivat itseään vastaan, vasurithan ovat kaikki natseja.

Noista marsseista en tiedä ? Marssikoon ketä kutkuttaa siltä hollilta. Ikä hoitaa kyllä tuonkin asian pyöräpotkuri pidentää kautta mutta aivot saa sen tuntumaan tyhjänpäiväiseltä.

Niin jos oikein ymmärsin aloituksen oli palstalla tarkoitus paheksua ylioppilaaksi kouluttautumisen kalleutta.
"Sillä jopa 66 prosenttia lukiolaisten vanhemmista on sitä mieltä, että toisen asteen opintojen kustannukset ovat kohtuuttomia! "

Onhan se niin , ettei kaikkien rahkeet ja talous kestä tuota "Valkolakin" hankkimista. Mutta pitäisikö tutkaella sitä onko sen keikkuminen jokaisen kutreilla edes tarpeellista ?
Oletan , että häiriöiden tuottaminen kadunkulmiin ja poliisien paukkupommeilla häiriköiminen käy vähemmälläkin koulusivistyksellä. Ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen.

Tuohon kun vielä lisätään se kouluhäiriköiden leegio on soppa kyllä se, ettei kaikista tule ylimpiä virkamiehiä lentäjiä ja lääkäreitä. Halu koko koulutukseen on haussa ja hukassa. Monet koulutuksen ammattilaiset ovat kanssani siitä samaa mieltä. Vartalon rakenne viittaa enemmän suorittavaan työnlaatuun , kun se painopiste ei ole siellä latvassa .

Tuo käy ilmi ainakin joissain pitkissä kirjoitelmissa asianvierestä ja kapinanlietsonnasta. Kävihän monelle historian henkilöllekin ohraisesti koulu-uralla. Jostakin piti tulla pappi toisesta taiteilija mutta kouluttautuminen tyssäsi jopa järjestyshäiriöihin.

Alkoholilakia puolustettiin kontrollin vähentämisellä, mutta työttömille sitä säädettiin lisää.
Eduskunta hyväksyi työttömyysturvan aktiivimallin lopulta äänin 103–90. Työttömyyden alun karenssipäivät vähenevät seitsemästä viiteen. Työttömyyden kestäessä niitä tulee lisää, jos työtön ei pysty osoittamaan olleensa aktiivinen.

Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa eli jo runsaan kahden viikon kuluttua. Asia ei silti jääne tähän. Se rasittaa jatkossa hallituksen ja ay-liikkeen suhteita. Lisäksi SAK:n uuden mahtiliiton Teollisuusliiton valtuusto velvoitti liiton valmistelemaan poliittisia lakkoja aktiivimallia vastaan.

Eduskunnassa on tällä viikolla kannettu huolta parlamentin arvovallasta yhden jos toisenkin perussuomalaisen kännitörttöilyjen takia. Kovin hyvää kuvaa siitä ei anna aktiivimallinkaan käsittely. Ensimmäinen käsittely yritettiin haudata myöhäiseen perjantai-iltaan, mutta pöydälle panon takia siitä päästiin puhumaan päivänvalossa.

Ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suuri- vai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus.
Toinen käsittely tapahtui keskellä yötä. Keskustelu alkoi maanantaina kello 23.13 ja päättyi tiistain puolella kello 1.48.

Leikkauksen peruutus on parannus?
Viimeinenkin taistelu käytiin pitkälti opposition kesken. Ministereitä ei ollut paikalla, hallituspuolueiden edustajia muutama. Heistä Olavi Ala-Nissilä (kesk.) puolusti lakia sillä, että 70–80 prosenttia työttömistä voittaa, koska työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään.

ILMOITUS
– Tämä parannus, johon edustaja Ala-Nissilä viittaa, eli omavastuupäivien määrän vähentäminen kahdella on siis hallituksen itse tekemä leikkaus ja heikennys, jonka te nyt perutte. Jos parannukset ovat tätä luokkaa, mitä te hehkutatte, niin se kertoo kyllä aika paljon tämän hallituksen poliittisesta linjasta, mitä työttömien toimeentuloon tulee, vastasi Li Andersson (vas.).

Lain lopullisessa käsittelyssä toistettiin ne ongelmat, jotka ovat tulleet ennenkin esille. Työttömien keskusjärjestö pitikin lain perusongelmana sitä, että kaikille työttömille ei riitä töitä tai palveluita, jotta työttömät voivat osoittaa aktiivisuutensa.

