Hei!
Olen jonkun aikaa harrastanut valokuvausta ja tällä hetkellä kamerana peruksista peruksin D3300, jossa putkena olisi Tamronin 17-50mm. Nyt olisi ajatus että ehkäpä voisi päivittää vähän kalustoa. Olen jokseenkin neuroottinen kuvan terävyyden kannalta ja tuntuu että D3300 ei tarjoa ainakaan tuolla putkella riittävää terävyyttä. Eli olisiko siis aiheellista lyödä rahat tiskiin ja vaihtaa tässä kohtaa täyskokoiseen kennoon (mitä olen lukenut niin croppikennoissa ei oikein kuvanlaadussa ole eroa vaikka ostaisi kalliinkin?) vaiko ostaa joku kunnon putki. Viimeksi kun ostin putken tulin siihen käsitykseen että Tamronin pitäisi olla melko terävä. Toisaalta uusi runko houkuttaisi siitäkin syystä että sen jälkeen olisi helpompi ostaa objektiiveja eikä tulisi ainakaan ongelmaa siitä vastaan että jossain kohtaa on pienelle kennolle objektiiveja ja kun vaihdat kameraa niin alkaa rumba ostaa uusia linssejä. Toisaalta myös nykyisen kameran kohina ärsyttää ja esim. mennessä ISO 800:n tuntuu että kuvat ovat niin rakeisia että silmät lähtee päästä. Ja Suomen olosuhteet tuntien lähes aina kuvataan melko hämärässä joten mikäköhän olisi järkevin ratkaisu?
Ikuisuuskysymys: uusi runko vaiko lasia?
25
481
Vastaukset
Valokuvausharrasteen puolelta löytyy jokaiselta se oikea mielipide joka asiaan. Nyt kuitenkin aion kertoa hieman yleistä tietoa joka osunee useimpien järkeen.
Kroppi tai täyskenno on tietysti aiheellinen kysymys ja itse olen ratkaissut sen pitämällä molempia ainakin pidemmillä reissuillani mukana, tosin autossa ja aina retkelle pakkaan useimmiten jommankumman riippuen kuvauksen aiotusta kohteesta.
Maisemiin yleensä käytän täyskennoista ja taas pienempiä kohteita kuvatessa on kroppi parempi monesti. Kropillahan se kuvakulmakerroin on Nikon rungoilla 1,5 eli 100 mm optiikalla kuva kulmaksi kpopilla tulee täyskennon 150 mm vastaava mutta se vaikuttaa vain kulmaan ei esim. syväterävyyteen.
Kameran kenno kyllä piirtää kaiken mitä se lasi sinne päästää ja jos erottelu ei ole mielestäsi hyvä niin on suurempi mahdollisuus jotta ongelmana on lasi kuin kenno. Sinunkin rungossasi lienee se suodatin Moire ilmiötä vastaan joka uudemmista puuttuu ja esim. D850 on kuulemme varustettu ohjelmallisella Moiren poistolla joskaan en tiedä miten homma toimii. Moiren saat selville kun kysyt sitä Kuukelin tätiltä.
Jos tuo sinun Sigmasi 17 - 50 mm on niitä vakioputkia joita myydään parilla sataa niin niiden laatu ei ehkä yllä kovinkaan korkealle. Jos se taas on se F2.8 versio niin ei se ihan huonokaan liene. Itse ostin nyt kroppiin vakioksi Nikkorin 16 - 80 mm F2.8 - 4 riippuen tuosta mm määrästä. Se tuntuu toimivan aika mukavasti mutta maksoi tonnin verran euroja. Tuo kuvakulmahan kropilla vastaa 24 - 120 mm joten se on hyvä henkilö ja tilaisuuksien kuvauksissa.
Jos kuvasi eivät ole teräviä niin kokeile jalustalla ilman VR (OS) toimintaa katso myös, että aika on tarpeeksi lyhyt ja että kohdistus toimii hvin ja kohdalleen. Manuaaliarvoilla voit kokeilla mihin se oikeasti pystyy jos vaikka tarkennus menee hieman ohi jolloin se pitää korjata.