Hyväosaisille vapautta, köyhille kontrollia
Li Anderssonin mukaan esitys kertoo myös hallituksen ihmiskuvasta. Alkoholilainsäädännön liberalisoimisen yhteydessä kokoomuslaiset ja monet keskustalaisetkin puhuivat siitä, kuinka pitää välttää kaikkea turhaa kontrollia ja viranomaisholhousta.

– Tämänkaltaisista puheista ei ole varjoakaan jäljellä silloin, kun puhe siirtyy työttömien toimeentuloon ja suomalaisiin pienituloisiin ja heidän asemaansa. Kun kyse on työttömistä, kannatetaan keppiä, kontrollia, rangaistuksia ja holhouksen lisäämistä, mistä tässä esityksessä käytännössä on kyse. Tämä osoittaa siksi, miten ihmiskäsitys muuttuu sen mukaan, onko kyse suuri- vai pienituloisista, ja norminpurku on tässä maassa toisin sanoen vain keskiluokan etuoikeus.

Anna Kontula (vas.) jatkoi, että aktiivimalli on klassinen esimerkki eliitin historiallisesta ennakkoluulosta köyhiä kohtaan.

– Köyhät nähdään laiskoina, impulsiivisina ja moraalittomina, ja köyhien oletettu olemuksellinen erilaisuus oikeuttaa kontrolliin, joka keski- tai yläluokkaan kohdistettuna olisi skandaali.

Arvottomana jälkinäytöksenä sinisten Kaj Turunen sanoi budjettikäsittelyn yhteydessä lain hyväksymisen jälkeen, että mallista voidaan luopua, jos se sopii kokoomukselle. Istuntosaliin kiiruhtanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kiisti tämän pian sanomalla, että tämä hallitus ei peru esityksiään.

Tuhansia päätöksiä kolmen kuukauden välein
Oma lukunsa on aktiivimallin lisäämä byrokratia. Työttömän tilanne on jatkossa arvioitava työttömyyskassassa uudelleen joka kolmas kuukausi.

– Tämä merkitsee Rakennusalan työttömyyskassassa 7 000–10 000 uutta päätöstä neljä kertaa vuodessa eli kolmen kuukauden välein, sanoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Lain mukaan työttömyyskassojen on tehtävä kaikki päätökset manuaalisesti, eli kone ei voi niitä hoitaa

Näytä sinäkin mielipiteesi porvarihallituksen kyykytyspolitiikasta.
Eli käy allekirjoittamassa kansalaisaloite aktiivimallilain kumoamiseksi. Ja levitä myös tietoa asiasta. Solidaarisuus työttömiä kohtaan ei maksa mitään ja muistakaa se, että jokainen nykyinen työssäkäyvä on myös potentiaalinen työtön.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Aktiivimalli ei ole kuitenkaan kiveenhakattu. Ammattiliittojen keskusjärjestöistä SAK on jo ilmoittanut, ettei se hyväksy aktiivimallia. Puheissa on väläytelty mahdollisuutta poliittisiin lakkoihin. Iso osa kansasta vaatii suoraa toimintaa hallitusta vastaan. Uutisointi kansanedustajien kännisekoiluista ja eduskunnassa rehottavasta seksuaalisesta häirinnästä on sellainen viesti, samalla kun lainlaadinta muistuttaa amatöörien puuhastelua, joka jokaisen kansalaisen tulisi ottaa vakavasti. Arvovaltaa eduskunnalla ei ole enää ollut perussuomalaisten astuttua taloon, mutta holtittomasti käytettävää valtaa löytyy sitäkin enemmän. Aktiivimalli on hyvä esimerkki harkitsemattomasta vallankäytöstä, jota kansalaiset eivät ole velvoitettuja sietämään loputtomiin.

Useat oppositiopuolueet ovat ilmoittaneet laittavansa aktiivimallin uusiksi, jos pääsevät seuraavaan hallitukseen; pidetään huolta, että näin tulee käymään. Asiaa voi kuitenkin edistää jo nyt allekirjoittamalla kansalaisaloitteen työttömiä mielivaltaisesti rankaisevan aktiivimallin kumoamiseksi. 50 000 allekirjoittajaa olisi vahva viesti hallitukselle siitä, että kansa ei hyväksy ihmisten eriarvoistamista. Siis, käy kannattamassa aloitetta ja jaa se ystävillesikin. Kukaan meistä ei ole enää turvassa.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Hallituksen aktiivimallista on jokainen asiantuntija sanonut jo sanottavansa. Yleinen linja tuntuu olevan, että pikaistuksissa läpi nuijittu laki ei tule lisäämään työllisyyttä, eikä tuo säästöjä. Sen sijaan laki ja sen velvoitteet tulevat kuormittamaan merkittävästi TE-palvelujen, Kelan ja työttömyyskassojen asiakaspalvelijoita. Hallitus tuntuu olevan aivan pihalla sen suhteen, mitä esimerkiksi työvoimahallinnossa tapahtuu. Syksyn aikana lukuisat ihmiset ovat kertoneet, että yhteistoiminta TE -palvelujen kanssa on tyrehtynyt täysin; soittopyyntöihin ei vastata, sovittuja asioita ei hoideta, eikä työttömän selvityksiä selvityspyyntöihin kirjata mihinkään. En ole työvoimahallinnon asiantuntija, mutta minulla on tunne, että hallituksen aktiivimallin aiheuttamat velvoitteet voivat olla kuolinisku TE-palveluille, jotka ovat jo nyt ahtaalla asiantuntijoiden hyppiessä hallituksen pyörittämän narun tahtiin samalla kun pitäisi tehdä oikeita töitä, eli auttaa ihmisiä työllistymään. Ehkä tämäkin julkinen palvelu todetaan pian huonosti toimivaksi ja sen tehtävät siirretään Caymansaarille.

Hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita on tarkoin varjeltu skandaali. Aktiivimallin puutteista ja koko asian käsittelystä vaiettiin mediassa tehokkaasti. Kun laki hyväksyttiin, uutismediat kertoivat laista virallisluontoisen tiedotteen, jossa ei otettu kantaa lain ongelmakohtiin. Lain hyväksymisen jälkeen valtiovarainministeri Petteri Orpo vieraili a-studiossa keskustelemassa valtiontaloudesta. Lähetyksessä Orpo toisti valheen kymmenistä tuhansista avoimista työpaikoista, toimittajan kuunnellessa ministerin monologia suu auki. Lähetyksessä ei puhuttu aktiivimallista, eikä esimerkiksi kerrottu, että perustuslakivaliokunnan muutosehdotukset lakiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jätettiin hallituksen toimesta vain tylysti huomioimatta. Lopputuloksena on, että laki asettaa kansalaisia keskenään eriarvoiseen asemaan ja jälleen yksi ihmisryhmä on alistettu mielivaltaisen päätöksenteon uhriksi. Keskeiset mediat ovat jo pitkään osallistuneet työttömien dehumanisointiin, kertomalla nimettömiä tarinoita uuninpankolla paksusti köllöttävistä yhteiskunnan eläteistä, joten hiljaisuus aktiivimalliksi nimetyn epämuodostuman ympärillä on tietenkin luonnollinen jatkumo jo valitulla tiellä.

Työttömien kyykytyslain vastustajia on nyt jo yli 75 000.
Ja Kokoomuksen kannatuskäyrä on alaspäin. Kyllä kansa tunnistaa kusettajansa!

”TYÖTTÖMÄT PUTOAVAT TOIMEENTULOTUELLE”

– Pelkoni on, että aktiivimalli pudottaa ihmisiä pois palvelu-järjestelmästä, koska mallin rinnalle ei rakennettu sellaista tukiverkkoa, jossa olisi autettu ihmisiä hakemaan ratkaisuja.
Näin sanoo ohjelmajohtaja Regina Saari Tampereen seudun työllisyyskokeilusta.

Eduskunta nuiji joulun alla aktiivimallin läpi. Tammikuusta lähtien työttömän työttömyysturvaa leikataan, jos hän ei onnistu saamaan työtä tai pääsemään työvoimapalveluihin.

Saari muistuttaa, että monilla niistä ihmisistä, joita aktiivimalli koskee, on työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, joiden vuoksi työn vastaanottaminen voi olla äärimmäisen haasteellista.

”Aktiivimalli on väärä väline.”
Ensimmäinen kynnys suurelle osalle työttömistä on ilmoittautua sähköisesti työnhakijaksi.