Minä arvostan molempia niin runkoa kuin optiikkaakin. Rungolla on periaatteessa tietty käyttöikä jos haluaa seurata tekniikan kehitystä mutta muutoin se on vain sinun asiasi jos kuvat ovat kelvollisia. Se mihin kannattaa tiettyyn rajaan asti investoida on optiikka. Jos sinulla on hyvät lasit niin ne ovat hyvät vaikka ostat kalleimman rungon. Lasit jos ne ovat oikein valitut sinun kannaltasi toimivan monen runkosukupolven kanssa.
En tunne juuri tuota D3300 runkoa mutta ei se kovinkaan vanhaa tekniikkaa liene. Itse kuvasin aikoinaan Rooman Pietarinkirkossa D90 rungolla ja palstalla mainostetulla "suttuzoomilla" 18 - 200 mm VR ja sain varsin kelvollisia kuvia vielä ISO3200 arvolla. Siitä käytiin jopa keskustelua aikoinaan tällä palstalla ja tein kinaajille osasuurennoksen 100% kuvasta. Jos ISO800 kohisee liikaa niin veikkaan tekniikassasi olevan jotain ongelmaa. Kannattaa kokeilla eri aukoilla, eri ajoilla ja valottaa siten, että se valo siinä histogrammissa on siellä oikeassa reunassa paljolti mutta ei suoraan nojaa siihen koska se tarkoittaa osittaista ylivalotusta.
Tietysti löytyy nykyisin runkoja joissa ISO arvo saa olla aika paljon suurempi kuten vaikka D500 (reilut 2000€) kun puhutaan kropista. D500 kestää kohtuudella luokkaa ISO20'000 olevia herkkyyksiä joita itsekin olen kokeillut.
Siinä nyt aluksi ajatuksia joita voit halutessasi mietiskellä.- Tsuumiko
Mielipide: täysi kenno ja 35/2 alkuun, sitten ehkä 85- tai 100-millinen, jos valovoimaa haluat myös telepuolelle enemmän. Riippuu vähän aiheista ja mielenkiinnoista, että kuvaatko pääasiassa maisemia, lehtikuvia, vai onko tarkoitus lähteä kuvailemaan muotinäytöksiä, konsertteja tms. - vallitsevassa valossa.
Tuo aloitusviesti kuulosti joltain valokuvausharrastajan syysmasennukselta tai ihmettelyltä, että pimeä syksy tuli, ja vielä pimeämpi talvi, mitäs tehtäis. Että mihin suuntaan harrastusta voi kehittää. Yksi kehitysmahdollisuus on teoretisoida: lueskella alan julkaisuja, selvitellä teoriaa ja tekniikkaa.
Valotuksesta. Oletko pannut merkille, millaisissa oloissa yleensä sinulla on ollut tapana kuvata, ja millaisia valotusarvoja niissä tulee? Eikö tilanne ole tämä, että kirkkaassa päivänvalossa riittää valotusarvoiksi 1/125 ja aukoksi 11 tai 16, pilvipoudalla tarvitaan ehkä aukoksi 4, mutta tummien sadepilvien alla aika 1/30 ja aukko 2, vai mitä? Ja nämä ISO-arvolla 100...?
Polarisaatiosuotimen käyttö vielä lisää valotuksen tarvetta hieman, mutta valotusta korjailtava alas, ettei automatiikka mitätöisi suotimen hienoja vaikutuksia - värien tummuutta, värikylläisyyttä. Keinovalossa ilman salamaa valovoimalla kuvaamiseen voi olla syitä monenlaisia. Ammattimaisella puolella varsinkin huomattavana, että monissa paikoissa on kiellettyä tai epäsopivaa käyttää salamavaloa - museot, temppelit, kirkot... - hautajaiset ym. jäykät tilaisuudet? Muistui mieleen juutalaisten temppeliseremonioita, joista kertoo mm. tämä ammattilainen:
15 Tips for Starting Your Successful Photography Business
https://www.youtube.com/watch?v=IfDMd3S5QlI
Sopiva katseluetäisyys. Aion nyt hieman teoretisoida ja filosofoida asiaa, jota en ole nähnyt paljon mainittavan - riittävästi mielestäni. Jos pitkällä teleobjektiivilla kuvattu kuva suurennetaan läheltä katsottavaksi, perspektiivi voi näyttää litistyneeltä, luonnottomalta. Mikä sitten on sopiva suurennos tai etäisyys? Voidaan ajatella 35 millin polttoväliin kautta. Jos kuvataan 35 millin polttovälillä pinta-alaa, kuvautuu suunnilleen yhtä pitkä alue, kuin on kuvausetäisyytenä. Toisin sanoen, aikakauslehteä jos luetaan noin 40 sentin päästä, sitten aukeaman pituisen kuvasuurennoksen perspektiivi saattaa näyttää realistiselta, jos se on kuvattu noin 35 millin polttovälillä. Sivun kokoinen saattaa näyttää luonnolliselta, jos on kuvattu 50 millillä. Neljäsosasivun kokoinen, jos on kuvattu 100 millillä. Jne.
Tämä luonnollisuuden vaikutelma riippuu siis kolmesta asiasta: katseluetäisyys, polttoväli ja suurennoksen voimakkuus. Toisin sanoen, jos panostat 35 millin polttovälillä kuvaamisen laatuun, täydellä kennolla, onko sinussa lehtimiesainesta? Eivätkö aikakauslehtien kulttuuri, tavat, ja 35 millin kuvauskalustot ole kehittyneet rinta rinnan, tai toisiaan tukien? Muistuu mieleen esim. Life, Time, Apu, Seura, Suomen kuvalehti.... Eikö näiden lehtien koko ja kuvitus ole kuin jotain ylistyslaulua 35 millin objektiiveille ja filmikoolle?
Issuu.com on yksi sivusto, jolta löytyy mm. valokuvausalan lehtien juttuja luettavaksi:
https://issuu.com/search?q=nikon
Esim. tuossa on mustavalkokuvauksesta:
https://issuu.com/eduardocastanedawinckelmann/docs/amateur_photographer_-_7_february_2 Paljonko olet valmis laittamaan rahaa kiinni? Jos haluat täyskennon zoomilla, niin puhutaan suurista summista, n. 3000 eurosta. Toki jos tyytyy kiinteisiin, niin pääsee n. parilla tonnilla. Toisaalta voit ostaa Sigman 18-35 mm Art:n. Se on tarkka ja valovoimainen (f/1.8). Hintaa on n. 700 euroa. Voisit ostaa muitakin objektiiveja ennen kuin pääset lähellekään täyskennon hintaa.
- Laatulasiamielummin
Se täyskenno ei kyllä ole mikään avain parempiin kuviin. Ennemminkin laadukas optiikka. Jos et tee seinän tai julisteen kokoisia kuvia käy sinulle laadukas aps-c kennoinenkin, jota täällä kutsutaan ”kroppikennoiseksi”. Kinoa taas kutsutaan täällä ”täysikennoiseksi ”vaikka isompiakin kennoja käytetään?
Itse vaihdoin ”täyskennoisen” laadukkaaseen kroppikennoiseen ja täytyy kyllä sanoa etten oikeasti huomaa mitään eroa kuvanlaadussa täyden kennon eduksi.Suurin ero lienee erottelussa, ISO arvoissa sekä laajakulmilla että pitkillä laseilla kuvattaessa. Minä käytän jompaa kumpaa aina tilanteenmukaan.
Kun täyskennossa on 36 Mpix niin sillä saa laajakulmalla varsin "suuren" kuvan joka vaatisi kropilla kahden kuvan yhdistämisen. Lisäksi 36 Mpix kuvassa on aika mukavasti kroppausvaraa jos kuvaan on tullut huomaamatta jotain mikä siihen ei sovi kuten vaikka sähkötolppa.