– Suuri osa asiakkaistamme ei hallitse sähköisiä palveluja. Eivätkä monet tiedä, mitä tarkoitetaan palvelutarvearvioilla, jollainen työttömän pitää tehdä ettei työnhaku katkeaisi. Ja nyt näiden ongelmien päälle lyödään aktiivimalli, Saari harmittelee.

Vuodenvaihteen jälkeen työttömän pitäisi pystyä 65 päivän jaksossa löytämään itselleen noin kolmeksi päiväksi työtä tai koulutusta välttyäkseen työttömyyspäivärahan leikkaukselta. Osa työttömistä ei tähän Saaren mukaan ”pysty eikä kykene, vaikka he eivät ole työkyvyttömyyseläkkeelle kuuluviakaan”.

– Ja mistä nämä kaikki paikat saadaan ja mistä meidän asiakkaamme ne löytävät? Ketä malli auttaa, Saari kysyy.

Laiskojako haetaan?
Saari korostaa, että työttömyydessä on kyse muusta kuin laiskuudesta. Työttömien työnhakijoiden problematiikka koostuu usein pitkästä työttömyydestä ja monialaisen tuen tarpeesta.

– Jos aktiivimallilla yritetään saada töihin sellaiset ihmiset, joilla työ- ja toimintakyvyt tai osaamiset eivät ole työllistymiskynnyksen ylittävässä kunnossa, niin väline on väärä.

Tai ainakin sitten pitäisi Saaren mukaan olla asiakkaalle tarjolla vahva henkilökohtainen palvelu.

Toimeentulotuelle
Aktiivimallin seuraus on Saaren mukaan se, että monet työttömät putoavat pois palvelujärjestelmästä. He putoavat toimeentulotuelle.

– Miksi työvoimapolitiikkaa kiristetään tilanteessa, jossa monet ihmiset tarvitsisivat aivan toisenlaista tukea?

Jos aktiivimalliin siirryttäisiin tilanteessa, jossa TE-palvelut olisivat kaikkialla maassa sellaiset, kun ne ovat nyt esimerkiksi juuri Tampereen kaupunkiseudulla työllisyyskokeilun vuoksi, niin tilanne saattaisi olla toinen.

Tampereen kokeilussa on yhdistetty TE-toimiston ja mukana olevien kuntien työllisyyspalveluresurssit. Siellä asiakkaat saavat asioida kasvotusten oman virkailijansa kanssa ja palvelut räätälöidään kunkin tarpeiden mukaisiksi. Kokeilu päättyy vuoden 2018 lopussa.

– Valtiohan työllisyyttä hoitaa normaalisti. Turvaverkkojen sijaan siellä luotetaan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja henkilökohtainen asiointi on entistäkin vähäisempää. Kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut eivät riitä missään tapauksessa, Saari sanoo.

Osalle sopii
Valkeakoskelainen työtön Henri Aaltonen on osallistunut moniin Tampere-vetoisen työllisyyskokeilun TreStart -palvelun tilaisuuksiin, joissa luodaan kohtaamismahdollisuuksia yrityksille ja osaaville sekä kokeneille työnhakijoille. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja.

TreStartin taustaa vasten katsottuna Aaltonen arvelee aktiivimallin olevan hyödyllinen ainakin osalle työttömiä, mutta kokeilu vasta näyttää, onko näin.

– Paljon riippuu tavasta, jolla aktiivimalli toteutetaan. Työtönhän voisi osoittaa aktiivisuutensa osallistumalla tällaisiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin, joissa tavataan työnantajia. Niihin osallistuminen tarkoittaa työn tekemistä oman tilanteen parantamiseksi. Silloin ei sanktioita pitäisi tulla.

Aaltonen on osallistunut moniin sosiaaliturvan tutkimusprojekteihin. Akateemisesta koulutuksesta huolimatta työjaksot ovat jääneet pätkiksi. Omatoimisesti hän on itsekin ollut kehittelemässä malleja, joiden avulla työttömät työllistyisivät.

Aktiivimallin onnistuminen riippuu Aaltosen mukaan paljolti siitä, miten työttömän ilmoittautuminen työnhakijaksi ja ylipäänsä yhteydenpitotapa TE-toimistoon määritellään.

– Kaipaisin nykyistä joustavampia malleja. Turhan byrokratian sijaan tarvitaan palveluntarjoaja, joka ottaa vastaan ja todella kuuntelee ja keskustelee. Pitäisi toimia matalalla kynnyksellä, niin että kokemus olisi miellyttävä.

Pirkanmaa on aktiivista talousaluetta. Kaikkialla työnhakijoiden mahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät.

Aaltonen näkeekin työttömyysturvalain pykälien tulkinnan ja toteutuksen yhtenä isona haasteena.

– Kaikki TE-keskukset toimivat lain puitteissa, mutta toiset löytävät enemmän liikkumatilaa kuin toiset, hän sanoo.

Äänisaalis on jo yli 90 500 ja lisää tulee...

Oikeistokyykyttäjien Sipilä-Orpo-Soini puntit tutisee jo. Kansa kun ei hyväksy heikoimpien rääkkäämistä! Porvarihallituksen luottamus on jo vaakalaudalla ...


https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Itseasiassa lukiokoulutuksen hinta on erittäin kohtuullinen, millä tahansa mittarilla katsottuna. Ensinnäkin, lukion kesto on yleensä noin kolme vuotta, tämän myötä siis opiskeluun kuluva raha on alle sata euroa kuukaudessa. Ja sitäpaitsi, tiedän opiskelijoita jotka ovat saaneet avustuksia koulukirjoihin sosiaalipalveluiden kautta.
Toisaalta, eihän mikään tässä maailmassamme ole täysin ilmaista, eikä kuulukkaan olla, tottakai opiskelun hinnan on pysyttyvä kohtuullisena, kuten se nykyisin on. Opintolaina on myös vaihtoehto, ja sekin on helposti maksettavissa takaisin opintojen jälkeisen työelämän aikana.

AKTIIVIMALLISTA PALJASTUU LISÄÄ OUTOUKSIA: SEURANTA EPÄSELVÄÄ, KAIKKI TYÖ EI KELPAA

Aino-Kaisa Pekonen Ylen Ykkösaamussa: automaattileikkuri syrjäseuduilla asuville.
Eduskunnan jouluviikolla hyväksymästä työttömyysturvan aktiivimallista paljastuu lähes päivittäin uusia outoja yksityiskohtia samaan aikaan, kun sen ympärillä käydään kuumaa poliittista keskustelua – keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen lain käsittelyä.

Aktiivimallia sovelletaan tänään keskiviikkona kolmatta päivää. Nyt on käynyt ilmi, ettei osa sen seurannasta kuulu kenellekään. Asian nostaa esiin Saku Timonen blogissaan.

Syynä ovat ristiriitaiset ohjeet. TE-palvelujen usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja, joka on Kela silloin kun kyseessä on työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, ja työttömyyskassa silloin kun kyseessä on ansiosidonnainen päiväraha.

”TE-toimisto ei siis tee tätä seurantaa”, ohjeissa kerrotaan.

Kelan usein kysytyissä kysymyksissä taas lukee, että se tarkistaa, täyttyykö aktiivisuuden edellytys silloin, kun työtön on ollut töissä. Sen sijaan muusta aktiivisuudesta ”Kela saa TE-toimistosta tiedon osallistumisestasi työllistymistä edistävään palveluun”, jota TE-palvelut eivät oman ilmoituksensa mukaan siis kuitenkaan seuraa.

TE-toimiston lausunto ratkaisee
”Erityisesti Te-toimistojen vetäytyminen vastuusta on huolestuttavaa. Juuri Te-toimistot antavat etuuden maksajaa sitovat työvoimapoliittiset lausunnot, joiden perusteella työttömyysetuutta joko maksetaan tai ei makseta. Tästä lausunnosta ei voi edes valittaa, vaan valittaa voi vasta kassan tai Kelan tekemästä maksupäätöksestä. Te-toimistot eivät kuitenkaan aio seurata mitenkään työntekoa”, kirjoittaa juristin koulutuksen saanut Timonen-

Kokoomuksen puoluetoimistosta asetettiin viime viikolla kyseenalaiseksi hänen oikeutensa kirjoittaa ainakaan Apu-lehden alla toimivassa blogissa.