Kropissa on vähemmän pikseleitä mutta siinä 300 mm putki antaa täyskennoiseen verrattuna 450 mm kuvakulman valovoiman pysyessä ennallaan.
Molemmissa on puolensa, aion pitää molemmat.Täyskennon etu on, että se vaatii vähemmän optiikalta. Tosi tarkalla objektiivilla saa hyvää kropillakin. Tuo Sigman Art antaa D3300:lla DxOmarkissa 17 megapikseliä, kun Nikonin 24-70 antaa D610:lla 15.
- niinja
okaro kirjoitti:
Täyskennon etu on, että se vaatii vähemmän optiikalta. Tosi tarkalla objektiivilla saa hyvää kropillakin. Tuo Sigman Art antaa D3300:lla DxOmarkissa 17 megapikseliä, kun Nikonin 24-70 antaa D610:lla 15.
Ja vertailun vuoksi aloittajan D3300 Tamron 17-50 antaa samaisen sivuston mukaan 13 MP näennäisen erottelun. Ei se niin kauhean kaukana noista ole, eli aloittajaa mukaillen pitäisi olla melko terävä. Tarkemmin katsottuna vielä "vihreää", eli noin >10 MP terävyyttä löytyy läpi koko polttovälialueen aukoilla noin f/4 - f/8. On niitä huonompiakin zoomeja, ja paljon.
Toki sen terävyyden voi pilata helposti kuvaamalla "väärällä" aukolla, liian hitaalla suljinajalla, isolla ISOlla, tarkentamalla pieleen jne., niin kuin muillakin laseilla.
Mutta kaiken kaikkiaan vaatimustaso vaikuttaa sen verran kovalta, että lienee ihan asiallista harkita sitä kinokennoa ja paremman pään primelaseja. Ei tuohon juuri muuten kovin suurta parannusta taida löytyä. Pientä "viilausta" ehkä, mutta paljonko tuokin 13-17 ero käytännössä sitten näkyy. Mutta esim. D810 rungolla ja parhailla laseilla aletaan puhumaan 36 MP erottelusta, joka lienee jo huomattava parannus. niinja kirjoitti:
Ja vertailun vuoksi aloittajan D3300 Tamron 17-50 antaa samaisen sivuston mukaan 13 MP näennäisen erottelun. Ei se niin kauhean kaukana noista ole, eli aloittajaa mukaillen pitäisi olla melko terävä. Tarkemmin katsottuna vielä "vihreää", eli noin >10 MP terävyyttä löytyy läpi koko polttovälialueen aukoilla noin f/4 - f/8. On niitä huonompiakin zoomeja, ja paljon.
Toki sen terävyyden voi pilata helposti kuvaamalla "väärällä" aukolla, liian hitaalla suljinajalla, isolla ISOlla, tarkentamalla pieleen jne., niin kuin muillakin laseilla.
Mutta kaiken kaikkiaan vaatimustaso vaikuttaa sen verran kovalta, että lienee ihan asiallista harkita sitä kinokennoa ja paremman pään primelaseja. Ei tuohon juuri muuten kovin suurta parannusta taida löytyä. Pientä "viilausta" ehkä, mutta paljonko tuokin 13-17 ero käytännössä sitten näkyy. Mutta esim. D810 rungolla ja parhailla laseilla aletaan puhumaan 36 MP erottelusta, joka lienee jo huomattava parannus.Nuo 36 Mpix erottelut vaan ovat hieman harvalla optiikalla saavutettavissa. Vaikka runko pystyy niin sille kaverin löytäminen on varsin kovan työn ja ehkä setelivuorenkin takana.
Itse olen kuvannut D800 rungolla noin 5 vuotta ja vaikka siinä se vanha suodinkin on niin varsin hyvänä pidän senkin erottelua kun lasit on hiemankin valittu paremmasta päästä.