Kaikki työ ei ole aktiivisuutta
Lisäksi tällä viikolla ilmeni, että mikä tahansa työssä oleminen ei riitä aktiivisuudeksi. Joulun alla hyväksytyn lain kolmannessa pykälässä täsmennetään yhtenä kohtana, että ”työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon…”

Mikä tahansa työ ei täytä määritelmää. Kelan sivuilta selviää, että aktiivisuusvaatimuksen täyttävän työn palkan pitää vastata vähintään 1 189 euron kuukausituloja. Hyväksyttävä päivän minimipalkka on 55,30 euroa, tunnin 6,91 euroa.

Ansiopäivärahan maksu hidastuu
Ammattiliitto Pron työttömyyskassan johtaja Mervi Ruokola kertoi tiistaina liiton verkkosivuilla ansiosidonnaisen päivärahan maksun hidastuvan aktiivimallin takia. Syynä on se, että aktiivimalli tekee etuuden hyväksymisestä käsityötä, mikä hidastaa kaikkien työttömien ansiopäivärahan maksua.

Tähän asti ansiopäiväraha on saatu maksuun ripeästi.

– Se, että työttömyysturvan maksu sujuu nopeasti, kannustaa ottamaan lyhyitäkin työpätkiä vastaan, sillä työtön ei joudu pelkäämään joutuvansa odottelemaan ansiopäivärahojaan kohtuuttoman kauan, johtaja Ruokola selventää Pron verkkosivuilla.

Hänen mukaansa kaikkien työttömien on hyvä varautua siihen, että työttömyysetuuden maksatukseen saattaa tulla viiveitä, koska kassa joutuu selvittämään ja tarkistamaan aktiivitoimet viimeisen 65 päivän ajalta.

– Tämä koskee koko kassakenttää, ei vain prolaisia työnhakijoita, Ruokola täsmentää.

Seuraava muutos työttömyysturvaan voi tulla jo elokuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin malli velvoittaisi työtöntä hakemaan 12 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana ja raportoimaan hauista viikoittain.

”EI TOIMI KÄYTÄNNÖSSÄ” – NÄIN ASIANTUNTIJAT ARVIOIVAT AKTIIVIMALLI KAKKOSTA

Työttömille on tulossa velvoite lähettää yhteensä 17 miljoonaa työhakemusta vuodessa. Sen pelätään vievän oikeasti avoimet työpaikat piiloon.
Viikko sitten voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia vastustaa kansalaisaloitteessajo yli 115 000 suomalaista.

Tulossa voi kuitenkin olla vielä pahempaa. Hallitus päättää kevään aikana, miten se edistää aktiivisen työnhaun mallia, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. Siinä kaikkien työttömien olisi haettava keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuutta saadakseen. Hausta pitäisi ilmoittaa säännöllisesti verkkopalvelussa. Työhakua seurattaisiin 12 viikon jaksoissa. Laiminlyönnistä seuraa kahden kuukauden karenssi.

Lakia on kaavailtu voimaan ensi vuoden alussa.

THL: Hyötyjä vaikea ymmärtää
Aktiivisen työnhaun mallin lausuntokierros on jo pidetty ja palaute oli tyrmäävää.

Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus totesi, että asiakkailla on räätälöityjen palvelujen tarve, mutta lakiluonnoksen henki on, että yksi ja sama malli sopii kaikille.

”Esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä vaihtelee merkittävästi alueittain, jonka vuoksi samat vaatimukset eri puolilla maata saattavat johtaa nykymuodossa työpaikkojen muuttumiseen piilotyöpaikoiksi, kun samoja avoimia työpaikkoja hakevat useat työttömät työnhakijat, vain koska näin edellytetään”, sen lausunnossa lukee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä ”aktiivisen työnhaun hyötyjä lakiluonnoksen esittämässä muodossa on vaikea ymmärtää”.

”Työnhakijoiden tekemien työhakemusten laadun seurantaan ei liene riittävää resurssia, joten työnhakuvelvoite tässä muodossa saisi työnhakijat tekemään työhakemuksia myös oman työllistymisensä näkökulmasta merkityksettömiin työpaikkoihin määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus myös työnantajiin, joille voisi muodostua kynnys ilmoittaa avoinna olevia työpaikkoja hakemusten ja puhelinsoittojen suuren määrän pelossa.”