Jos optiikka antaa 15 Mpix erottelun niin aika suuren kuvan saat tehdä jos aiot siitä jotain vikaa löytää terävyydessä. Minä olen tehnyt kokeeksi 3 x 2 metrisen kankaalle, siinä on 4 pikseliä/mm^2 mutta vähänkin kauempaa se näyttää maisemavalokuvalta, lähellä siinä eniten herättää huomiota se kankaan rakenne.
Montako metristä kuvaa te keskimäärin vuosittain teette/teetättä tiedostoistanne?
Nyt saa D850 rungon kunhan vain eläkelaitos antaa apurahaa sen 4 tonnin hintaan. Siitä irtoaa 47 Mpix erottelua mutta mistä sen lasin löydät, jos muuta himoitset kuin jonkun primen?niinja kirjoitti:
Ja vertailun vuoksi aloittajan D3300 Tamron 17-50 antaa samaisen sivuston mukaan 13 MP näennäisen erottelun. Ei se niin kauhean kaukana noista ole, eli aloittajaa mukaillen pitäisi olla melko terävä. Tarkemmin katsottuna vielä "vihreää", eli noin >10 MP terävyyttä löytyy läpi koko polttovälialueen aukoilla noin f/4 - f/8. On niitä huonompiakin zoomeja, ja paljon.
Toki sen terävyyden voi pilata helposti kuvaamalla "väärällä" aukolla, liian hitaalla suljinajalla, isolla ISOlla, tarkentamalla pieleen jne., niin kuin muillakin laseilla.
Mutta kaiken kaikkiaan vaatimustaso vaikuttaa sen verran kovalta, että lienee ihan asiallista harkita sitä kinokennoa ja paremman pään primelaseja. Ei tuohon juuri muuten kovin suurta parannusta taida löytyä. Pientä "viilausta" ehkä, mutta paljonko tuokin 13-17 ero käytännössä sitten näkyy. Mutta esim. D810 rungolla ja parhailla laseilla aletaan puhumaan 36 MP erottelusta, joka lienee jo huomattava parannus.Toki, mutta pelkkä runko on 2700 €. Kun kyse on perusrungon ja yhden objektiivin omistajasta, luulisi, että on muitakin teitä parempaan kuvanlaatuun tai muuten edetä harrastuksessa. Tuo 17 on kyllä enemmän kuin 13, lisäksi valovoimaa on selvästi enemmän.
Tuntuu, että toisilla homma menee kummaksi välineurheiluksi.- niinja
Extyökkäri kirjoitti:
Nuo 36 Mpix erottelut vaan ovat hieman harvalla optiikalla saavutettavissa. Vaikka runko pystyy niin sille kaverin löytäminen on varsin kovan työn ja ehkä setelivuorenkin takana.
Itse olen kuvannut D800 rungolla noin 5 vuotta ja vaikka siinä se vanha suodinkin on niin varsin hyvänä pidän senkin erottelua kun lasit on hiemankin valittu paremmasta päästä.
Jos optiikka antaa 15 Mpix erottelun niin aika suuren kuvan saat tehdä jos aiot siitä jotain vikaa löytää terävyydessä. Minä olen tehnyt kokeeksi 3 x 2 metrisen kankaalle, siinä on 4 pikseliä/mm^2 mutta vähänkin kauempaa se näyttää maisemavalokuvalta, lähellä siinä eniten herättää huomiota se kankaan rakenne.
Montako metristä kuvaa te keskimäärin vuosittain teette/teetättä tiedostoistanne?
Nyt saa D850 rungon kunhan vain eläkelaitos antaa apurahaa sen 4 tonnin hintaan. Siitä irtoaa 47 Mpix erottelua mutta mistä sen lasin löydät, jos muuta himoitset kuin jonkun primen?Niin, kirjoitinkin "parhailla laseilla". DxOMarkin testaamissa 36:een pääsee kolme linssiä, Zeissin, Sigman ja Tamronin 85-milliset. Sitten jos sutumpikin kelpaa, niin esim. noin 30 MP:n tasolle pääsee jo pari kymmentä linssiä. Niistähän jo kasaa setin, löytyy polttovälejäkin laajemmin.
niinja kirjoitti:
Niin, kirjoitinkin "parhailla laseilla". DxOMarkin testaamissa 36:een pääsee kolme linssiä, Zeissin, Sigman ja Tamronin 85-milliset. Sitten jos sutumpikin kelpaa, niin esim. noin 30 MP:n tasolle pääsee jo pari kymmentä linssiä. Niistähän jo kasaa setin, löytyy polttovälejäkin laajemmin.
Tuo "sutumpi" on suhteellinen käsite. Toisaalta varmasti jos harrastaa vain kuvakokoja yli 1 m pitkäsivu niin investointi saattaa kannattaa kunhan etsii 85 milliselle sopivia kohteita.
Vaikka erottelu on 15 Mpix niin aika harva havaitsee suttua missään kohden vielä A3 koossa tai edes A2 printillä. Pidän itse noissa suurissa pikselimäärissä suurimpana hyötynä kroppivaraa kun aika paljon saa kropata eli pidentää putkea jos tyytyy vaikka 15 Mpix laatuun.
Koska nuo lasit ovat ihmisten ainakin osin tekemiä niin niissäkin laatu vaihtelee varmuudella eli jos testilasi antaa jonkun tuloksen niin jos otetaan 100 testilasia niin vasta silloin saadaan kuva siitä millainen se lasi on todellisessa käytössä. Se hajonta olisi hyvä tietää jos maksetaan maltaita.
Sekin olisi syytä tietää hankitaanko testilinssit menemällä satunnaiseen kauppaan se ostamaan jo toimitetuista vai lähettääkö valmistaja lasin jota on viikon viilannut testikuntoon! Testit ja gallupit ovat monesti mielenkiintoisia mutta mikä niiden yleistyksen luotettavuus on jää jokaisen itsensä harkintaan.
Itse en juurikaan käytä noita primeja koska ne supistavat kuvausmahdollisuutta vaikka ottaa kroppausmahdollisuudenkin huomioon sillä kropata ei voi kuvan ulkopuolelta eli ei saavuta esim laajakulman kulmia muutoin kuin kokoamalla monesta kuvasta mikä ei ehkä kaikin osin paranna muuta kuin horisontin pituutta. Jostain syystä minusta on kasvanut zoomari jolla on eri mittahaarukoihin eri zoomeja, laajakulmaa ja kohtuullista ja vähän pidempääkin mutta tuonne 400 - 1000 mm ei oikein tahdo yltää koska en halua kantaa niin suuria kuormia pitkiä matkoja.
- Niinpä2
Harvemmassa kinokennoisessa kuitenkaan on tuota 36mpix. D810 on jo melko kallis. Yleisemmin ja vielä kohtuuhintaisissa on n. 24mpix.
Nyt on jo D850 jossa on 47 Mpix kenno mutta vain eläkeläisvihollinen hinta noin 4000€ on pienenä esteenä sen hankkimiseen.
24 Mpix on esim. D7200 ja D7100 rungoissa vaikka ne ovatkin kroppirunkoja. Minulla oli tuo D7100 muta lahjoitin sen alenevalle polvelle jota myös kuvaaminen kiinnostaa.
Nyt Nikonilla on kroppikenno joka sallii isommat ISO:t, sillä ovat varustetut D500 ja D7500 ja siinä on noin 21 Mpix määrä kuva-alkioita.
D800 runkoja saanee jo tonnin kieppeillä ja se on varsin toimiva kapine. Itse olen sillä kuvannut jo vuosia, 2012 Jussista alkaen.
- Tsuumiko
Mielestäni tilanne näyttää siltä, että Canonilla ovat jotkut tietyt objektiivit huippua. Nikonilla toisenlaiset. Ovatko muut keskustelijat huomanneet samaa?