Näennäishakemuksista varoitti myös Kuntaliitto:

”Työnantajat saattavat kyllästyä kasvaviin hakijamääriin ja hakijoihin, jotka tehtailevat hakemuksia ilman motivaatiota. Vaarana on, työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muualta kuin työvoimaviranomaisen kautta ja piilotyöpaikkojen osuus kasvaa.”

Henki on kontrolloiva
Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä on sinänsä kannatettavaa lisätä asiakkaan omaa aktiivisuutta ja vastuuta omasta työnhaustaan.

”Esitetty tapa hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida siitä tiiviisti tuottaa kuitenkin useita ongelmia ja haasteita, jotka vievät pohjaa positiivisilta tuloksilta. Säännösehdotuksen henki on kontrolloiva ja tuottaa erittäin paljon raportointia, seurantaa ja selvittelytyötä. Työnhakijat turhautuvat ja työnantajat kuormittuvat turhista hakemuksista. Maakunnan viranomaistyö kuormittuu seurannasta, selvittelyistä ja sanktioiden hallinnollisesta työstä. Esitys ei ole yhdenvertainen, koska työmarkkinat vaihtelevat toimialoittain ja alueittain.”

Hakemuksia ei aiotakaan tarkastaa?
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mukaan esitys siirtää vastuun työttömyydestä työnhakijalle.

”Esityksen mukaan työnhakijan palveluprosessi tulee olemaan pääosin sähköinen, joka edellyttää työnhakijalta oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta sekä kykyä ja mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita. Sen sijaan työllistymisen tueksi tarjottavia palveluita, kuten ohjausta ja neuvontaa ollaan esityksen mukaan karsimassa radikaalisti.”

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön lausunnossa moititaan sen tulkinnanvaraisuutta, mitkä ovat hakijalle soveltuvia työpaikkoja. Työnhakijan ja maakunnan näkemys asiasta voi poiketa, mutta miten asia tarkastetaan, jos työhakemuksia tehdään 17 miljoonaa nykyistä enemmän vuodessa?

Toisaalta lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että säännökset eivät lisää viranomaisten työtä, joten asiaa ei ole tarkoituskaan tarkistaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tiukat ilmoitusvelvoitteet eivät välttämättä edistä työnhakijan aktivoitumista varsinaisessa työnhaussa. Ne kuitenkin edellyttävät merkittävästi resursseja viranomaisilta ja palveluntuottajilta ilmoitusseurannan järjestämiseksi varsinkin tilanteissa, jossa maakunnan työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä ovat korkeita.

Kannuste työllistymiseen katoaa
Suomeen sosiaalioikeudellisen seuran mukaan lakiluonnos sisältää lisää velvollisuuksia työttömille, mutta ei työnantajille.

”Kahden kuukauden karenssi ilman toimeentuloa voi olla edessä erityisesti silloin, jos työntekijän katsotaan hakeneen työpaikkoja, joihin hänen koulutuksensa ja kokemuksensa ei ole riittävä. Työtön voi pakotettu näin menettelemään, jos ei ole tarjolla hakijalle sopivia työpaikkoja. Työvoimatilastot osoittavat, että avoimia työpaikkoja on vain noin kymmenesosa työttömien määrästä. Suuri osa avoimista työpaikoista ei tule TE-keskusten eikä näin ollen myöskään työttömien tietoon, joten niitä ei työtön voi hakea.”

AKTIIVIMALLIN VASTUUMINISTERI OLI ENSIN SAUNASSA JA SITTEN PIHALLA

Pirkko Mattila kertoi, ettei keskustele julkisuuden kautta.
Keskustelu työttömyysturvan aktiivimallista on roihunnut nyt kaksi viikkoa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat hiljaa. Vastuuministereistä työministeri Jari Lindström (sin.) on osallistunut keskusteluun sen verran, että on tyrmännyt hätääntyneiden hallituskumppaneiden paikkausehdotukset.

Lindström on myös vahvistanut, että niin sanottu aktiivimalli kakkonen, aktiivisen työhaun malli tulee hallituksen pöydälle tänä vuonna.

Varsinainen vastuuministeri on niin ikään sinisiä edustava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Hän tuli viimein maanantaina esiin sen verran, että ilmoitti Ylen haastattelussa, ettei käy keskustelua julkisuuden kautta.

Hallituksessa ei ole käynnissä nyt neuvotteluja, joiden perusteella mallin soveltamisesta tai mahdollisesta muuttamisesta voisi sanoa jotain varmaa, Mattila totesi.