Tässä tietoa Canonin 35-millisestä vakaajaobjektiivista, jo eri keskustelussa mainittua:
https://www.rajalacamera.fi/canon-ef-35-2-is-usm-objektiivi.html
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14929842/nikkor-af-s-dx-35mm-f1-8g--objektiivi
Jos aloittaja on kuvannut tähän asti Nikonin pienikennoisella kameralla, ja tsuumeilla, sitten kannattaako vaihteeksi valita Canonin kinokokoa, ja kiinteäpolttovälisiä objektiiveja? Onko näin, että jotkut tsuumit ovat erityisesti Nikonilla erinomaisia, mutta Canonilla on parempia /erinomaisia prime-objektiiveja?
Voidaanko karrikoida näin raa'asti, vai olisiko väärä yleistys? - Laatulasiamielummin
Silloin aikoinaan kun Nikonilta tuli 24 mpix. kenno esiintyi jo arvostelua turhan suuresta pixelimäärästä. Kuvanlaatuhan oli jo tuolloin aivan loistavaa. Ammattirungoissa oleva 16 mpix. katsottiin täysin riittäväksi ja vähäkohinaiseksi.
Nämä vaan tuppaavat unohtumaan kun markkinat tuuppaavaat aina vain kehittyneempiä runkoja markkinoille. Jotkut ajattelevat tosissaan, että pitää olla ehdottomasti kinokenno ja vähintään 36 tai 47 mpix.. Muilla ei tee mitään.
Itselläni ensimmäinen digijärkkäri oli kroppikennoinen Nikon D70. Ennen sitä mentiin filmijärkkäreillä. Sitä välillä latailen ja käyttelen satunnaisen harvoin vieläkin. Siinä on 6,1 mpix kroppikenno. Tällä vanhalla Nikonilla olen kuitenkin ottanut jotkut parhaista kuvistani ja teettänyt niistä vedokset A4 ja parhaat jopa 2xA4 eli A3 kokoon. Hyvin toimii 6,1 mpix noinkin suurena. Suuremmissa alkaa jo pixeleiden puute näkyä. Kohinansieto on nykymittapuulla surkeata. Kroppausvaraa ei ole paljoakaan. Näissä se kehitys vuodesta -05 parhaiten kyllä näkyy.Tuo sama D70 oli minunkin ensimmäinen digirunkoni. Sen jälkeen niitä on ollut useampia.
Todella kun nuo 36 Mpix rungot tulivat niin monet "valittivat" liian suurta tai turhan suurta pikselimäärää mutta itse en siinä mitään valitettavaa löytänyt. Tuo pikselimäärä mahdollisti isot kroppaukset jos tyytyi 12 - 15 Mpix kuviin. Siinä toisinsanoen sai halvatta tuplasti lisää putkea jos tyytyi pienempään erotteluun.
Kaikki vanhat runkoni ovat edelleen käytössä jälkikasvulla jotka ovat niitä saaveet vallan edullisesti mutta kahveet pullalla on aina saatu korvaukseksi vaikka en ole edes pyytänyt.
- kannustaja
ikuisuuskysymyksistä saa aikaan hyvän keskustelun
- Tsuumiko
Laajakulmaobjektiivien paremmuusjärjestyksiä Nikon-kameramalleihin:
http://www.cameraegg.org/best-wide-angle-lenses-for-nikon-dslrs/
Laajakulmaobjektiivien paremmuusjärjestyksiä Canon-kameramalleihin:
http://www.cameraegg.org/best-wide-angle-lenses-for-canon-dslrs/
Makro-objektiiveja paremmuusjärjestyksessä:
http://www.cameraegg.org/best-macro-lenses/
Isomman kennokoon kameroiden hinnoista esimerkkejä:
https://www.bhphotovideo.com/c/product/1283336-REG/fujifilm_gfx_50s_medium_format.html#!
https://www.bhphotovideo.com/c/product/1260272-REG/hasselblad_h_3013901_x1d_50c_medium_format_mirrorless.html#! - Canonisti______minäkin
Cropeissakin on eroa ja huippuluokan croppien ero täyskennoon tulee esille vain hämärässä. Peilillisillä on vielä pieni etumatka tarkennusnopeudessa peilittömiin, mutta ei enää niin suurta kuin aikaisemmin. Videopuolella taas peilittömät ovat parempia. Peilittömät ovat myös keveämpiä ja pienempiä, joten kantamista on vähemmän.
Oleellista on kuitenkin mitä kuvaat. Se ratkaisee, minkälainen kamerakalusto on järkevä. Jos kerrot kuvauskohteistasi, niin saat parempia neuvoja.Oleellinen ero on myös kuvauskulma. Jos sinulla on 24 mm optiikka kropissa tai täydellä kennolla niin maisemat ovat aivan eri luokkaa (kropin kulma 36 millisen ja täyden 24 millisen). Itse pidän tätä suurimpana erona kuten toisinkin päin. Silloinhan täydenkennon 300 mm antaa kropilla 450 mm kuvakulman. Näin Nikonilla ja Canonilla samaan suuntaan.
- Canonisti______minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Oleellinen ero on myös kuvauskulma. Jos sinulla on 24 mm optiikka kropissa tai täydellä kennolla niin maisemat ovat aivan eri luokkaa (kropin kulma 36 millisen ja täyden 24 millisen). Itse pidän tätä suurimpana erona kuten toisinkin päin. Silloinhan täydenkennon 300 mm antaa kropilla 450 mm kuvakulman. Näin Nikonilla ja Canonilla samaan suuntaan.
Kaikkiin kennokokoihin saa kaikenlaisia kuvakulmia rahalla. Siinä mielessä Extyökkäri on oikeassa, että jos katsoo tarvitsevansa laajakulmapäätä enemmän, se on halvempi toteuttaa kinokennoon kuin APS-C -kennoon. Telepäässä taas croppi on edullisempi.
Canonisti______minäkin kirjoitti:
Kaikkiin kennokokoihin saa kaikenlaisia kuvakulmia rahalla. Siinä mielessä Extyökkäri on oikeassa, että jos katsoo tarvitsevansa laajakulmapäätä enemmän, se on halvempi toteuttaa kinokennoon kuin APS-C -kennoon. Telepäässä taas croppi on edullisempi.
Helpointa on jos on molemmat!
- Tsuumiko
Jos aiheena on arkkitehtuuri, maisemat ja tuotekuvat, sitten kalustoon sopii (ainoiksi?)objektiiveiksi ehkä laajakulma-zoom ja normaalimakro. Pari objektiivia siis? Jalustalle?
Eri keskustelussa aihetta Normaalimakro vai pikkutele?https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076341/normaalimakro-vai-pikkuteleKoska tuotekuvaa/tuotetta harvoin ensin katsotaan muutaman sentin etäisyydeltä niin tuotekuvatkin on syytä ottaa hieman etäämmältä joten linssinkin on oltava hieman pidempi. Itse olen sortunut Nikkorin 105 mm makroon joka on monessa suhteessa käyttökelpoisempi kuin minulla aiemmin ollut 60 mm värkki.
Maisemiin ja arkkitehtuuriin Nikkorilta 16 - 80 mm F2.8 - 4 VR on näyttänyt kyntensä kroppirungon kaverina.- Canonisti______minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Koska tuotekuvaa/tuotetta harvoin ensin katsotaan muutaman sentin etäisyydeltä niin tuotekuvatkin on syytä ottaa hieman etäämmältä joten linssinkin on oltava hieman pidempi. Itse olen sortunut Nikkorin 105 mm makroon joka on monessa suhteessa käyttökelpoisempi kuin minulla aiemmin ollut 60 mm värkki.
Maisemiin ja arkkitehtuuriin Nikkorilta 16 - 80 mm F2.8 - 4 VR on näyttänyt kyntensä kroppirungon kaverina.Tiedän myös verkkokauppoja, joita ylläpidetään iPhonella. Valaistukseen on syytä kiinnittää silloin huomiota.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2814702Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha282508- 242181
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.932176Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?1291817Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se261472- 161452
Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte3441430Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361367Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351257