Keskustelu ei maistunut joulukuussakaan
Mattila oli haluton keskustelemaan itse esittelemästään asiasta myös silloin, kun lakia vasta käsiteltiin eduskunnassa. Lain ensimmäisen käsittelyn keskustelua käytiin joulukuun alussa perjantai-iltana opposition jäsentenvälisinä. Erityistä pahennusta herätti, että Mattila twiittasi samaan aikaan olevansa matkalla savusaunaan.

Tuolloin asia jätettiinkin pöydälle ja keskustelua jatkettiin maanantaina 11.12. päivällä. Tuolloin Mattilan käyttämistä puheenvuoroista syntyy vaikutelma, että hän oli pitkälti pihalla koko asiasta.

”Tulen seuraamaan tarkasti”
Mattila selvitti esityksen taustaa ja kehui sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotusta, jonka mukaan lain vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää. Itse eduskunnalle marraskuussa lähettämässään kirjeessä hän kuitenkin tyrmäsi esitykset aktiivisuusedellytyksen laajentamiseksi.

– Tässä eduskunta edellyttää hallitusta seuraamaan tämän lain vaikutuksia. Tämän pohjalta on helppo toimia. Voin vakuuttaa teille, että tulen seuraamaan tarkasti, mitä tämän hallituksen esityksen jälkeen tapahtuu, kun tämä laki astuu voimaan. Tässä on mahdollisuuksia: selvitystyöhanke, selvityshenkilö. Tätä pitää nimenomaan kehittää, Mattila sanoi ennen kuin ryhtyi kertomaan, että omassakin perheessä on ollut työttömyyttä.

”Kohtaamisia tarvitaan lisää”
– Olen iloinen, että tämä yhteiskunta on tarjonnut kuitenkin mahdollisuuden eteenpäin, ja olen aivan samaa mieltä siitä, että rangaistuksen sijaan me tarvitsemme kohtaamisia. Niitä me tarvitsemme lisää. Siltä pohjalta sanoisin, että tämän aktiivimallin ei pidä olla vain niin, että puhutaan työttömän aktiivimallista, vaan puhutaan kokonaisuudessaan työllisyyden aktiivimallista.

Mattilan mukaan malli haastaa myös TE-palvelut kehittämään omia toimintojaan. Samaan aikaan työvoimahallinnon väkeä on kuitenkin vähennetty ja ”työllistymistä edistävien palveluiden volyymi kokonaisuutena ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan välttämättä kuitenkaan kasva kuluvaan vuoteen verrattuna”, totesi sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään aktiivimallista.

Kehittää pitää, mutta entistä pienemmällä henkilökunnalla ja korkeintaan entisellä rahamäärällä, vaikka asiakkaiden ja palvelujen tarve nousee moninkertaiseksi. Siinä on ministerillä seuraamista.

Pelastakaa Lapset ry:n tekemän kyselyn mukaan toisen asteen koulutuksen välittömät kustannukset nousevat jopa 3 000 euroon. Kyselyyn vastasi yhteensä 575 lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa tai äskettäin opiskellutta nuorta sekä heidän vanhempiaan. 3 000 euron kustannuksista puhui lähes neljäsosa vastaajista.

Selvitys tehtiin osana Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppaneiden Maksuton 2. aste -kampanjaa, jossa järjestöt vaativat kansalaisaloitteella aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta kaikille. Kansalaisaloitteella oli maanantaiaamuna noin 7 700 allekirjoittajaa, kun nimiä tarvitaan 50 000.

Kyselyllä selvitettiin, paljonko toisen asteen opinnot ovat maksaneet sekä miten nämä kustannukset ovat vaikuttaneet vastaajien ja heidän perheidensä toimeentuloon. Kustannuksia aiheuttavat etenkin oppikirjat sekä lukiossa vaadittava tietokone. Myös tutkintomaksut ja ammatillisissa koulutuksissa vaadittavat työasut sekä -välineet tuottavat keskimääräisesti satojen eurojen kustannukset.

Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet heille tai heidän perheelleen taloudellisia haasteita. 66 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että toisen asteen opintojen kustannukset ovat kohtuuttomia ja 59 prosenttia sitä mieltä, että opintojen tulisi olla opiskelijalle aidosti maksuttomia.